Osuuskunta Omaoksa Järvenpäässä pesee pyykkiä ja samalla tarjoaa työtä vaikeasti työllistyville. Sosiaalisen yrityksen tavoin toimiva osuuskunta on harvinainen, muttei mikään kummajainen. Sosiaalisesta yrittäjyydestä on kerrottu aiemmin mm. Osuustoiminta-lehdessä 1 /2005.

KAKSI TEHOPESULAA. Niklas Strandén (etualalla) ja Mika Neuvonen työllistyvät Osuuskunta Omaoksan pesulassa. Pesukoneet pyörivät aamuvarhaisesta alkaen ja kuivaneet pyykit lajitellaan asiakkaille. Kuva Juha Pitkäranta

Yrityksessä on tällä hetkellä 11 työntekijää. Koko joukosta vaikeasti työllistyviä on 70 %. Työntekijöitä tarvitaan kahden pesulan hommiin. Pesulayrityksen erikoisuutena ovat laitosten vesipestävä pyykki. Asiakkaat tulevat enimmäkseen kaupungilta: on sairaaloita, terveyskeskuksia, vanhainkoteja, päiväkoteja ja kouluja. Näille asiakkaille sosiaalinen toiminta on tuttua.

Kaupunki on ollut perustamassa osuuskuntaa ja myös omistaa osan yrityksestä. Yksityisille asiakkaille pesulassa olisi tilausta, mutta niiden pyykkimäärät ovat vielä vähäisiä.

- Olen miettinyt, josko ilmassa olisi myös ennakkoluuloja. Työn ei ehkä oleteta olevan laadukasta, tai ei valmistuisi ajallaan, kun töissä on kirjava joukko tekijöitä, toimitusjohtaja Kirsi Suvanto pohtii.

Kuitenkin nykyiset asiakkaat ovat asiakaskyselyn mukaan tyytyväisiä ja laatutietoisia. Sosiaalista toiminta-ajatusta pidetään erittäin tärkeänä osana Omaoksan yritystoimintaa.

Kannustavaa
ja tasa-arvoista

- Osuuskunta yritysmuotona katsottiin olevan kannustava, perustuvan tasa-arvoisuuteen ja yrittäjyys tuo tulleessaan sitoutuneisuutta. Osuuskunta ei alkuvaiheessa sitonut juurikaan pääomaa eikä investointeja, Suvanto perustelee yritysvalintaa. Toiminta-ajatukseen on lisäksi kirjattu, että yritys tarjoaa koulutusta ja tukea talouden sekä oman elämän hallintaan.

Kirsi Suvanto ei ole aiemmin toiminut yrittäjänä. Kokemus yrittäjyydestä on ollut haastavaa. - Sosiaalisen yrityksen tavoin toimivan yrityksen vetämisestä ei ole päivääkään puuttunut haasteita, mutta ei myöskään mielekkyyttä. On mukava huomata tyytyväinen henkilöstö ja tällaisen toiminnan tarpeellisuus.

- Ehkä kovin haaste tämän tyyppiseen yrittäjyyteen tulee henkilöstön työnohjauksesta ja yhteiskunnan yleisestä ilmapiiristä. Yhteiskunta ei vielä ehkä ole aivan valmis vastaanottamaan ja mahdollistamaan sosiaalisten yritysten syntymistä ja olemassaolon oikeutusta, Suvanto miettii.

Juha Pitkäranta

| Sivun alkuun | Liite 6-7/06 | Kaikki liitteet |