Vanhan verolainsäädännön mukaan Suomessa on vielä tämän vuoden loppuun asti kaksi erillistä yritysverojärjestelmää. Verouudistuksessa luotiin yksi uusi, osuuskunnille tarkoitettu

Tähän asti osakeyhtiöitä ja osuuskuntia on verotettu pääsääntöisesti samalla tavalla, mutta henkilöyhtiöillä ja yksityisyrityksillä on ollut oma verojärjestelmänsä. Nyt eduskunnassa hyväksytyt verouudistuksen lakipaketit sisältävät osuuskunnille kokonaan erilaisen verojärjestelmän.

Vaikutus yritys-
muodon valintaan

Verotus on ollut keskeisin peruste, millä yritystä perustavat ihmiset ovat valinneet yritysmuotonsa. Aikaisempina vuosikymmeninä henkilöyhtiöt olivat verotuksellisesti edullisia, joten niiden määrä lisääntyi nopeasti. Osakeyhtiöt ovat sen jälkeen olleet edullisempia, joten niitä on eniten tällä hetkellä ja määrä kasvaa edelleen.

Tilastokeskuksen yritystilaston mukaan 1996 osakeyhtiöitä oli 39,8 % toimivista yrityksistä ja toissa vuonna 43,4 %. Avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä oli 18,0 % v. 1996 ja 14,1 % v. 2002. 

Osuuskunnan merkitys yritysten kokonaismäärissä on ollut vähäinen, vaikka se on yritysmuotona rahoituksen hankinnan, johtamisen ja toiminnan kasvun kannalta ylivoimainen. Tällä hetkellä osuuskuntalaki on Suomen modernein yhteisölaki.

Tavoitteeksi tasa-
arvoinen verokohtelu

Verotuksen tulee olla neutraalia, jotta yritysmuodon valinta tehdään pitkän tähtäyksen asiaperustein eikä lyhytnäköisten verohyötyjen toivossa. Nyt toteutettu verouudistus osoitti, ettei valtiovarainministeriössä uskota eri yritysmuotojen yhdenmukaisen verojärjestelmän mahdollisuuteen. Osakeyhtiötyyppinen verotus on kuitenkin käytännössä toteutettavissa kaikille yritysmuodoille samanlaisena, kun asenneongelmat voitetaan. Verotusneutraalisuuden lisäksi tästä koituisi selviä kustannussäästöjä sekä valtion että yritysten hallinnossa.

Yritysverotuksen kohteena on yrityksen tuottama verotettava tulo ja yrityksen omistajilleen maksamat tulo-osuudet. Verotettava tulo lasketaan nykyisin tuloslaskelman perusteella kaikissa yritysmuodoissa. Yritysmuotoneutraalisuutta voidaan tältä osin parantaa vain vähäisessä määrin. Sen sijaan yritysten kasvuhalukkuutta voitaisiin lisätä siirtymällä tulosperusteisesta verotuksesta kassavirtaperusteiseen.

Omistajien tulo-osuuksien verotuksessa ovat suurimmat epäneutraalisuuden syyt. Vanhassa verojärjestelmässä osakeyhtiön osakkaat ja osuuskunnan jäsenet ovat saaneet käyttää yhtiöveron hyvityksen omassa verotuksessaan. Yksityisiä elinkeinonharjoittajia sekä avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden yhtiömiehiä on verotettu yritystensä verotettavan tulon perusteella heti riippumatta heidän saamastaan voitto-osuudesta.

Eriyttäminen 
ei ollut perusteltua 

Uudessa verojärjestelmässä listaamattoman osakeyhtiön osakas saa hyväkseen yhtiön nettovarallisuuteen perustuvan verovapaan osuuden osinkoverotuksessa, 9 % nettovarallisuudesta mutta enintään 90.000 euroa. Osuuskunnan jäsen saa hyväkseen 1.500 euron vähennyksen kaikista verovuoden aikana saamistaan osuuspääoman koroista riippumatta korkoja jakavien osuuskuntien nettovarallisuudesta. Tämä ei houkuttele osuuskuntia taserakenteen parantamiseen. 

Yksityisiä elinkeinonharjoittajia ja henkilöyhtiöiden yhtiömiehiä verotetaan jatkossakin yrityksen verotettavan tulon mukaan heti riippumatta voitonjaon määrästä.

Yksityisyrityksissä ja henkilöyhtiöissä on toteutettavissa voitonjakoon perustuva osakeyhtiötyyppinen verotus, sillä tilinpäätöksessä esitetään omistajien yksityisotot. Omistajien tuloverotus voi näin ollen tapahtua erillään yrityksen tuloverotuksesta. 

Osuuskunnan jäsenten saamien osuuspääoman korkojen verotuksen eriyttäminen osakeyhtiöiden osakkaiden saamien osinkojen verotuksesta ei ole mitenkään perusteltavissa, sillä järjestelmä on toiminut tyydyttävästi. 

Ainoa ongelma on ollut Verohallituksen asennevammainen tulkinta, että työosuuskunnan maksamat suuret osuuspääoman korot on katsottu palkkatuloksi. Tähän tulkintaan ei missään vaiheessa ole ollut laillista perustetta.

Lassi Mäkinen