Kehittämisosuuskuntien toiminta on varsin monimuotoista. Osuuskuntien toimialat ulottuvat kaupan ja hallinnon palveluista mm. hyvinvointipalveluihin ja korjausrakentamiseen. Niitä yhdistää kuitenkin osuuskuntien jäsenten osaamisen tukeminen ja kouluttaminen osuustoimintaan.

Kehittämisosuuskunnat kehittävät yritystoimintaa monin tavoin. Ne mm. hankkivat jäsenilleen työtilaisuuksia, antavat neuvontaa sekä atk- ja yrittäjyyskoulutusta. 

Pellervo-Seuran Wuokko-Uusosuuskuntarekisterin mukaan kehittämisosuuskuntia toimii Suomessa yhteensä 44. Osa kehittämisosuuskunnista toimii eri oppilaitosten yhteydessä. 

Puolet jatkaa, 
toinen puoli lopettaa 

Uusi osuustoiminta -liitteissä vuosina 1996 - 2004 esiteltiin yhteensä kahdeksan eri kehittämisosuuskuntaa. Osuuskunnista sittemmin neljä on lopettanut toimintansa, vaikka osa onkin vielä yritysrekisterissä. Neljä tässä lehdessä esitellyistä osuuskunnista jatkaa edelleen yritystoimintaansa. 

Tarkastelluista kehittämisosuuskunnista vanhimmat oli perustettu 1990-luvun puolivälissä ja nuorimmat 2000-luvun alussa. Keskimäärin kehittämisosuuskunnissa oli 10 - 20 jäsentä. Kahdessa osuuskunnista jäsenmäärä oli kasvanut alkuvaiheesta selvästi, toisessa lähes kaksinkertaistunut. 

Yksi kyselyssä olleista yrityksistä ilmoitti jäsenmääränsä laskeneen noin 40 henkilöstä kahteenkymmeneen henkilöön. Se kuitenkin on lisännyt jäsenistön sitoutuneisuutta osuustoimintaan. 

Toimialat säilyneet 
ennallaan

Yrityksistä kahdella oli palveluksessaan jäsenistön ulkopuolisia työntekijöitä. Keskimäärin palkattujen työntekijöiden määrä oli noin 5 - 10 henkilöä. 
Suurelta osin esimerkkiyritykset jakoivat työtunnit osuuskunnan jäsenten kesken. Yritysten toimialat olivat säilyneet pääosin entisellään, vaikka tehtävät olivatkin saattaneet jonkin verran muuttua perustamisvaiheesta.

Yritysten liikevaihdot poikkesivat toisistaan varsin paljon, ulottuen 5000 eurosta lähes 400.000 euroon. 

Sitoutuminen 
ratkaisee

Osuuskunnat, jotka olivat hiipuneet, olivat lopettaneet toimintansa yleensä jäsenten motivaation heikennyttyä. Kolmessa tapauksessa jäsenten vähäinen sitoutuminen oli johtanut joko osuuskunnan lakkauttamiseen tai toiminnan pysähtymiseen. 

Yksi esimerkkiyrityksistä oli nimellisesti lopettanut toimintansa yritysmuodon muuttumisen takia. 1990-luvun puolivälissä perustettu yritys aloitti osuuskuntana, koska osuuskunnan perustaminen oli kätevä ja joustava tapa päästä alkuun yritystoiminnassa. Kyseinen markkinointi- ja koulutusalan yritys päätti kuitenkin vaihtaa yritysmuotonsa osakeyhtiöksi liiketoiminnan kasvun myötä vuosituhannen alussa. Eli lopputulos oli siinäkin tapauksessa jäsenten ja yhteiskunnan kannalta positiivinen.

Riku-Matti Akkanen