Minulla olisi kysymys työosuuskuntaan liittyen: Kuvitellaan, että työosuuskunnan jäsen on kehittänyt liiketoimintaidean, jota hän yksin toteuttaa. Jäsenellä ei ole muuta yhteyttä osuuskuntaan, kuin se, että jäsenen toiminnan laskutus kulkee osuuskunnan kautta ja osuuskunta ottaa laskutuksesta tietyn prosenttiosuuden kirjanpito-, palkanmaksu- yms.-kulujen peittämiseksi.
Kuvitellaan edelleen, että osuuskunta ottaa käyttöön aputoiminimen, jonka alla toimintaa ryhdytään jatkamaan.
Voiko em. jäsen tehdä laillisesti pätevän sopimuksen osuuskunnan kanssa, siitä, että em. hänen osuuskunnan jäsenenä olonsa aikana keksimänsä idea kuuluu hänelle? Hänelle kuuluisi siis se tapa, jolla liiketoimintaa (palvelu tai tuote) toteutetaan, aputoiminimi, brändi, tuotenimet, tuotteen mallisuoja, tai vaikkapa patentit jne. Osuuskunta saisi ainoastaan tietyn prosentin liikevaihdosta ja jäsen saisi palkkana liiketoiminnan tuoton. Voisiko jäsen osuuskunnasta mahdollisesti erotessaan viedä mennessään tuon liikeidean kaikkinensa ja aloittaa saman liiketoiminnan jatkamisen jossakin toisessa yrityksessä?

Meillä Suomessa on voimassa sopimusvapaus. Hyvin monista asioista voidaan sopia myös laissa säädetystä poikkeavalla tavalla. Lyhyt vastaus on, että kysymyksessä esitetyistä asioista voidaan jäsenen ja osuuskunnan välillä sopia. Sopimuksella voitaisiin mahdollistaa myös se, että "jäsen voi osuuskunnasta mahdollisesti erotessaan viedä mennessään tuon liikeidean kaikkinensa ja aloittaa saman liiketoiminnan jatkamisen jossakin toisessa yrityksessä".
Kysyjän kuvailemassa tapauksessa asioista kirjallisesti sopiminen on hyvin tärkeätä. Ilman sitä syntyisi uskottavasti erittäin epäselvä tilanne. Mikäli taloudellinen intressi ei olisi aivan vähäinen, syntynyt riita ajautuisi melko varmasti tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Kysymyksessä esitetty tilanne on kuvitteellinen ja siihen on ympätty hyvin monia asioita. Kysymys tuo kuitenkin esiin tärkeän asian: mikäli jollakulla on valmis liikeidea, mahdollisesti patentoitava keksintö, mallisuojaa nauttiva esine tms. ja hän on liittymässä työosuuskuntaan työskentelemään näihin liittyvissä tehtävissä, osuuskunnan kanssa on paras tehdä kirjallinen sopimus siitä, kenelle mitkäkin oikeudet kuuluvat ja millä ehdoin.

"Avoimuutta kannattava" kysyy osuuskunnan tekemän kiinteistökaupan kauppahinnan julkisuudesta. Hän kertoo, että heidän osuuskuntansa myi vuonna 2004 kiinteistön ja kun hän kysyi tämän vuoden varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa kauppahinnan määrää, kokouksen puheenjohtaja ei ottanut asiaa ollenkaan käsiteltäväksi. Hän totesi vain, että kun ei tätä kiinteistökauppa-asiaa ole kokouskutsussa mainittu, sitä ei voida kokouksessa käsitellä. Kysyjä ihmettelee, etteivätkö osuuskunnan jäsenet ole oikeutettuja tietämään, mihin hintaan osuuskunnan omaisuutta myydään.
Kysyjän kertoman mukaan kiinteistökauppa on tehty vuonna 2004. Näin ollen se on sisältynyt vuoden 2004 kirjanpitoon ja sen vaikutus on näkynyt vuoden 2004 tilinpäätöksessä. Tämä tilinpäätös on käsitelty vuoden 2005 varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa. Siinä kokouksessa jäsenet ovat voineet kysellä tuosta kaupasta.
Osuuskunnan kokouksen puheenjohtaja on ollut ilmeisen tiukka, mutta hän on menetellyt aivan oikein. Jos kysyjän esittämää asiaa ei ole kokouskutsussa mainittu ja kun asia ei liity vuoden 2006 varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsiteltävään vuoden 2005 tilinpäätökseen, ei asiaa tarvitse, eikä sitä voikaan ottaa käsiteltäväksi vuoden 2006 kokouksessa.
Kysyjä on ollut vuoden myöhässä. Hänen olisi pitänyt esittää kysymyksensä vuoden 2005 varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsiteltäessä vuoden 2004 tilinpäätöstä.
Jäsenellä on kyllä oikeus pyytää ja saada hallitukselta ja toimitusjohtajalta osuuskunnan kokouksessa tarkempia tietoja kokouksessa käsiteltävistä asioista.
Osuuskuntalain 4 luvun 18 §:n 1 momentin mukaan hallituksen ja toimitusjohtajan on osuuskunnan kokouksessa annettava jäsenen pyynnöstä tarkempia tietoja sellaisista seikoista, jotka saattavat vaikuttaa osuuskunnan tilinpäätöksen ja taloudellisen aseman tai muun kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Lisäedellytyksenä tietojen antamiselle on saman lainkohdan mukaan se, että hallitus katsoo tietojen antamisen käyvän päinsä osuuskunnalle olennaista haittaa tuottamatta.

Kari Lehto
kari.lehto@pellervo.fi