Laskumerkintävaatimukset
eivät muuta kauppatapoja
Verohallitus joutui 20.2.2004 antamaan täydentävän ohjeen arvonlisäverolakiin lisätyistä laskumerkintävaatimuksista. Kesäkuussa 2003 annettua ohjetta tulkittiin liian pikkutarkasti, vaikka Verohallitus ei ollut tätä tarkoittanut.
Laskuja palautettiin vastaanottajille esimerkiksi sen vuoksi, että vastaanottajan nimi oli kirjoitettu väärin tai osoitteena oli muu kuin kaupparekisteriin merkitty virallinen osoite. Koontilaskuja ei suostuttu maksamaan, koska niissä ei ollut arvonlisäverotuksessa tarvittavia erittelyitä tuotekohtaisesti. Luottokorttiyhtiöt saivat palautetta siitä, ettei laskulla ole arvonlisäveromerkintöjä. Yritysten kassavirrat alkoivat tyrehtyä, kun asiakkaat laiminlöivät maksujaan byrokraattisin perustein.
Uudessa ohjeessaan ”Eräitä kysymyksiä arvonlisäverotuksen laskutussäännöksistä” (Dnro 357/40/2004, 20.2.2004) Verohallitus yrittää sammuttaa metsäpalon pesäkkeitä. Ohjeen mukaan ostajan osoitetietona voidaan katuosoitteen sijasta käyttää myös postilokero-osoitetta, postinumero-osoitetta tai jos lasku toimitetaan sähköpostitse, yrityksen sähköpostiosoitetta. Ohjeessa sanotaan selvästi, että lasku voi muodostua useasta asiakirjasta, jolloin esimerkiksi koontilaskulla ei tarvitse olla kaikkia lain vaatimia merkintöjä, jos ne löytyvät liitteistä.
Uusikaan laskumerkintäohje ei hälvennä sekaannusta, vaikka sen alussa todetaan: ”Arvonlisäverotuksen laskutusta koskevilla säännöksillä ei ole tarkoitus muuttaa kauppatapoja." On melko varmaa, että tämäkin tulkitaan väärin.
KHO äänesti
liittymismaksuista
Korkein hallinto-oikeus joutui äänestämään sähkölaitoksen liittymismaksuja koskevasta päätöksestä 11.2.2004 ja tulos oli 4-3. Kun sähkölaitoksen perimät liittymismaksut voitiin siirtää, mutta niitä ei palauteta, ne katsottiin arvonlisäverollisiksi.
Liittymismaksut katsottiin korvaukseksi verkonhaltijan asiakkailleen tarjoamista palveluista. Näin ollen ne olivat sähkölaitoksen liikevaihtoa. Arvonlisäverottomien asunto- ja kiinteistöyhteisöjen kannalta asia on ongelmallinen, sillä niiden kustannusrakenteeseen tulee tällä tavoin ylimääräinen kuluerä.
Verohallitus muutti KHO:n päätöksen vuoksi liittymismaksujen arvonlisäverokäytäntöä huhtikuun alusta lähtien. Uutta käytäntöä sovelletaan myös tele-, vesijohto-, viemäriverkkoon ja muihin vastaaviin verkkoihin liittymisestä perittäviin maksuihin, jotka eivät ole palautuskelpoisia. Palautuskelpoiset liittymismaksut ovat edelleen verottomia. Ratkaisu ei muuta liittymismaksujen käsittelyä tuloverotuksessa.
Unohdetut matka-
kustannuksen korvaukset
Vuoden 2004 matkakustannusten korvauksissa tapahtui pieniä muutoksia. Kokopäiväraha nousi 29 euroon mutta puolipäiväraha pysyi 13 eurossa. Kilometrikorvaus laski 0,38 euroon. Varsin usein ihmiset unohtavat ottaa näitä verottomia kustannuskorvauksia ja siten aiheuttavat itselleen turhan korkeat verot.
Ateriakorvaus unohtuu helposti. Se on tänä vuonna 7,25 euroa. Sen voi saada, jos tekee työmatkan, josta ei saa päivärahaa eikä ole mahdollisuutta aterioida tavanomaisella ruokailupaikalla. Jos esimerkiksi työmatka suuntautuu alle viiden kilometrin päähän varsinaisesta työpaikasta tai matka kestää alle kuusi tuntia, voi saada ateriakorvauksen.
Kilometrikorvaukseen liittyy erilaisia lisiä, jotka helposti unohtuvat. Jos esimerkiksi autossa kulkee mukana muita henkilöitä, kilometrikorvausta korotetaan 0,01 euroa/henkilö. Sama korotus tulee koirasta tai yli 80 kg:n painoisesta tai suurikokoisesta koneesta. Metsäautotiellä tai tienrakennustyömaalla ajamisesta tulee 0,08 euron korotus.
Lassi Mäkinen