Suomalainen puu sopii rakennusaineeksi niin perinteisiin paanukattoihin kuin moderneihin omakotitaloihin. Vetelin Rakennusperinne Osuuskunta yhdistelee vuosisatoja käytössä olleita materiaaleja nykyaikaiseen suunnitteluun, jotta puurakenteista tulisi kauniita ja kestäviä.

Vetelin Rakennusperinne Osuuskunnan toimitusjohtaja Tero Väärämäki kertoo yrityksen lähteneen vuonna 2000 liikkeelle vanhojen talojen korjaamisesta ja paanukatoista, joiden kanssa hän on ollut tekemisissä jo 14 vuoden ajan.
- Paanukatolla tarkoitetaan puukattoa, joka koostuu paksuista tervetuista päreistä. Vanhojen kirkkojen paanukatoissa käytettävistä puulajeista yleisimmät ovat mänty ja haapa, kertoo Väärämäki.
Viimeisin Vetelin Rakennusperinteen toteuttamista korjaushankkeista on Heinolan maaseurakunnan kirkon kattoremontti, joka valmistui hiljattain. Huhtikuussa aloitetussa remontissa katolle tehtiin kevät- ja syystervaus, ja samalla uusittiin osa kattopaanuista. Väärämäen mukaan syystervaus viimeistelee pinnan ja antaa sille suojaavan kalvon. Vanhimmat Heinolan kirkon paanuista ovat peräisin 1800-luvulta ja osa on kirveellä veistettyjä.

Tilaukset
kasvaneet selvästi

- Toimintakonseptimme kattaa sekä paanukatot että talopaketit. Ihmisillä on nykyisin yhä vähemmän aikaa rakentaa itse, vaan he haluavat omakotitalonsa valmiina. Myös seurakunnat ovat alkaneet teettää paanukattoja entistä enemmän yksityisillä yrittäjillä suunnittelua myöten.
Väärämäki kertoo työtarjouksia tulleen paljon myös Vetelin Rakennusperinteelle suoraan seurakunnilta. Osuuskuntaa työllistävät lisäksi remontin tarpeessa olevat vanhat talot, joita on Keski-Pohjanmaalla runsaasti.
Väärämäki katsoo tulevaisuuteen toiveikkaasti, mutta näkee toimialalla myös riskejä. Hänen mukaansa ylikuumenemisen vaara rakennusalalla on todellinen.
- Tällä hetkellä rakennetaan ehkä vähän liikaa ja liian isoja taloja yleiseen varallisuuteen nähden.
Vetelin Rakennusperinteellä menee hyvin, sillä yhteistyöverkostot ovat kunnossa kaikilla osa-alueilla. Yritykselle kertyi vuonna 2005 noin 300 000 euroa liikevaihtoa. Väärämäki ennakoi liikevaihdon parantuvan tänä vuonna yli 400 000 euroon.

Pienosuustoiminnan
imagoa kohennettava

Hän sanoo osuuskunnan toiminnan perustuvan mahdollisimman suureen joustavuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Näihin lähtökohtiin osuustoiminnallinen yritysmuoto on Väärämäen mielestä sopinut hyvin. Toimitusjohtaja pitää osuustoiminnan suurimpana heikkoutena puutteellista imagoa.
- Helposti ajatellaan, että osuuskunta on jonkinlainen harrasteryhmä, jossa tehdään mitä jaksetaan. Olen saanut lähes viikottain selittää, että kyseessä on laadukas liikeyritys, joka pyrkii tekemään hyvää tulosta, mietteliäs Väärämäki sanoo.
Vetelin Rakennusperinne Osuuskunnassa on kolme jäsentä ja kolme henkilöä palkattuina työntekijöinä. Osuuskunnalla on lisäksi yhteistyöyrityksiä, jotka aliurakoivat sille taloja.
Kun oman yrityksen sisältä ei aina löydy, eikä tarvitsekaan löytyä, kaikkea ammattitaitoa, niin verkoston sisältä sitä kyllä löytyy. - Kaikki oma ja kumppaneiden ammattitaito pyritään näin hyvin hyödyntämään tällaisessa verkostorakentamisessa, Tero Väärämäki kuvailee. Hän kertoo arvostavansa sekä uutta että perinteistä hyvää puurakentamista - ne eivät suinkaan sulje toisiaan pois.

Riku-Matti Akkanen