Mielikuvien taloudessa maine ratkaisee. - Maineen puolesta kannattaa taistella. Yritän viedä uusosuuskunnille sellaista viestiä, että maineenhallinta vaatii ensin kunnon tekoja ja sen jälkeen tiedon viemistä ulkopuolisille, kuvaili Pellervo-Seuran valtuuskunnan varapuheenjohtaja Erkki Vähämaa avatessaan Pellervon Päivän uusosuustoimintaseminaarin 5. huhtikuuta.

Uusi laki on helpottanut osuuskuntien perustamista ja hallintoa. Vaikka osuustoimintaa voi hyvällä syyllä pitää modernina liiketoiminnan muotona, se kalskahtaa hieman vanhanaikaiselta. Vähämaa arvioi, että suopeaa ilmapiiriä synnyttää osuuskuntien hyvä maine, jota on vielä varaa kiillottaa.
- Maineella on kolme mahtia: vetovoima, luottamus ja ensimmäinen valinta. Hyvällä maineella yritys lunastaa ensimmäisen valinnan myös asiakkaittensa mielissä.
Erkki Vähämaa toimii Kajaanin kaupunginjohtajana, ja on myös OKOn hallintoneuvoston sekä Kainuun Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen. Hän on kokouksissa havainnut, että osuuskuntaväen enemmistönä alkavat olla vanhemmat herrahenkilöt.
Aatteella on kuitenkin imua myös nuorten keskuudessa. Tästä on esimerkkinä Kajaaniin viime vuonna perustettu Intotalo, joka pyrkii rakentamaan köyhästä Kainuusta yrittämisen mallimaakuntaa. Intotalo on uusien yritysten esihautomo, jossa nuorista kasvatetaan yrittäjäpersoonia yhdessä oppilaitosten kanssa.
Talo tukee teoriaopetusta luomalla nuorille paikan, jossa voi soveltaa oppeja oikeasti käytäntöön. Projektit voi liittää osaksi tutkintoa. Valmennusta tarjotaan lukiolaisille ja Kainuun ammatti-instituutissa sekä korkeakoulussa opiskeleville.

Yrittäjyys ja luovuus 
ratkaisevat

Vähämaa uskoo, että suomalaisen työn tulevaisuuden ratkaisee kaksi kohtalonkysymystä: mitä tapahtuu yrittäjyydelle, ja mitä tapahtuu luovuudelle. Lähtökohdat eivät ole hassummat, sillä Suomi on luovan kilpailukyvyn johtavia maita. Näin sanotaan viime helmikuussa Lontoossa julkaistussa raportissa "Europe in the Creative Age" (www.demos.co.uk).
Meitä eivät pelasta vain suuret ja kauniit, vaan myös pienet kasvuyritykset, näiden joukossa osuuskunnat. Vähämaa lainaa professori Jukka Kemppistä, joka näkee nykyisessä verkostoyhteiskunnassa hämmästyttävän paljon samoja piirteitä kuin vanhassa osuustoiminnassa. Suomen vahvuus on hänen mielestään kyky verkostoitua. Ei ylhäältä alas ohjattuna, vaan kansalaisista lähtevänä liikevoimana.
- Sekä osuuskunta yritysmuotona että osuustoiminta aatteena ovat olleet sopeutuvia ja pystyneet elämään paikallisuuden ja maailmantalouden välissä. Myös kateuden ja ahneuden välissä. Se on kilpailukykyinen väline parannettaessa työllisyyttä ja edistettäessä yrittäjyyttä. Vaikka epäonnistumisiakin on ollut. Ja aina silloin, kun terveen kannattavuuden periaatteet on unohdettu.
- Vuosisataisen historiansa perintönä osuustoiminnan ominaispiirteiksi on vahvistunut vankka arvopohja: sitoutuneisuus ja yhteisöllisyys. Oikeissa käsissä, viisaasti toimivan omistajavallan isännöimänä, pitkäjänteisessä omistajaohjauksessa, osuustoiminta pystyy edelleenkin tarjoamaan talousoppina kilpailukykyisiä mahdollisuuksia. Erikoista tässä talousopissa on ollut se, että taloustieteilijät ovat kiinnittäneet osuustoimintaan vain vähän huomiota.