Albert-Lászlo Barabásin teos "Linked - the new science of networks" (suom. Kimmo Pietiläinen) on kiehtova johdatus verkostoajatteluun ja sen kehittymiseen 1900-luvulla. Barabási onnistuu avaamaan verkostojen muotoutumisen näkökulmia alkaen satunnaisesta maailmankaikkeudesta päätyen verkostotalouden moniin ulottuvuuksiin.
Kirja lähtee liikkeelle 1700-luvulla eläneen Leonhard Eulerin oivalluksesta hänen pohtiessaan Königsbergin siltojen ylittäviä reittejä. Lopputuloksena syntyi graafiteoria, jossa sillat kuvataan solmujen ja linkkien kokonaisuudeksi. Oivallus yksinkertaisuudessaan kuului, että verkostoilla on rakenteessaan ominaisuuksia, jotka rajoittavat tai lisäävät kykyämme käyttää niitä erilaisiin tarkoituksiin.
Kirjassa esitellään loogisessa järjestyksessä "kuuden erottava askeleen" -käsite, heikkojen sidosten merkitys uuden tiedon saamisessa, ns. ryvästymiskerroin, Pareton laki eli 80/20 -sääntö (jonka mukaan useimmissa tapauksissa neljä viidesosaa ponnistuksista on pääosin epäolennaisia), verkostojen kasvu potenssilakien valossa ja kytkennän suosinnan merkitys sekä verkostojen haavoittuvaisuus leviämisnopeuden ja kriittisen kynnyksen valossa.
Kirjassa on myös paljon konkreettisia esimerkkejä, joiden avulla verkostojen teoriaa on helppo seurata. Kirjan luettuaan ymmärtää, ettei verkostojen muotoutuminen ole sattumanvaraista. Aikamme verkostot ovat laakeita ja solmujen välillä on paljon linkkejä.
Verkostojen napojen syntyminen on mielenkiintoinen prosessi, jossa on vielä paljon tutkittavaa. Kirja avaa mielenkiintoisia pohdintoja esim. uusien innovaatioiden levittämiseen ja myös verkostojen tuhoutumisen syihin.