Ammattikorkeakouluissa on huomattu, että osuuskunta on mainio väline yrittäjyyskasvatukseen. Arviolta puolet opinahjoista nostaa osuustoimintaa esiin joko aineopetuksessa, yrityshautomoissa tai molemmissa.

Opiskelijatiimien perustamissa osuuskunnissa suoritetaan opintoja ja usein myös tehdään töitä oikeille asiakkaille. Parhaat niistä jatkavat opintojen jälkeenkin.

Osuustoiminta-lehden selvityksen mukaan ainakin 14:ssä ammattikorkeakoulussa perehdytään osuustoimintaan yrittäjyysopinnoissa tai sovelletaan sitä suoraan käytäntöön esi- ja yrityshautomoissa. Muutamassa näistä oppilaitoksista ot-opetus on vielä tällä hetkellä vähäistä, mutta sen osuutta lisätään.

Yleensäkin näyttää siltä, että osuustoiminta saa ammattikorkeakouluissa lisää tuulta siipiensä alle.

Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, jos pois lasketaan Poliisi-amk ja ns. verkostokoulu. Mutta vaikka osuustoimintaa esiintyy näistä ainakin puolessa, niin se ei välttämättä ole kovin näkyvää. Opetus voi rajoittua yhteen koulutusohjelmaan, oppilaitoksen johonkin alueelliseen yksikköön tai erilliseen yrityshautomoon, jossa on ehkä mukana vain pieni osa opiskelijoista.

Toisaalta osuustoimintaan usein perehdytään yleisissä yrittäjyysopinnoissa, joita on lähes kaikilla koulutusaloilla.

Hautomot tuottavat
uusia yrittäjiä

Ammattikorkeakoulut ovat osuustoiminnan kannalta sikäli tärkeitä, että niissä koulutetaan uusia yrittäjiä. Jos osuuskunta on tullut jo tutuksi, sellaisessa voi hyvin jatkaa myös valmistumisen jälkeen.

- Ammattikorkeakoulujen rooli yritystoiminnassa vahvistuu muutenkin. Vuoteen 2005 mennessä kaikissa on yrityshautomot, arvioi toimitusjohtaja Simo Saurio, joka julkaisi aiheesta viime vuonna tutkimuksen.

Nykyisin kahdella kolmasosalla ammattikorkeakouluista on hautomo. Niistä osa toimii ot-periaatteella, osassa on käytössä oy-muoto tai molemmat.

Ot-tietoutta saavat useimmin liiketalouden opiskelijat, mutta esim. Turun amk:n Salon yksikössä myös tietojenkäsittelyn ja tekniikan opiskelijat voivat tänä syksynä valita ok-muotoisen opiskelun. Silloin osuuskuntia on kolme, ja niiden kautta voi suorittaa 4 - 63 opintoviikkoa.

Vaasassa osuustoiminta korostuu liiketalouden ja matkailun opinnoissa, mutta on esillä muuallakin. Yhteisillä yrittäjyyden ja taloushallinnon opintojaksoilla kerrotaan ok-yrittäjyydestä, ja tänä syksynä kaikissa yksiköissä voi valita tiimiyrittäjyyden moduulin. 

Hämeen amk:ssa kaikki opiskelijat saavat perustiedot yrittäjyys-opintojaksolla. Ensi syksynä perustetaan ensimmäinen osuuskunta, jossa myös maakunnan muiden oppilaitosten opiskelijat voivat harjoitella yrittämistä.

Osuustoiminta on vahvasti esillä myös Pirkanmaan amk:ssa. Mäntän yksikössä osuustoiminnasta on kaksi erillistä opintojaksoa, ja halukkaat voivat liittyä Puhtinet-osuuskuntaan, jossa on muitakin kuin opiskelijoita. Virtain yksikköön on perustettu tradenomeille MindMedia ja C-ego-osuuskunnat, ja aikuisopiskelijoilla on Monitiimi-osuuskunta. Opiskelijat ovat kovasti pitäneet tiimimallista.

Vaikka ot-opetuksen osuus voi vielä jäädä kapeaksi monessa opinahjossa, siitä on viime aikoina kiinnostuttu yhä enemmän muuallakin kuin Turussa, Vaasassa ja Hämeessä. Helsingin liiketalouden amk:ssa eli Heliassa on uusi osuuskuntamuotoinen esihautomo, jolla on ollut lupaava alku.

Heliassa perustetaan sekä osakeyhtiöitä että osuuskuntia. Myös Satakunnan amk:ssa toimii osakeyhtiöiden lisäksi puuenergiaosuuskuntia.

Etelä-Savossa 
innostuttiin

Etelä-Savossa ot-opetuksen asema vahvistuu selvästi. Sekä Mikkelin amk:ssa että Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikössä lisätään osuustoiminnan opetusta. Valistusta aiheesta saavat mm. sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja ravitsemusalan sekä yrityspalveluiden opiskelijat. Opetusta lisätään niin perus- ja erikoistumisopinnoissa kuin täydennyskoulutuksessakin. Myös osuuskuntia aiotaan perustaa.

Intoa näissä oppilaitoksissa siivittää ot-valmennus, jota on saatu Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta Mikkelistä. Yksikkö on tehnyt myös pienen selvityksen valmennukseen osallistuvien opettajien asenteista.

Opintoassistentti Pekka Hytinkosken selvityksen mukaan osuustoimintaa tunnetaan vielä melko huonosti, mutta ammattikorkeakoulujen opettajat ovat hyvin kiinnostuneita, pitävät sitä hyödyllisenä oppiaineena ja haluaisivat opiskella sitä vaikka täydennyskoulutuksena tai erilliskursseina. Sen sijaan korkeakouluissa ollaan viileämpiä.

Osuuskuntiin luotetaan

Osuustoiminta on saanut vankan jalansijan yrityshautomoissa osittain sen takia, että ne usein nojaavat ns. akatemia-malliin. Tämä Jyväskylän Tiimiakatemiasta syntynyt malli on tukeutunut alusta asti osuuskuntiin. Siellä kuten toisessa edelläkävijässä, Tampereen amk:n proAkatemiassa, osuuskuntaa on pidetty parhaana muotona suurelle tasa-arvoisesti toimivalle tiimille.

Tiimiakatemiasta on valmistunut lähes 160 tradenomia. Tampereen proAkatemia puolestaan on koulinut noin 40 tradenomia, joista neljännes on jatkanut yrittäjinä. Jatkossa akatemioita aiotaan perustaa muissakin koulutusohjelmissa.

Akatemiamallia sovelletaan myös Kymenlaakson Business Akatemiassa, Rovaniemellä InnoAkatemiassa, Kajaanin Intotalossa ja Turun amk:ssa.

Tarja Repo