Tampereen ammattikorkeakoulun ProAkatemialla on toimitilat hulppeasti entisöidyllä Finlaysonin tehdasalueella kaupungin keskustassa. Perinteitä uudessa kuosissa edustavat myös opiskelijoiden omat osuuskunnat, HUIMAdivisioona, Nostatus ja Ilogia. Niissä opitaan paitsi oikean yrityksen pyörittämistä, myös osuustoiminnan arvoja ja käytäntöjä.

Marko Vilkmanin ensimmäinen vuosi sujui tietojenkäsittelyn opintojen parissa, mutta jo seuraavana vuonna hän pyöritti kurssikavereidensa kanssa Nostatus-yritystä. Osuuskuntamuoto ei enää herätä epäilyjä:
- Nykyisin se vetäisi työnhaussa enemmän puoleensa kuin herättäisi torjuntaa. Varsinkin pienet osuuskunnat saavat sympatiapisteitä.
Osuustoiminnan arvoista opiskelijat antavat tunnustusta muun muassa tasa-arvoisuudelle ja yhteishengelle. Myös tasapuolinen voitonjako miellyttää.
Kaksi vuotta sitten perustetun HUIMAdivisioonan jäsen Kaisa Seppo kokee myös tietynlaista me-henkeä, kun puhutaan osuustoiminnasta. Näin siitäkin huolimatta, että valmistumisen jälkeinen työpaikka ei välttämättä ole osuuskunnassa.
- Tavoite on, että Huima jäisi eloon, mutta se ei ehkä toteudu. Mukana on ollut paljon ihmisiä, ja jokainen on vetänyt vähän omaan suuntaansa. Moni haluaisi myös nähdä muutakin työelämää. Kynnys yrittäjyyteen on silti madaltunut. Jatkossakin osuuskunta voisi olla helpoin tapa aloittaa yrittäminen.

Sitoutua
vai ei?

Kaisa antaa tunnustusta sekä osuuskunnan joustavuudelle että joukon tuelle. Projekteja on voitu rakentaa omannäköisiksi, eikä tiukkoja raameja tiimityölle ole. - Välillä mietimmekin, pitäisikö osuuskunta jättää katto-organisaatioksi, jonka alla kukin tekisi omia juttujaan.
HUIMAdivisioonan projektit ovat vaihdelleet myynnistä menekin edistämiseen, viestintäpalveluihin ja ratsutallin markkinoimiseen. Maine on kiirinyt jopa talon seinien ulkopuolelle, sillä osuuskunta on saanut työhakemuksia.
Osuuskunnasta on kuitenkin myös lähdetty. Alkuvaiheen paristakymmenestä jäsenestä viisi on siirtynyt tavallisiin opintoihin. Muut ovat saaneet aiheen pohtia, onko osuuskunta "helppoudessaan" kyllin sitouttava yritysmuoto. Motivoiko se tarpeeksi, entä antaako sopivasti tilaa riskien ottamiselle?

- Tiimityö ei sovi kaikille. Kyse on siitäkin, mihin haluaa panostaa. Meiltä Nostatuksesta eräs jäsen erosi, sillä hän halusi saada lisää aikaa peleihinsä salibandyn SM-sarjassa, Marko mainitsee.
Nuorten mielestä yritysmuoto ei mitenkään korostu arkipäivän työssä. - Parhaiten sen näkee laskutuksessa, ensi jouluna valmistuva Kaisa mainitsee.

Sisäistä
yrittäjyyttä

Uusin tulokas ProAkatemian riveissä on liiketalouden opiskelija Jaana Savolainen. Ensimmäinen vuosi on kulunut perusopinnoissa ja harjoitusyrityksessä TAMK:n päätoimipaikassa Teiskontiellä. Ensi syksyksi hän siirtyy Finlaysonille käynnistämään tiimiään.
- Opiskelumuotona yhteisyritys kiehtoo. Se antaa tukiverkon, josta saa rohkeutta projekteihin. Tekemällä oppiminen sopii minulle.
Kaikki tiimit ovat valinneet osuuskuntamuodon, ja perinne todennäköisesti jatkuu.
- Lopullista päätöstä emme ole tehneet, mutta varmaan päädymme osuuskuntaan. Meillä on jo vireillä pari markkinointiin ja myyntiin liittyvää projektia, mutta toimialaa kypsytellään vielä. Tavoitteena on keksiä jotain uutta ja rikkoa rajoja.
Nuoret uskovat, että yrittäjän tausta antaa hyvät eväät uralle - myös toisen palveluksessa. Osuuskunnassa oppii sisäistä yrittäjyyttä, liiketoiminnan kiemuroita ja yrittäjän arkea.

Tarja Repo