Pellervon uusosuustoiminnan asiamies Juhani Lehto teki syksyn aikana haastattelukierroksen muutamien Etelä-Suomen yritysneuvojien luokse. Tavoitteena on jatkossa saada osuustoiminta tasapuolisesti mukaan yritysneuvontaan ja myös koulutukseen.

Yritysneuvojien luokse tehty haastattelukierros vahvisti sen, että osuuskunta on edelleen uusien yritysten joukossa harvinaista herkkua. Myönteistä oli se, että siihen suhtauduttiin nyt melko positiivisesti.

Haastatellut neuvojat Järvenpäässä, Forssassa, Hämeenlinnassa, Nastolassa, Kouvolassa, Kotkassa ja Loviisassa eivät pitäneet osuuskuntaa lähtökohtaisesti huonona yritysmuotona. Tosin jonkinlainen imago-ongelma näyttäisi edelleen olevan olemassa.

Vanhat pölyt
pyyhitty pois

Osuuskunta on muokkaantunut modernimpaan suuntaan uuden osuuskuntalain tultua kolme vuotta sitten voimaan. Eräs yritysneuvoja sanoikin, että viimeistään lakiuudistus pyyhki pois vanhoja pölyjä.

Mahdollisuuksia on olemassa, mutta niitä ei käytetä. Ongelman ydin on neuvojien mukaan edelleen siinä, että osuuskuntaa ei tunneta ja käytännön neuvonnassa se harvoin tulee vastaan.

Hämeenlinnan uusyrityskeskuksesta löytyi tietoa alueelle perustetuista yrityksistä. Viimeisen parin vuoden aikana perustetuista yrityksistä vain 1,2 % oli osuuskuntia. Tämä vastaa melko hyvin koko maan tilannetta.

Hämeenlinnan kokoisessa kaupungissa se merkitsee noin viiden uuden osuuskunnan syntymistä vuosittain. Mutta kun mennään pienempiin kaupunkeihin, niin osuuskuntia ei synny vuositasolla välttämättä ainuttakaan. Ei siis ihme, jos asia ei ole päällimmäisenä mielessä yritysneuvonnassa eikä muuallakaan.

Kritiikkiä asian
puolestapuhujille

Yritysneuvojien kommenteista saattoi päätellä, että osuuskuntaa pidetään vain tiettyjen toimialojen yritysmuotona. Tämä mielikuva varmasti myös rajoittaa sen käyttöä. Lähes kaikki arvelivat osuuskunnalla olevan mahdollisuuksia, mutta mainitut potentiaaliset toimialat olivat poikkeuksetta samoja: esim. hoiva- ja kotipalvelut tai rakennustoiminta.

Monelle olikin yllätys, että pieniä osuuskuntia toimii melkein millä tahansa toimialalla. Tässä myös osuuskunta-asiaa edistävien olisi syytä katsoa peiliin.

Viranomaisohjatusti erilaisten kurssien ja hankkeiden avulla perustetut työosuuskunnat tekivät joidenkin neuvojien mukaan osuuskuntamuodolle "karhunpalveluksen". Sinällään erittäin hyvä ajatus sortui siihen, että tällä tavoin perustettu yritys saa harvoin tulta alleen ja toiminta tuppaa kuivumaan kokoon. Tästä tosin löytyy onneksi myös päinvastaisia, hyviä esimerkkejä. Omaehtoinen lähtö olisi osuuskunnankin kannalta kuitenkin parempi tae toiminnan jatkosta.

Yritysneuvojien suhtautuminen oli kaiken kaikkiaan melko positiivista ja ammattimaista. Ongelma on ehkä lähinnä yleisessä suhtautumisessa ja tietämättömyydessä.

Neuvonnan asiakkaille eli yritysten perustajille osuuskunta onkin vielä enemmän tuntemattomampi ja tunneperäisempi asia. Yleiseen valistukseen eli asian sisällyttämiseen esimerkiksi oppilaitosten opetustarjontaan täytyykin jatkossa suunnata enemmän voimia.

Juhani Lehto
juhani.lehto@pellervo.fi