Uusi osuustoiminta -liitteessä vuosina 1996-2004 esiteltyjen käsityöläis- ja taiteilijaosuuskuntien toiminta on ollut hyvin vaihtelevaa. Esillä olleet kahdeksan käsityöläisosuuskuntaa ovat vielä rekisterissä, mutta kolmen toiminta on pysähdyksissä tai käytännössä jo lakannut. Osuuskunnista yksi oli muuttunut yhdistykseksi.

Osuuskuntien kohtaamat vaikeudet liittyivät pääasiassa tuotteiden liian alhaiseen kysyntään ja ylisuuriksi kasvaneisiin etenkin palkkojen sivukuluihin. Esimerkiksi myymälän ylläpito kulutti monen osuuskunnan voimavaroja niin paljon, että muu toiminta lamaantui. Suuremmalla talkoopanoksella yritys olisi voitu ehkä pelastaa.

Paikoin huomattiin, että osuuskunta heikentyi, kun jäsenet eivät olleet ottaneet tarpeeksi tasaisesti vastuuta. Tällöin seurauksena oli eripuraa. Ongelmia aiheutui myös silloin, kun jäsenet eivät olleet valmiita sitoutumaan rahallisesti yritystoimintaan.

1990-luvun puolivälissä aloittaneista käsityöläis- ja taiteilijaosuuskunnista monet kokivat neuvonnan liian idealistiseksi, kun sen sijaan tarvetta olisi ollut käytännön liiketoiminnan ongelmatilanteiden selvittelyyn. Työvoimaviranomaisilla todettiin olevan vielä jäljellä jonkin verran ennakkoluuloja osuustoimintayrittäjyyttä kohtaan.

Yhä aktiivisesti toimivien osuuskuntien jäsenmäärät vaihtelevat noin kymmenestä lähes sataan. Menestystekijät liittyivät usein jollakin tavoin paikkakunnan ominaispiirteisiin ja alueeseen liitettyihin mielikuviin, joita osuuskunnat olivat Fiskarsin tapaan osanneet hyödyntää toiminnassaan. Lisäksi yhteistyö paikallisten työllistäjien kanssa oli varsin yleistä.

Esittävillä 
taiteilijoilla kysyntää

Tässä lehdessä aiemmin esiteltyjen esittävien taiteilijoiden osuuskuntien kokonaistilanne sen sijaan on varsin hyvä. Esiin nostetuista viidestä osuuskunnasta kaikki toimivat yhä. Elävää musiikkia ja näyttämötaidetta riittää laidasta laitaan Kapsäkki Osuuskunnan oopperatunnelmoinnista Osuuskunta Lilithin runolliseen rockiin. 

Osuuskuntien jäsenmäärät vaihtelivat noin kymmenestä pariinkymmeneen, ja ne olivat keskimäärin lievässä nousussa. Esittävien taiteilijoiden osuuskuntien liikevaihdot olivat pienimmillään muutamia tuhansia euroja ja suurimmillaan n. 100.000 euroa. Pienimmät osuuskunnat ovat syntyneet lähinnä harrastuksen tueksi eikä niinkään kenenkään leipäpuuksi. Yleistä alan yrityksille olivat suhteellisen pienet menot, mikä johtui paljolti investointien vähäisyydestä ja talkootöiden suosiosta.

Osuuskunnista miltei kaikki ilmoittivat työllistävänsä vuosittain kymmeniä ulkopuolisia työntekijöitä, mutta produktioiden luonteesta johtuen tavallisesti vain periodiluonteisesti. Jotkin osuuskunnat toivoivat saavansa parempaa neuvontaa taloushallinnon asioissa. Esimerkiksi palkkojen laskeminen ja rutiinibyrokratian pyörittäminen veivät monen mielestä liikaa aikaa varsinaiselta työltä. Osuuskunnat jakautuivat kolmeen selkeästi musiikkiin keskittyneeseen yritykseen ja kahteen teatterialan osuuskuntaan. 

Riku-Matti Akkanen