Suomalainen käsityö ja muotoilu kukoistavat läntisellä Uudellamaalla, Fiskarsissa, joka tunnetaan perinteisesti raudanjalostuksestaan. Rautapitäjän ikivanhan ruukin maisemissa vaikuttava Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta on tuonut alueelle uutta ilmettä ja osaajia.

Pitkälti osuuskunnan ansiosta rakennemuutoksen riuduttama ruukki muuttui muutamassa vuodessa taideteollisuuden keskukseksi ja suosituksi matkailukohteeksi. 

- Osuuskuntamme jäsenkehitys on ollut huimaa. Jäseniä meillä on nykyisin 92 henkilöä, kun perustamisvuonna 1996 jäsenmäärä oli vain 30, kertoo vt. toiminnanjohtaja Martina Lindberg.

Kun ensimmäiset taiteilijat ja kädentaitajat muuttivat Fiskarsiin 1980-luvulla, metalliteollisuutta nykyaikaistettiin rajusti ja ruukki oli kuolemassa. Työpaikkojen kadotessa nuoriso lähti toisaalle töitä hakemaan ja opiskelemaan. Tällöin Fiskars-yhtiö ymmärsi tukea kylään muuttaneita käsityöläisiä, jotta he jäisivät alueelle pysyvästi.

- Fiskarsin maine taiteilijoille suopeana paikkakuntana levisi viidakkorummun avulla, ja uusia tulijoita riitti. Taideyhteisö päätti lopulta järjestäytyä edistääkseen markkinointia ja toimeentuloaan.

Lindbergin mukaan osuustoiminta valittiin hallinnon helppouden ja jäsenistön vähäisen taloudellisen riskin takia. Taiteilijat oivalsivat yhteishengen voiman, mikä näkyy parhaiten myyntinäyttelyistä, joista on tullut osuuskunnalle jo eräänlainen tavaramerkki. 

Kesäisin on järjestetty kaksi laajaa näyttelyä, joiden teemat ovat vaihdelleet. Niissä on osuuskuntalaisten lisäksi ollut osallistujia ympäri Suomea ja maailmaa. 
Tulevan kesän ensimmäisen näyttelyn teemana on valkoinen - kaikki työt ovat valkoisia tavalla tai toisella. Kesän toisessa näyttelyssä, Keramiikka 2004, esittäytyy 30 kutsuttua keramiikkataiteilijaa. 

Kesänäyttelyiden lisäksi osuuskunta on alkanut järjestää myös talvinäyttelyitä. Koska näyttelyt ovat saaneet suosiota, niitä pyritään järjestämään jatkossa ympärivuotisesti.

- Osuuskunnan tuloista noin kolmasosa tulee näyttelyiden pääsylippumyynnistä, joka vastaa suuruudeltaan myymälän tuottoa. Lähes saman verran tekevät myös apu- ja sponsorirahat sekä muut tulot yhteensä, Lindberg selvittää.

Liikevaihto kasvussa

Osuuskunnan liikevaihto on kasvanut vuosien varrella tasaisesti ja on nyt reilut 200.000 euroa. Onoma-myymälän myyntituloista liikevaihtoon lasketaan osuuskunnan ottama 26 prosentin provisio. 

Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnan ainoa vakituinen työntekijä on toiminnanjohtaja, joka vastaa hallinnon ja juoksevien asioiden ohella myymälän hoitamisesta. Osuuskunnan hallitukseen kuuluu viisi jäsentä, jotka valitaan aina kahdeksi vuodeksi. Sekä hallituksen että taiteellisesta tasosta vastaavan taiteellisen toimikunnan jäsenet valitaan osuuskunnan syyskokouksessa.

Martina Lindberg esittelee tekijöiden kädenjälkeä valoisassa ja avarassa myymälässä, joka on ollut käytössä vuodesta 1998. Samassa tilassa toimivat aikoinaan myös ruukin koulu ja apteekki. Muun muassa keramiikan ja metallitöiden koristamat myyntihyllyt on tarkoitettu ainoastaan osuuskunnan jäsenille.

Liittyessään osuuskuntaan jäsen maksaa 8,4 euron osuusmaksun, jonka hän saa takaisin mahdollisesti erotessaan. Osuuskunta perii lisäksi noin 300 euron liittymismaksun, jolla se pyrkii varmistamaan jäsentensä sitoutumisen toimintaan.

- Jäsenistö koostuu yli 20 eri ammattikunnan edustajista. Eniten mukana on keraamikkoja, puuseppiä ja muotoilijoita, mutta joukkoon mahtuu myös koruseppiä, veneenrakentajia ja lasinpuhaltajia, luettelee Lindberg. 

Jäsenistä miltei kaikki asuvat ja työskentelevät Fiskarsissa joko ammatinharjoittajina, yrittäjinä tai vapaina taiteilijoina. Monella päätoimeentulo muodostuu omasta myynnistä sekä Onoma-myymälässä että muiden myyntiväylien kautta. Muutamat jäsenet myös opettavat alan kouluissa.

Fiskarsin taiteilijayhteisöön on tullut tunnustuspalkintojakin, kuten osuuskunnan vuonna 1999 saama Taiteen Valtionpalkinto. Lisäksi moni jäsen on palkittu työstään - Vuoden teollinen muotoilija -palkinto myönnettiin 2001 työ- ja avioparille, Barbro Kulvikille ja Antti Siltavuorelle. Vuoden 1998 tekstiilitaiteilijaksi valittiin osuuskunnan jäsen Soili Arha.

Näyttelyt tärkeitä 

Lasinpuhaltaja Tarmo Maaronen on työskennellyt Fiskarsissa vuodesta 1997, jolloin hän perusti oman yrityksensä Bianco Blun. Osuuskuntaan liittyminen oli Maaroselle alusta lähtien luonteva valinta.

- On ihan selvää, että osuustoiminta helpottaa markkinointia ja yhteydenpitoa alan ammattilaisiin. Vuosien varrella on syntynyt paljon kontakteja ja monenlaista yhteistyötä. 

Osuustoiminnan tuomista hyötytekijöistä Maaronen nostaa esiin näyttelyt. Taiteilijan kannalta niillä on suuri merkitys, käyhän Fiskarsissa vuosittain noin 100.000 matkailijaa. Ostajakuntaa riittää Maarosen omassakin pajassa. Puhaltajan arvion mukaan hänen yrityksessään vierailee vuodessa melkein 30.000 asiakasta. Liikevaihdoltaan reilun 160.000 euron lasiyrityksen vetäjä on ylpeä jäsenyydestään taiteilijayhteisössä: 

- Riittää että osoitteessa lukee Fiskars, niin tuotteiden arvostus nousee pari pykälää ylöspäin.

Kultaseppämuotoilija Timo Mustajärvi työskentelee avovaimonsa, koruesinemuotoilija Elina Makkosen kanssa Fiskarsin pääkadulla sijaitsevassa liikkeessään. Kaikki esillä olevat korut ovat heidän itsensä suunnittelemia ja valmistamia. Myös pääosa korujen markkinoinnista tapahtuu omassa verstaassa Fiskarsissa ja Helsingin toimipisteessä.

Mustajärvi sanoo osuuskunnan tarjoavan yrittäjäparin tekemille tuotteille näkyvyyttä niin näyttelyissä, Onoma-myymälässä kuin Fiskars-esitteessä.

Riku-Matti Akkanen