- Ravintolat ja kaupan ketjut käyttäisivät suomalaista riistaa, mutta pienet kasvattajat pystyvät toimittamaan riistaa korkeintaan viikoksi. Ravintolat ja kaupat kuitenkin edellyttävät tasaista saatavuutta, projektipäällikkö Ari Heiskanen tietää.

Heiskanen johtaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoimaa EU-rahoitteista Riistatalouden kehittäminen Pohjois-Karjalassa -hanketta, joka alkoi viime vuoden alussa ja jatkuu ensi vuoden loppuun.
Hän kertoo erään laskettelukeskuksen lopettaneen kotimaisen riistan käytön, kun tavaraa ei tullut sovitusti.
- Ravintolat ostavat uusiseelantilaista ja australialaista villisikaa, kun sitä saa tukusta varmasti. Tosin Elintarvikevirasto päätti, että tuontivillisika pitää ravintoloissa markkinoida sikana, kun villisikaan on risteytetty kesyä sikaa.
Suomalainen villisika sen sijaan on Heiskasen mukaan puhdasta, sillä Suomen Kotieläinjalostusosuuskunta (SKJO) pitää sioista rekisteriä.
- Tulevaisuudessa pystymme ratsastamaan tuotteen puhtaudella. Vielä tätä markkinavalttia ei kannata käyttää, kun emme pysty tuottamaan niin paljon kuin kysytään.

Harrastelusta
bisnekseksi

Ari Heiskanen alkoi kasvattaa villisikoja kahdeksisen vuotta sitten. Hän luonnehtii tähän asti lähinnä harrastelleensa kasvatusta, sama pätee hänen mielestään seudun muihinkin villisikatarhureihin.
Keväällä kahdeksan tarhurin perustama Osuuskunta Karelian Riista aikoo saada villisian kasvatuksen menestyväksi ammattityöksi. Aluksi osuuskunta keskittyy siitoseläinten kauppaan. Osuuskuntaan kuuluvat Heiskasen mukaan kohta kaikki villisikoja Pohjois-Karjalassa työkseen kasvattavat.
Osuuskunnan jäsenillä on viitisensataa villisikaa, vuoden päästä määrän pitäisi tuplaantua. Villisikatarhojen koot vaihtelevat kolmesta kymmeneen hehtaariin. Heiskasen mukaan kaikkia tarhoja kasvatetaan pahnueiden kasvamisen tahtiin.
- Osuuskunta oli luonnollinen valinta meille maalla eläville. Voimme jatkossa muuttua osakeyhtiöksi - sehän onnistuu kätevästi, mutta toisinpäin ei millään.
Pohjois-Karjalassa toimii viisi pienteurastamoa. Parhaillaan Karelian Riista keskittää villisian teurastusta Polvijärvelle ja Kiteelle. Polvijärvellä osuuskunnan tarhassa kasvaa yli sata porsasta.
Osuuskunta alkaa rakentaa ensi keväänä toista tarhaansa Kiteen ammattiopiston opetusteurastamon taakse. Osuuskunta vuokrasi neljä hehtaaria koulutuskuntayhtymältä, mahdollisuus on kasvaa 30 hehtaariin asti. Heiskanen ennakoi, että vuonna 2010 osuuskunta tuottaa jo tuhansia villisikoja vuosittain.
Suomessa ei liene muita villisikaosuuskuntia, mutta Heiskanen uskoo vastaaville olevan sijaa muualla maassa. Hän pitää osuuskunnan vahvuutena sen hallintotapaa. Heiskanen korostaa, että onnistuminen edellyttää saumatonta yhteistyötä.