Sataosaajat Osuuskunnan toimitusjohtajalla Tuula Merikivellä on vuosien kokemus osuustoiminnasta sekä jäsenenä että neuvontapuolella. Vuonna 1994 perustetun Sataosaajien kymmenvuotinen taival osoittaa, miten tärkeä merkitys on liikeidealla, jatkuvalla kehittämisellä ja toiminnan suunnittelulla. Merikiven mukaan pienten osuuskuntien menestystekijöitä ovat myös keskinäinen yhteistyö ja verkostoituminen.

- Päätoimialamme ovat korjausrakentaminen, koti- ja yrityspalvelut sekä koulutus ja konsultointi. Monitoimiala sopii meille, vaikka vuosien varrella painotukset ovat vaihdelleet, Tuula Merikivi toteaa.

Kun Sataosaajat kymmenen vuotta sitten perustettiin, Suomea koetteli talouslama, joka ravisteli monen yrityksen toimintaa. Myös Merikiven silloinen markkinointialan yritys joutui markkinatilanteen sanelemana lopettamaan toimintansa.

- Yritykseltäni loppuivat kerta kaikkiaan työt, kun kysyntää ei enää ollut. Lopettamispäätöksen jälkeen suunnittelin muutaman muun ihmisen kanssa uuden osakeyhtiön perustamista, mutta hanke ei koskaan toteutunut. Osa mukana olijoista pelkäsi menettävänsä työttömyysturvansa, sillä työttömyysturvalaki ei ollut vielä kehittynyt nykyiselleen.

Merikivi perusti ensin toiminimiyrityksen, mutta osuuskuntavaihtoehto alkoi kiinnostaa häntä yhä enemmän.

- Yksin yrittäminen on aika ankeaa, toisin kuin porukalla yrittäminen. Siihen taas osuustoiminta tarjoaa hyvät mahdollisuudet.

Kotipalveluilla 
riittää kysyntää

Perustamisvaiheessa Sataosaajissa oli 13 jäsentä, ja ihmisiä tuli koko ajan lisää mukaan. Kun yritys rekisteröitiin vuoden 1995 alussa, liiketoiminnan voimakkain osa-alue oli koulutus ja konsultointi. 

- Hyvin käynnistyneen yritystoiminnan ansiosta liikevaihto nousi tasaisesti kuuden vuoden ajan. Saimme vuositasolla runsaan 2,5 miljoonan markan liikevaihtoja, porilaisyrittäjä muistelee. 

Vuosituhanteen vaihteessa tapahtui kuitenkin notkahdus, ja liikevaihto kääntyi laskuun. Sataosaajat miettivät tarkkaan liiketoimintansa perusteita, ja painopiste siirtyikin koulutuksesta ja konsultoinnista korjausrakentamiseen ja kotipalveluun. 

- Osuuskunnan rakennusryhmä teki hyvää tulosta, kuten myös kotipalvelu, joka petrasi selvästi edellisistä vuosista. Kokemuksemme mukaan monialaisuus vähentää yrityksen haavoittuvuutta.

Merikiven mukaan kauppa on käynyt viime vuosina hyvin ja koulutus- ja konsultointiryhmälläkin on taas kysyntää.
Viime vuonna Sataosaajien liikevaihto oli miltei 300.000 euroa ja suunta on yhä ylöspäin.

Nykyisin Sataosaajilla on 23 varsinaista jäsentä ja kuusi koejäsentä. Näistä noin puolet työskentelee osuuskunnassa päätoimisesti tai sivutoimisesti. Merikivi pitää rohkaisevana, että uusia virkeitä jäseniä on saatu osuuskunnan riveihin.

- Erityisesti kotipalvelussa tarvittaisiin lisää tekijöitä. Väestön ikääntyminen kasvattaa kotipalvelun tarvetta ja toisaalta kotityön verotuki helpottaa liiketoimintaa.

Uusia jäseniä 
tarvitaan

Tuula Merikivi sanoo onnistumisen hetkien kannustavan osuustoiminnassa eteenpäin, vaikka suuri osa työstä onkin arkista aherrusta. Merikivi on nähnyt liiketoiminnan valo- ja varjopuolet myös osuustoimintaneuvojan työssä, jota hän on tehnyt toimitusjohtajan työn rinnalla jo kymmenen vuoden ajan. 
Osuustoiminnan puitteissa tehtyihin kehitysprojekteihin on saatu rahoitusta mm. TE-keskuksen työvoimaosastolta.

- Teen paljon kenttätyötä aihealueinani markkinointi ja liiketoiminta-asiat. Yleensä pohdimme ryhmien kanssa, minkälainen liikeidean tulisi olla, miten se toimii, ja miltä markkinatilanne näyttää, Merikivi kertoo.

Hänen apunaan on toinen puolipäiväinen neuvoja, jonka tehtäviin kuuluu esimerkiksi taloushallinnon neuvonta ja puhelinpäivystys.

Osuuskuntien jäsenmääriä on viime vuosina laskenut mm. työntekijöiden siirtyminen vieraan työnantajan palvelukseen sekä eläköityminen.

- Neuvonnan saralla ajankohtaista on saada näiden tilalle uusia sitoutuneita jäseniä. Ja toisaalta tärkeää on perustaa uusia aktiivisesti toimivia osuuskuntia.

Pienet hyötyvät 
yhteistyöstä 

- Menestyvät osuuskunnat osaavat suhtautua osuustoimintaan aivan normaalina liiketoimintana. Pärjäämisen edellytys on myös se, että tarpeeksi moni osuuskunnan jäsen sitoutuu liikeidean kehittämiseen ja markkinointityöhön. Vain yhteen hiileen puhaltamalla saadaan tuloksia aikaan, kiteyttää Merikivi.

Satakunnan alueella osuuskuntien yhteistyö on varsin hyvällä mallilla. Maakuntaan on perustettu lähinnä työosuuskuntien muodostama Ok-Verkko ry, joka pyrkii edistämään osuustoimintaa alueella.

Ok-Verkko on aloittanut hiljattain työpörssitoiminnan, joka on eräänlaista yhteismarkkinointia. Työpörssitoiminnassa palkatut työntekijät hakevat osuuskunnille töitä ja niiden palvelukseen työntekijöitä Porissa ja muuallakin Satakunnassa.

- Pieniä osuuskuntia on niin vähän, että yhteistyö on välttämätöntä, ellemme halua hukkua muiden yritysten joukkoon. Osuustoiminnan tulevaisuuden kannalta olisi toivottavaa, että Ok-Verkon kaltaisia yhteistyöverkkoja syntyisi muuallekin.

Riku-Matti Akkanen