Paineet mikroluokan ja pk-yrityksiä kohtaan ovat kasvaneet. Suurten toimijoiden kilpailu syö marginaaleja ja yritykset pyrkivät vastaamaan hintakilpailuun. Saksalainen osuustoimintatutkimus avaa tätä problematiikkaa eri kokoisten yritysten kannalta.
Skaalatuottojen saavuttaminen pienille tai keskikokoisille yrityksille on liki mahdotonta. Toinen strategia on liiketoiminnan erikoistuminen kapealle sektorille. Nykyteknologia kuitenkin mahdollistaa massatuottajillekin räätälöimistä. Lisäksi tuotannon monimutkaistuminen, globalisaatio ja riippuvuus alihankkijoista voivat tuoda uusia paineita.
Pk-yritysten vahvuuksia ovat toiminnan joustavuus ja nopeampi reagointikyky markkinoilla tapahtuviin muutoksiin, ja niillä on usein alueellista markkinatuntemusta. Yhteistoiminta mahdollistaa suuruuden etujen ja kansainvälistymisen tavoittelun, mutta säilyttää samalla myös pienuuden hyötyjä.
Saksalaisen tutkimuksen mukaan yhteistoiminta on merkittävää yli 50 henkilön yrityksissä, mutta vain alle neljänneksellä pienyrityksistä (1-9 työntekijää) on siitä kokemusta. Eli pienimmät jäävät herkästi paitsioon.
Yrityksistä 35 % piti uusille markkinoille pääsemistä merkittävimpänä yhteistoiminnassa ja 31 % piti tärkeimpänä laajemmat hankintamahdollisuudet. Tuotannolliset syyt tulivat seuraaviksi. Markkinanäkökulmat ovat pienyrityksillä etusijalla, kun taas suuremmilla useammin tuotannolliset (ks. taulukko).
Yhteistoiminnan synty vaatii osaavan johdon. Yhteiset prosessit ja oma ydinosaaminen on ymmärrettävä. Yhteisen prosessin analysointi määrittelee, mitä tuotteita, palveluita ja informaatiota yritysten kesken vaihdetaan. Hyvän analyysin pohjalta yritysten on helppo määritellä odotukset ja vaatimukset, jotka kohdistuvat yhteistyökumppaniin, ja yritykset pystyvät myös selvittämään, mitä toimintoja voidaan yhdistää tai rationalisoida. Huono analyysi voi johtaa siihen, että yritys aloittaa yhteistyön väärällä liiketoiminnan osa-alueella tai valitsee yksinkertaisesti väärän kumppanin.
Kumppanin valinnan jälkeen on sovittava yhteisistä pelisäännöistä. Lisäksi oman yrityksen toiminnot on sopeutettava uuteen tilanteeseen. Yhteistyön johtoryhmä valvoo tuotannon, palveluiden ja tiedon kulkua yritysten välillä ja pyrkii ratkaisemaan konflikteja.
Yhteistyön hyötyjä tulee säännöllisesti mitata. Mikäli tavoitteita ei saavuteta, tilannetta voidaan korjata syventämällä yhteistyötä. Sen varalta, että yhteistyö ei ala toimia, poistumissäännöt on hyvä olla selvillä.
Jari Kaari
Lähde:
Eric Meyerin yhteistoiminnallisten yritysten kokoontumisessa 12.10.2005 Stutgartissa pitämä esitelmä: Newsletter des Instituts fuer Genossenschaftswesen der Universität Muenster 2/2005.
