Pienosuuskuntien uudelle osuuskuntalaille asettamat tavoitteet ja odotukset ovat suurin piirtein toteutuneet, totesi Osuustoiminnan kehittäjät - Coop Finland ry:n seminaarissa kesäkuussa lakimies Jukka Pötry Lahden Seudun Yrityskeskuksesta. Laista on nyt kokemuksia runsaan kahden vuoden ajalta.

Jo aiemmin perustettujen osuuskuntien osalta laki ei ole vaikuttanut useimpiin käytännön asioihin mm. vuoden 2006 lopussa päättyvän siirtymäajan takia. Tällöin muutoksia osuuskuntien sääntöihin ei ole ollut vielä pakko tehdä.

Vanhojen sääntöjen mukaan on voitu elää, ellei niiden ja uuden lain välillä ole jouduttu ristiriitatilanteeseen. Silloin on pitänyt noudattaa suoraan uutta lakia. Mutta osuuskuntien vanhat säännöt on muutettava kokonaisuudessaan uuden lain mukaisiksi siirtymäajalla. Vuonna 2007 on jo oltava uudistetut säännöt.

Helpotti perustamista

Lain tarjoamia uusia mahdollisuuksia on voitu hyödyntää sekä vanhemmissa että uuden lain aikana perustetuissa osuuskunnissa.

Muutos, joka on vaikuttanut suoraan perustettavien osuuskuntien määrään, on perustajajäsenten määrävaatimuksen laskeminen kolmeen. Uudella minimimäärällä perustettuja osuuskuntia syntyi aluksi varsin runsaasti, eli muutosta oli odotettu, totesi Pötry. Muutos mahdollisti osuuskuntamuodon myös perheen parissa harjoitettavassa yritystoiminnassa, varsinkin kun esim. kolmas jäsen voi olla tavallaan tukijäsenenä.

Lain myötä jäsenen oikeusturva vahvistui merkittävästi. Uutta on mm., että erottamisesta on annettava kirjallinen ilmoitus ja erotettavaa kuultava ennen erottamispäätöstä.

Lakiuudistuksessa myös karsittiin etenkin pienten osuuskuntien rasittaviksi kokemia byrokratiavaatimuksia. Uutta on mm. yksimielinen päätös ilman osuuskuntakokouksen koollekutsumista. Pötryn mielestä yksimielinen päätös voidaan tehdä myös ilman, että osuuskunnan jäsenet olisivat fyysisesti samassa paikassa eli esim. sähköpostin välityksellä.

Investointijäsenyys 
Suomessa harvinaista

Eräs, valmisteluvaiheessa kohuttukin, muutos on erisuuruisen äänimäärän käyttöönoton mahdollisuus. Seminaarin keskustelussa paljastui, että ainakin yhden osuuskunnan osalta mahdollisuutta ollaan soveltamassa. 

Erikoistutkija Pekka Pättiniemi totesi, että porrastetun äänimäärän osuuskunnat ovat yleistymässä Euroopassa. Puhutaan investointijäsenyydestä. Malli ei Pättiniemen mielestä kylläkään sovi perinteisille työosuuskunnille.

Myös osuuskuntien pääomahuoltoa pyrittiin uudella lailla helpottamaan. Liittymismaksun määrääkään ei tarvitse enää hyväksyä perustamisvaiheessa sääntöihin, vaan se voidaan päättää sujuvasti sen jälkeen, kun sopiva summa hahmottuu. 

Uuden lain myötä tuli myös arvonnousumahdollisuus rahastokorotuksen kautta: osuusmaksua voidaan kasvattaa osuuskunnan ylijäämästä eli voitosta. Useimmat osuuskuntien käyttöön saamat rahoituselementit eivät kylläkään ole pienille osuuskunnille kovin tarpeellisia.

Pättiniemi totesi vielä, että etenkin osuuskuntien kasvaessa monialaosuuskuntien voi olla järkevää jakautua toimialoittain useammaksi osuuskunnaksi. Näin kokonaisuus pysyy paremmin hallinnassa.

Tarkkuus kannattaa

Seminaarin toisena alustajana HTM, KLT Kaarina Pyydönniemi kertoi, mitkä seikat osuuskuntien tilintarkastuksissa pistävät silmään.

- Eräät asiat ovat osuuskunnissa paremmin hoidettuja kuin muissa yrityksissä, ja korostankin nyt puutteita, joita löytyy kaikista yrityksistä, Pyydönniemi aloitti.

Tilintarkastusta tehdään Suomessa perinteisesti velkojan suojan näkökulmasta. Yritystoiminnalle asetetaan varovaisuuden periaate, ja esim. osuuskunnalla tulisi olla jatkuvan toiminnan edellytykset.

- Ongelmista on hyvä tietää ajoissa. Se on kaikkien etu. Tilintarkastajan on mietittävä, miten pitkälle normaalista poikkeavaa toimintaa voidaan hyväksyä ja kenelle siitä raportoidaan.

Tilintarkastaja tietää yleensä hyvin paikallisen verottajan linjaukset. Ongelmat tulevat yleensä siitä, että kulujen liittymistä liiketoimintaan ei osata riittävästi osoittaa. Edustus- ja neuvottelukulut ovat tässä ongelmallisia, samoin menot, jotka periaatteessa voisivat olla myös yksityisiä elantomenoja. 

- Edustuspuolesta selkeät ja riittävän laajat ohjelmat liitteiksi sekä muista menoista selkeästi näkyviin, mihin tarkoitukseen rahaa on käytetty. Nämä vaatimukset täyttäen verottaja on tyytyväisempi.

Oma ongelmansa on auton käytön jakautuminen yrityksen ja yksityisen tarpeisiin. Pyydönniemi painotti ajopäiväkirjan huolellista täyttämistä. Kilometrikorvausten hyväksymiseen mm. vaaditaan tarkka matkareitti. Verovapaan päivärahan läpimenoa varten matkalaskuissa on oltava kellonajat täytettyinä.

- Jokaisen osuuskunnan jäsenen on hyvä muistaa arjen kiireissäkin, että verovirkailijakin ajattelee usein käytännön järjellä - mikä näyttää realistiselta ja mikä ei, itsekin verotoimistossa aikanaan työskennellyt Pyydönniemi totesi.

Antti Mustonen