Facebook, Twitter, Google+, YouTube ja uusimpana Pinterest ovat netissä toimivia sivustoja, joilla yksityiset ihmiset kertovat kuulumisiaan, vaihtavat kokemuksia ja mielipiteitä, kiinnostavia linkkejä, musiikkia ja kuvia.
Voisivatko esimerkiksi pienet osuuskunnat käyttää sosiaalista mediaa (some) kasvavasti toimintansa tueksi?

Tunnetuin ja tällä hetkellä suosituin on Facebook (FB), jolla on Suomessa pari miljoonaa käyttäjää. Twitter ei ole oikein lyönyt itseään Suomessa läpi, mutta YouTubessa olevia videoita on varmaan lähes jokainen netin käyttäjä katsonut. Pinterest on sivusto, jonne voi käydä kokoamassa oman ilmoitustaulunsa netissä olevista kuvista. Sieltä löytää vinkkejä hääjärjestelyihin, sisustukseen ja moneen muuhun.

Tunnusomaista sosiaaliselle medialle on se, että kaikki perustuu käyttäjien omaan tahtoon, suostumuksen ja aktiivisuuteen. Olennaista on lisäksi vuorovaikutus, tykkääminen ja kommentointi.

Myös yritykset, yhteisöt ja julkiset tahot haluavat olla siellä missä ihmiset ovat. On jo yrityksiä, jotka auttavat ja ohjaavat toisia yrityksiä ja yhteisöjä toimimaan sosiaalisessa mediassa. Facebookissa toimivat näkyvimmin isot yritykset ja laitokset, mutta voisiko esimerkiksi pieni osuuskunta käyttää Facebookia markkinointiinsa.

Mistä tykkääjiä?

Facebookiin voi tehdä helposti sivun yritykselle tai tuotteelle, mutta ratkaiseva on, miten saada sivulle käyttäjiä. Onko yrityksellä tai yrittäjällä sanottavaa, joka kiinnostaa asiakkaita? Sosiaalisessa mediassa valta on käyttäjillä. Jos laitat ilmoituksen lehteen, se osuu lukijan silmiin, mutta sosiaalisessa mediassa lukijan pitää itse aktiivisesti etsiytyä lukemaan viestejäsi.

Baarin tai ravintolan vakioasiakkaat voisivat kyllä mielellään katsoa Facebookista viikon lounaslistan, kunhan ajantasaisen listan löytää sieltä aina. Eikä se vielä riitä, pitää olla myös valmis vastaamaan kysymyksiin ja kommentteihin, sillä sosiaalinen media on vuorovaikutusta. Kannattaa siis miettiä myös mihin aika ja kiinnostus riittävät. Hyvin hoidettu FB-sivu tuo varmaan uusiakin asiakkaita, mutta kerran riipaistu ja hoitamaton sivu antaa huolimattoman kuvan koko yrityksestä.

Käsityöläinen voi kertoa uutuuksistaan asiakkailleen myös Facebookissa ja YouTubessa ja yrittää Pinterestissä löytää uusia asiakkaita esittelemällä tuotteitaan ja niiden käyttövinkkejä. Vaikka nämä sivustot ovat ilmaisia, tekemiseen tarvitaan aikaa ja innostusta. Pitää ensin kuvata tuotteet, käsitellä kuvat ja siirtää ne kotisivuilleen ja vasta sitten koota linkit Pinterestin ilmoitustaululle.

Mukana mainoksiakin

Facebookiin voi toki laittaa perinteisiä mainoksiakin. Mainos on helppo tehdä, eikä se ole kovin kalliskaan. Sen voi myös rajata näkymään vain omalla seudulla. Monet yritykset lisäävät mainoksiin kilpailuja tai muita houkuttimia, joilla käyttäjät saadaan kirjautumaan omien sivujen seuraajiksi. Mutta tässäkin on tärkeää miettiä, löytääkö FB-mainos oikean kohderyhmän.

Pienosuuskuntia ajatellen Facebookista onkin varmaan enemmän hyötyä sisäisessä yhteydenpidossa kuin markkinoinnissa ulospäin. Porilaisella kulttuuriosuuskunta Nyyfiikillä on julkinen FB-profiili, jossa kerrotaan osuuskunnan ja sen jäsenten tekemisistä, luennoista, lehtijutuista jne. Pari kuukautta sitten sisäinen yhteydenpito päätettiin siirtää suljettuun FB-ryhmään ja se on toiminut hyvin, kertoo osuuskunnan toimitusjohtaja Eeva Sinerjoki. Siellä on helppo sopia kokousajoista ja voi vapaasti vaikka hiukan lörpötellä, hän kertoi.

Maija Pietilä

Yritysneuvonnan näkökulmasta tiedon välittäminen kaikille on pienosuuskuntien neuvonnassa usein haasteellista. Perustajajäseniä on tyypillisesti 7-10 ja tällöin kaikille sopivien tapaamisaikojen löytäminen on hankalaa. Toisaalta neuvojan näkökulmasta on tärkeää, että neuvot tavoittavat jokaisen perustajajäsenen.

Tampereen Osuustoimintakeskuksessa pyritään kehittämään neuvontaan uusia tapoja. Facebookia neuvonnan välineenä on kokeiltu kahden perustajaryhmän kanssa. Kokemukset ovat hyviä: tieto tavoittaa kaikki aina samansisältöisenä ja jokainen voi tehdä lisäkysymyksiä – kaikki saavat saman vastauksen. Myös ryhmän sisäinen järjestäytyminen saa ryhtiä, kun erilaisista odotuksista, ajatuksista ja ideoista säilyy historia myöhemminkin tarkasteltavaksi. Ryhmälle voi jakaa myös materiaalia ja dokumentteja tai linkittää muita sivuja, joista tietoa perustamisen eri vaiheisiin löytyy.

Haasteen asettaa jäsenten erilaiset tavat toimia ja kiinnostus sosiaalisen median käyttöön. Tietoa voi jakaa, mutta sekin saavuttaa jäsenet vain, jos he sivustolla käyvät. Kaikkien asiakkaiden kanssa Facebook ei ole sopiva väline, mutta varsinkin nuorten aikuisten kanssa hyvin luonteva ja käyttökelpoinen – se säästää sekä asiakkaan että yritysneuvojan aikaa ja vähentää tapaamiskertojen määrää.

Mirja Taipale

| Sivun alkuun |