Osuuskunta Vesannon Kala nostaa savolaista muikkua Keski-Euroopan herkkupöytiin asti.

Unto Kauppinen ja kolme muuta kalastajaa perustivat osuuskunnan viime vuoden marraskuussa. Toukokuussa viranomaiset tarkastivat rakennetut kalanjalostustilat, mutta virallinen käyttölupa puuttui vielä elokuun alussa.
Osuuskunta syntyi Unto Kauppisen kalatalousopettajapoika Marko Kauppisen aloitteesta. Nuorempi Kauppinen näet on Suomea kierrellessään nähnyt niiden toimintaa. Marko Kauppinen otti yhteyttä Pohjois-Savon TE-keskukseen ja Vesannon kuntaan, ja hanke eteni.
Vesannon kunta sai kalatalouden ohjaukseen EU:n rakennerahastosta 260.000 euroa, josta puolet kansallista rahoitusta. Lisäksi kunta rahoitti hanketta lähes 30.000 eurolla.
Kunnaninsinööri teki kalasataman piirustukset, mutta valitukset estivät alkuperäiselle paikalle rakentamisen, joten kalasatama perustettiin kuivalle maalle. Kalasatama sijaitsee jokseenkin viiden muikkujärven keskellä.

Kateus ei enää
vie kaloja vesistä

Unto Kauppinen on elättänyt itsensä kalastuksella kymmenen viime vuotta. Hän on 59-vuotiaana osuuskunnan vanhin, 25-vuotias on nuorin. Osuuskunnan jäsenten lisäksi Kauppinen arvioi Vesannolla toimivan ainakin seitsemän kalastajaa. Kauppinen uskoo heidänkin aikanaan liittyvän osuuskuntaan.
- Naapurin mies aikanaan sanoi minulle, että ei sinusta tule kalastajaa, kun et osaa kadehtia. Kateus taitaa olla vanhempien sukupolvien vika, Kauppinen tuumaa.
Osuuskuntaan kalastajat päätyivät, kun kalasataman rakennuttaja eli kunta vaati sitoutumista kalasataman hoitokustannuksiin. Kalastajat arvioivat osuuskunnan olevan byrokratialtaan helpomman kuin osakeyhtiön.

Neulamuikku maistuu
Keski-Euroopassa

Muikkujen perkaaminen on keskitetty kalasatamaan, jossa ne lajitellaan kauppakuntoon. Tavoite on helpottaa kalastajien työtä, parantaa toimitusvarmuutta ja kalan laatua. Toistaiseksi suurin osa on lähtenyt pyöreänä, mutta peratun kalan osuus on kasvussa. Kuluttaja odottaa mahdollisimman pannuvalmista tavaraa.
Kaikissa viidessä järvessä on erikokoisia muikkuja, ja samassakin järvessä muikkukoot vaihtelevat.
- Muikun koko on aina ollut ongelma. Keski-Eurooppaan menee pieni, alle 90-millinen, muikku niin sanotusti päineen sorkkineen. Suomessa taas syödään mieluummin suurempaa muikkua, Unto Kauppinen tietää.
Neulamuikun lisäksi keskieurooppalaiset arvostavat kuoretta. Harva suomalainen on tottunut syömään tätä tavallista järvikalaa. Kalat vie Keski-Eurooppaan Padasjoella toimiva Järvi-Suomen kalojen vientiprojekti.
Keskimäärin nuotta- ja rysäkalastaja saa muikkua 25.000 kiloa vuosittain, troolikalastaja paljonkin enemmän.
Syksyllä muikun saanti paranee, ja sen perkaaminen kiihtyy Vesannon kalasatamassa. Muikun mäti on hyvä tulonlähde. Mädin kilohinta on pienissä astioissa yli 50 euroa.