Hyvää hallintoa voi arvioida eri intressien näkökulmista: omistajien, johdon, työntekijöiden, sijoittajien ja asiakkaiden. Pienosuuskunnat vain ovat siitä erikoisia, että jäsen voi olla yhtä aikaa näitä kaikkia. - Jäsenen tulee ymmärtää roolien keskinäinen painoarvo, mutta pitää etusijalla osuuskunnan etua, muistuttaa lakiasiainjohtaja Olavi Leppänen Pellervosta.

Hän piti Pellervon Päivässä alustuksen hyvästä hallintotavasta pienosuuskunnissa.
Osuuskunnissa jäsenet ovat omistajia, ja omistajuuteen liittyy hallinnoimis- ja varallisuusoikeuksia. Päätöksenteossa yleisintä on jäsen ja ääni -periaate, joka on osoitus demokratiasta, mutta voi myös johtaa heikkoon omistajavaltaan. Uusi äänivallan porrastamismahdollisuus on hyvä muistaa, kun perustetaan osuuskuntaa.

- Osuuskunnan kokouksessa hyvää hallintoa on se, että tilinpäätöksen vahvistamisessa turvataan riittävät toimintavarat ja valitaan hyvä johto.

Jäsenellä on oikeus ylijäämään, jos säännöissä näin sanotaan, sekä säästöosuuteen osuuskunnan purkautuessa. Ylijäämää jaetaan lähinnä palautuksena sekä korkona osuusmaksulle. Näillä on kuitenkin yleensä pieni merkitys, sillä tärkeimpiä ovat "jäsenedut".

- Laki sallii joustavat varojenjakotavat, mutta tässä on vaara. Osuuskunta ei ole ehtymätön varojen lähde. Toisaalta liiallinen varojen kerääminen voi johtaa niiden tehottomaan käyttöön.

Johdon on pidettävä mielessä koko osuuskunnan etu - silloinkin, kun henkilö on hallituksessa jonkin jäsenryhmän "mandaatilla". Asioita pitää myös hoitaa ns. huolellisen miehen tavoin. Niinpä mm. sopimuksenteko pidetään johdon kontrollissa. - Erityisesti työosuuskunnissa tästä usein poiketaan, mistä voi tulla vahinkoa.

Työntekijät ovat työosuuskunnissa usein myös omistajia. - Omistajatyöntekijöiden tulisi tasapainottaa kaksoisroolinsa, kun he esittävät vaatimuksia osuuskunnalle. He voivat vaikka pidättyä pekkasista, jos niihin ei ole varaa.

Jäsenet ovat osuuskunnissa myös sijoittajia, vaikka pääomapanokset kuten osuusmaksu ovat usein pieniä. Uusi laki helpottaa oman pääoman hankkimista. Sijoittajan pitäisi saada osansa tuloksesta, eli hyvityksen sijoitukselleen. Tämä onkin tavallista, yleensä koron muodossa. Sen sijaan sijoituksen arvonnousun realisoitumista on odoteltu.

Osuuskunta voi tarjota palveluita paitsi jäsenille, myös ulkopuolisille asiakkaille. Yhdenvertaisuusperiaate ei estä sitä, etteikö heihin voi soveltaa eri hintoja. Toisaalta asiakkaalta ei voi vaatia jäsenuskollisuutta.

- Osuuskunnan periaatteisiin kuuluu toisaalta jäsenten asiakasuskollisuus, toisaalta osuuskunnan velvollisuus tarjota jäsenilleen edullisia palveluja. Jäsenen pitäisi muistaa, että osuuskunta ei ole lypsylehmä.

Olavi Leppäsen mukaan pienenkin osuuskunnan kannattaa valita toimitusjohtaja jo sen takia, että yhteistyö ulkopuolisten kanssa sujuisi joustavasti.