Vesiosuuskuntien hallituksilla saattaa olla edessä myös ikäviä yllätyksiä. Kustannukset nousevat yli odotusten ja avustukset jäävät toiveiden alapuolelle. Osuuskuntien jäsenyyskään ei välttämättä ole kaikille ihmisille selvää. Tällaista on koettu Itä-Uudellamaalla tänä keväänä. Vahingosta voi aina viisastua.

”Heti alkuun on tärkeää, että rakennuskustannukset arvioidaan riittävän korkealle,” sanoo porvoolaisen Kråkön vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Esko Hällfors.

TYÖMAAKÄYNNILLÄ. Mickelspiltomin vesiosuuskunnan puheenjohtaja Gösta Nylund (vas.) ja hankkeen puuhamies Nisse Vainio (oik.) kertovat putkitöiden sujuneen rivakasti. Kuva: Loviisan Sanomat

Kråkön vesiosuuskunnan asioita on kevään mittaan puitu paikallisessa lehdistössä näyttävästi. Porua on käyty kustannusten karkaamisesta ja avustusten jäämisestä reilusti kaavailtua pienemmiksi. Osuuskunnan hallituksen luottamuskin mitattiin, mutta se säilyi selvin numeroin.
Jätevesiasetuksen tultua voimaan Kråkön saaren vesiosuuskunta neuvotteli alueen jätevesien toimittamisesta Porvoon puhdistamoon. Porvoon Veden virkamiehet lupasivat auliisti avustuksia.
”Vesiosuuskunnan hallitus laskeskeli kustannuksia ja siinä mentiin heti vipuun. Kustannustason noususta ei niinkään ole kysymys kuin minun virheestäni,” tunnustaa Hällfors.
Urakoitsijoilta saamiensa kaivuutaksojen perusteella Hällfors laskeskeli kaivuukustannukset maksimissaan 10 euroksi metriltä. Todellinen hinta oli sitten 29 euroa metriltä.
Se tarkoittaa liittymän hinnaksi alkuperäisen arvion 3250 euron sijasta 4500 - 4700 euroa.

Kiinteistöjen
pumppuja ei avustettu

Alkuperäiset laskelmat olettivat maaston helpommaksi kuin se sittemmin osoittautui. Suuri osa Kråkön asutuksesta sijaitsee saaren kivikkoisella puolella.
Avustusten osuudeksi hallitus laskeskeli alun perin 30 %. Tällä hetkellä kokonaiskustannusarvio on 1,2 miljoonaa euroa. Valtion avustus on 118 000 euroa ja kaupungin osuudeksi arvellaan noin 120 000 euroa. Avustusosuudeksi tulisi sen mukaan noin 20 %.
Avustustaso laski oletetusta, kun selvisi mm., että kiinteistökohtaiset pumput eivät kuulu avustuksen piiriin.
Pienessä yhteisössä ihmisten elämä on luonnollisesti inhimillistä toimintaa. Osuuskunnan kokouksissakin on julkisuudessa setvitty, kuka on milloinkin jäävi ja kuka asuu kenenkin sukulaisen kanssa.
Hällfors kertoo suostuneensa osuuskunnan toimitusjohtajaksi alkuperäisen toimitusjohtajan muutettua toiselle paikkakunnalle. Hän luuli tulevansa muodolliseen tehtävään valmiiseen osuuskuntaan. Jätevesiasetus kuitenkin pamautti päälle aivan uudet haasteet.

Kannatti olla
varhain liikkeellä

Mickelspiltomin vesiosuuskunta Itä-Uudellamaalla on puolestaan paistatellut julkisuudessa, kun paikallisen hoitolaitoksen kiinteistö pysyttelee ainakin toistaiseksi osuuskunnan jätevesiverkoston ulkopuolella.
Osaksi kiistassa lienee takana politiikka. Liljendal on vahvasti RKP:n johtama kunta, kun taas Syväpuron hoitokodin johtaja on valtuustossa SDP:n edustajana. Kielipolitiikkakin on lehtikirjoituksissa välähdellyt.
Liljendalin Mickelspiltomin kylä lähti hoitamaan jätevesiasioitaan heti uuden asetuksen tultua voimaan. Osuuskunnan puuhamies Nisse Vainio toteaa, että he arvelivat avustuksia tippuvan ensi vaiheessa helpommin.
Niin onkin käynyt. Ympäristökeskus myönsi Mickelspiltomille ensimmäisenä vuonna avustusta 25 %. Liljendalin kunnan avustukseksi on päätetty 15 % ja Myrskylän kunta on tehnyt sikäläisten liittyjien osalta saman päätöksen.
Vainio muistuttaa, että tänä vuonna Itä-Uudellamaalla 60 hakijasta enää joka viides sai myönteisen päätöksen.

Myöhästyvät maksavat
bruttokustannukset

Mickelspiltomin osuuskunta on kasvanut alkuperäisestä 9 liittymän käyttöveden jakajasta 141 jäsenen osuuskunnaksi.
Nisse Vainio kertoo kylien jätevesihankkeen saaneen suuntansa, kun Liljendalin Osuusmeijeri lopetti toimintansa ja sen tarvitsema kapasiteetti puhdistamossa vapautui.
Mickelspiltom sijaitsee seitsemän kilometrin päässä kirkonkylästä, joten välissä sijaitseva Eskilomin kylä katsoi viisaaksi liittyä samaan putkeen. Putken toiseen päähän halusi ja pääsi vielä naapurikunnan Myrskylän Kreivilän kylä.
Tärkeänä perusteena osuuskunnan projektille Nisse Vainio mainitsee Koskenkylänjoen veden laadun parantamisen, johon ympäristökeskuskin on antanut tukea. Syväpuron hoitokoti sijaitsee aivan joen rannalla pienellä tontilla. Vainion käsityksen mukaan siellä ei esimerkiksi imeytyskenttä tule kysymykseen.
Hoitokodin johto on julkisuudessa ilmoittanut heillä olevan vielä viisi vuotta aikaa hoitaa jätevesiasiansa. Vainion mukaan osuuskunnan tarjous on voimassa niin kauan, kun koneet ovat työalueella eli kaksi vuotta. Sen jälkeen mukaan pääsee vain bruttohinnalla.

Pekka Alarotu

| Sivun alkuun | Liite 3/08 | Kaikki liitteet |