 |
|||
Osuuskunnat ja yhdistykset törmäyskurssilla Onko osuuskunta oikea yritys? Onko osuustoiminta osa ns. kolmannen sektorin yhdistystoimintaa ja näin ollen potentiaalinen kilpailun vääristäjä? Miten osuuskunta oikeastaan eroaa yhdistyksestä, kun monella yhdistykselläkin on nykyisin yhä enemmän täysin liiketoiminnan näköistä bisnestä? Kolmannen sektorin Ongelmia tulee, kun yhdistys ei ole kuitenkaan tarkoitettu liiketoiminnan harjoittamiseen ja esimerkiksi yleishyödyllisyyden status mahdollistaa verottoman toiminnan. Helsingin Sanomat uutisoikin elokuussa, että lähes kaikki Suomen 130 000 yhdistystä nauttii yleishyödyllisen yhteisön statuksesta ja tätä kautta verottomuudesta. Verohallituksessa aloitettiinkin tämän vuoden alussa yhdistysten ja säätiöiden tehostetut tarkastukset. Ongelma on siis viranomaisten puolellakin huomattu. ”Puurot ja vellit”
Yhdistysten ja säätiöiden harjoittaman liiketoiminnan lisääntyminen on ristiriitainen ilmiö. Toisaalta yhdistykset tuottavat esimerkiksi monia tärkeitä sosiaali- ja terveyspalveluita ja yhdistysten liiketoiminta muodostaa myös yhden merkittävän osan suomalaisen yhteisötalouden kentästä. Toisaalta moni on kuvaillut tilannetta ”puurojen ja vellien” sekoittumisella, kun liiketoimintaa harjoitetaan osin eri sääntöjen puitteissa. On tilanteita, joissa kilpailu on oikeasti vääristynyt tai yhdistystoiminta haittaa varsinaisen yritystoiminnan harjoittamista. Elinkeinotulon Periaatteessa yhdistykset, myös yleishyödyllisen statuksen omaavat, ovat verovelvollisia elinkeinotulostaan. Ja elinkeinotulon olemassaolo tuo aina mukanaan myös arvonlisäverovelvollisuuden. Yhdistysten elinkeinotoiminnan havaitseminen on kuitenkin ollut haasteellista. Verottaja antoi yleishyödyllisten yhdistysten verottamisesta uudet ohjeet kesällä 2005 (Dnro 753/32/2005. 1.6.2005). Ohjeessa on mm. lueteltu elinkeinotulolle raskauttavia seikkoja kuten:
Paljon on kuitenkin yhdistyksiä, joiden toiminta on luokiteltu yleishyödylliseksi ja silti syntyy kilpailutilanne samaa toimintaa harjoittavan yrityksen kanssa. Verotusedun lisäksi yhdistyksille myönnetään erilaisia avustuksia, joiden vaikutusta palvelun hinnan alentajana on vaikea arvioida. Tosiasia on kuitenkin se, että yhdistyspuolella tuotetaan tuetusti monia sellaisia palveluita, joita puolestaan yritykset tuottavat yleensä ilman tukia. Avustuksien myöntäjät esimerkiksi Raha-automaattiyhdistys Ray ovatkin nyt tiukentamassa omia myöntökriteereitään. Samoilla markkinoilla toimittaessa kaikkien pitäisi siis noudattaa samoja pelisääntöjä. Yhteisötalous Yhteisötalouden kokonaisuuden tuntemattomuus suurelle yleisölle on aiheuttanut yhdistysten lisääntyneen liiketoiminnan sekoittumista myös osuustoimintayrittäjyyteen. Ongelmia lisää se, että kentällä on myös muutamia osuuskuntia, joilla on säännöissä määritelty osuuskuntalain hyväksymä aatteellinen tarkoitus - ja näin niiden toiminta on lähempänä yhdistysmäistä toimintaa. Ei ole siis ihme, että sekoittumista tapahtuu, vaikka pääsääntöisesti osuuskunnat ovatkin oikeita yrityksiä. Niillä on omat vahvuutensa mutta myös heikkoutensa esimerkiksi osakeyhtiömalliin verrattuna. Osuuskuntien perustamisneuvonnassa tulee eteen aina silloin tällöin yhdistystoimijoita, jotka miettivät toimintansa muuttamista osuuskuntamuotoiseksi. Perusteluna on usein toiminnan muutos enemmän liiketoiminnan suuntaan. Tämä on mielestäni kannustettava tapa toimia. Suosittelen mielelläni kaikille liiketoiminnan harjoittamista harkitseville yhdistysmuodon sijasta osuuskuntaa. Tällöin vältyttäisiin puurojen ja vellien sekoittumiselta, kun yritystoimintaa harjoitettaisiin vain siihen tarkoitetuissa ja parhaiten soveltuvissa muodoissa. Osuuskunnat ovat toimiva tapa harjoittaa jäsentensä yhteistä liiketoimintaa omaehtoisesti ja jäseniä hyödyttäen terveeltä liiketaloudelliselta pohjalta.
|
|||
|
| Sivun alkuun | Liite 6-7/06 | Kaikki liitteet |
|
|||
Toiminnan harjoittaminen ansiotarkoituksessa