Maaseudun vesihuolto etenee eri puolilla Suomea kunhan kyliltä vain löytyy riittävästi asioihin paneutuvia osuustoiminta-aktiiveja. Viivi Vihersaari on yksi hyvän asian omakseen ottaneista asiantuntijoista Varsinais-Suomessa.

Suomalaisen osuustoimintaliikkeen alkuvuosien historia on täynnä erilaisia ihmisiä, esimerkiksi kansakoulunopettajia, valistuneita viljelijöitä ja jopa pappeja, jotka sata vuotta sitten aidosti innostuivat osuustoiminnasta ja ottivat asian omalla paikkakunnallaan ajaakseen. Tällä hetkellä jotakin samanlaista mutta pienemmässä mittakaavassa on tapahtumassa haja-asutusalueiden vesihuollossa.

KYSYNTÄÄ RIITTÄÄ. Viivi Vihersaari työskenteli ennen Onnista jätevesiasioiden parissa Varsinais-Suomen Agendatoimistossa. Nykyisin hän kiertää mm. kyläilloissa ja aloittelevien vesiosuuskuntien kokouksissa kertomassa vesihuollon mahdollisuuksista. Kuva: Jari Laurikko / Turun Sanomat

Eräs tällaisista nykypäivän vesihuollon ”tulisieluista” on nuori insinööri Viivi Vihersaari, joka työskentelee Onninen Oy:n teknisessä myynnissä Turussa, mutta jonka illat ja viikonloput kuluvat ”Lounais-Suomen kylillä pyöriessä”. Hän neuvoo, kouluttaa, tiedottaa ja opastaa etenkin vesiosuuskuntien aktiiveja. Turun Sanomien Sakari Hihnala nimesikin hänet maaseudun vesihuollon lähetyssaarnaajaksi artikkelissaan 22.4.2008.
Viivi Vihersaari kertoi, miten yksi selvä haaste neuvonnassa on paineviemärijärjestelmän avaaminen maallikoille.
Nykyisin haja-asutusalueilla käytetään yleensä paineviemärijärjestelmää, joka on ihmisille kohtalaisen uusi asia. Sellainen on kuitenkin kohtuullisen helppo suunnitella ja rakentaa, kunhan tietyt perusasiat ensin osataan ottaa huomioon. Huomiota kannattaa kiinnittää mm. järjestelmän oikeaan mitoitukseen. Taloudellisesti ratkaisevaa on avustusten saanti osuuskunnalle.

Vilkas rakentamiskesä alkamassa

Vesi- ja jätevesiosuuskunnat olivat huhtikuussa jättäneet Lounais-Suomen Ympäristökeskukselle muutamia kymmeniä vesihuollon avustushakemuksia. Pisimmällä oltiin Taivassalossa Vehaksen vesiosuuskunnassa, jossa paineviemäri on jo otettu käyttöön. Kesällä myös Uudenkaupungin liepeillä tulee olemaan vilkasta, kun siellä on alkamassa monia uusia hankkeita.
Salossa käynnistyy Kulmalalähteen jätevesiosuuskunnan paineviemärihanke. Myös Kustavissa Kaurissalon vesiosuuskunnan kartoitukset on tehty ja työt ovat alkamassa. Kustavissa hankkeita puoltaa vahvasti myös kaivoveden huonous.

Osuuskunta voittaa talokohtaiset ratkaisut

Lounais-Suomen Ympäristökeskus suosittelee talouksille, että haja-asutusalueiden jätevesihuollossa ykkösvaihtoehto on aina liittyminen yleiseen viemäriverkkoon, jos se vain suinkin on mahdollista. Toiseksi paras vaihtoehto on esim. kyläpuhdistamo. Vasta viimeinen vaihtoehto on oma kiinteistökohtainen puhdistamo, jonka toiminnasta joutuu itse ottamaan jatkuvan kokonaisvastuun.
Viivi Vihersaaren mukaan tätä järjestystä puoltavat ympäristönsuojelulliset syyt, kuten yhteispuhdistamoiden parempi toimivuus ja helppous asukkaille. Järjestystä puoltavat myös osuuskuntien usein edullisemmat kustannukset.
Turun Sanomien mukaan osuuskunnissa päästään tällä hetkellä keskimäärin alle 10 000 euron talokohtaisiin kustannuksiin. Talokohtainen pumppaamo maksaa n. 3 000 € ja kyläpuhdistamo-osuus siirtoviemäreineen n. 7 000 €. Siirtoviemärin pituus ja alueen maaperä ratkaisevat taloudellisesti paljon.
Osuuskunta kannattaa perustaa, jos osanottajia on vähintään kymmenkunta. Tai jos mukaan saadaan vähintään viisi kiinteistöä paineviemärin kilometriä kohti. Mutta jo kahdesta viiteen lähekkäin olevan talon on edullisempaa toimia yhdessä kuin erikseen, vaikka he kenties kokisivatkin osuuskunnan itselleen turhan vaativaksi ratkaisuksi.

Ajoissa liikkeelle!

Osuuskunnan toteuttaman vesihuoltoratkaisun kestoksi osuuskunnan perustamisesta rakennustöiden valmistumiseen lasketaan yhdestä kolmeen vuotta. Hankkeissa kannattaa siksi lähteä jo hyvissä ajoin liikkeelle.
Vuodenvaihteen 2013-2014 lähestyessä peikkona kummittelee mm. huutava pula talokohtaisten ratkaisujen suunnittelijoista ja urakoitsijoista. Silloin jätevesihuollon järjestäminen tulee talouksille viimeistään pakolliseksi.

Kunnat tukevat osuuskuntahankkeita

Jätevesiosuuskunnat liittyvät kunnan viemäriverkkoon yleensä siirtoviemärin avulla. Kunnat ovat suhtautuneet yleensä myönteisesti vesiosuuskuntiin. Ne antavat sekä neuvontaa että avustuksia (ks. OT 5/07). Esimerkiksi Paimion kaupunki teki päätöksen Hevonpään vesiosuuskunnan tukemisesta.
– Kun vesiosuuskuntaa ja paineviemäriä puuhaava kyläporukka saa jo alkuun perustietoa asiasta, heidän on helpompi lähteä työstämään sitä, hakea avustuksia, löytää ammattitaitoinen suunnittelija, osata vaatia järkevää mitoitusta järjestelmälle, löytää asennustyöhön osaavat tekijät ja onnistua vesihuollon rakentamisessa niin, että kaikki asianosaiset ovat tyytyväisiä ratkaisuun, totesi Viivi Vihersaari.
Hän sanoi Liedon ja Uudenkaupungin olevan kaikkein myönteisimpiä kuntia vesiosuuskuntia kohtaan. Liedossa osuuskunnat ovat saaneet kunnalta materiaaliapua ja Uusikaupunki on antanut avustusta. Satakunnan puolella sijaitseva Rauma on tullut vastaan rakentamalla runkoputkea.
Asenteellista vastustusta löytyi Turun Sanomien mukaan eniten Turusta, jolla on ratkaisemattomia ongelmia olemassa olevan viemäriverkostonkin kanssa.

Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi.

| Sivun alkuun | Liite 3/08 | Kaikki liitteet |