Miltä kuulostaa kuorma-auton lavalle mahtuva jätevedenpuhdistamo, joka käsittelee pienen yhdyskunnan jätevedet edullisesti? Ei, kyse ei ole sadusta tai propellipäiden visioista. Uusi tekniikka on jo täydessä käytössä M-realin Tampereen tehtaalla sekä Pälkäneen pilottilaitoksessa.

- Puhdistamon koko on kymmenesosa perinteisistä laitoksista. Sen voi tuoda kylään vaikka konttikuljetuksena, kuvailee ympäristöinsinöörinä M-realissa työskentelevä Ossi Sippola, joka tunnetaan myös Ylöjärven vesihuolto-osuuskuntien isänä.

Uutta menetelmää on kokeiltu viime kesästä lähtien Pälkäneellä. Siellä Humuspehtoori Oy käsittelee jätevettä 1000 - 2000 litraa tunnissa. Malli toimisi hyvin myös pienissä kylissä, oli niissä sitten rivi- tai omakotitaloja. - Kulut jäisivät neljäsosaan kunnan jätevesimaksuista.

Toinen, teollisuuskäyttöön tarkoitettu puhdistamo on pulputellut M-realin Lielahden tehtaalla jo pari vuotta. Puhdistamo käsittelee 6000 kuutiota vuorokaudessa, mikä vastaa monen kunnan jätevesiä.

Jätevesiasema on herättänyt jo kansainvälistä kiinnostusta. Lielahteen suuntaa tutustujia Euroopasta, Kiinasta ja Japanista. Järjestelmää kehittää Metso, ja yhteistyössä on vahvasti mukana myös M-realin Lielahden kemihierretehdas.
Tekniikka perustuu papiljotin näköiseen kantoainekappaleeseen, johon puhdistuksen hoitavat mikrobit kiinnittyvät. Mikrobien määrä on 7 - 10 -kertainen verrattuna vapaassa vedessä kelluvaan bakteerikantaan.

- Tämän takia puhdistamon koko pienenee merkittävästi, eli juuri tuohon seitsemäsosaan.

Tehtaan altaassa lilluu peräti 6 miljoonaa kantoainekappaletta. Pälkäneellä, jossa testataan nimenomaan pienpuhdistamokäyttöä, niitä on 50.000.

Kylien jätevedet
puhtaiksi

Maaseudulla puhdistamon altaiksi voisi ottaa vaikka karjan lietelantasäiliöitä, jotka on poistettu käytöstä. Sippola arvioi, että 50 talouden laitoksessa perustamiskustannukset jäisivät alle tuhat euroa per talous. Pienelle kylälle riittää noin 20 kuution ilmastussäiliö.

Ylöjärvelle on perustettu ahkerasti vesiosuuskuntia. Perinteisten puhdasvesiosuuskuntien lisäksi on perustettu seitsemän vesihuolto-osuuskuntaa, jotka hoitavat myös jätevedet. Sippola oli perustamassa jo niistä ensimmäistä.

- Ja lisää tarvittaisiin. Kunnan viemäreitä ei voi vetää joka kolkkaan edes pienessä Ylöjärven kunnassa. Myös koko maakunnan pitäisi herätä asialle.

Tarja Repo