YRITTÄJYYDEN
lyhin mahdollinen kertauskurssi

Yrittäjyys voi olla paikallista, alueellista tai globaalia. Se voi myös olla ulkoista tai sisäistä yrittäjyyttä. Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa omistajavastuun ottamista ja sisäinen suuremman organisaation sisällä tuloksellisesti toimimista.

Suomi tarvitsee uusia kasvuyrityksiä. Yhteiskunnan kehitysmahdollisuudet ja tulevaisuuden perusta rakentuvat pitkälti yrittäjyyden positiivisen ja eteenpäin vievän voiman varaan. Yrityksillä on sidosryhmiensä kautta monitahoinen vuorovaikutus ympäristöönsä. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei olisi ilman riittävää ja pitkäjänteistä taloudellista pohjaa eikä ilman toimivia markkinoita. 
Yksityiset kansalaiset hakevat yrittäjyydestä ratkaisua toimeentuloonsa tai vaurastumiseensa. Isot yritykset hakevat yritteliäisyydestä ratkaisua jäykkiin organisaatioihinsa kilpailukyvyn parantamiseksi. Julkinen valta toivoo yrittäjyydestä vetoapua työpaikkojen syntymiseen, tuottavuuden nostamiseen ja kehitysalueilla haetaan taloudellista pohjaa Suomen pitämiseksi asuttuna. 

Sivukonttoritalous ja Kiina/Intia-ilmiö ovat uhkana, joten valtion, kuntien ja yritysten kesken on löydettävä Suomen kilpailukykyisyyttä tukevat keinot. 

Asiakkaista liikkeelle

Asiakkaiden tarpeet, todelliset tai luodut, aikaansaavat kysyntää, jota syntyy hyviä, mielenkiintoa herättäviä tuotteita tai palveluita kohtaan. Ne ovat usein vaihtoehtoisia laadun ja/tai hinnan suhteen. Se saa aikaan kilpailua asiakkaitten suosiosta ja viime kädessä ostovoimasta. 

Onnistuessaan yritys tuottaa voittoa, palkitsee työn ja riskinoton ja mahdollistaa kasvun sekä investoinnit. Ellei voittoa synny, on tappio mitä todennäköisin ja pitempään jatkuessaan lopettaa hommat.

Eväitä tarvitaan

Yrittäjäksi ryhtymisen vaikuttavat sekä henkilökohtaiset että tilannetekijät. Henkilötekijät ovat piirteitä, jotka esiintyvät yrittäjillä voimakkaampina verrattuna väestöön keskimäärin. Vahva tunne oman elämän hallinnasta ja korkea suoriutumistarve ovat tyypillisiä yrittäjille. Perusta on voinut syntyä jo lapsuudessa tai aikaisemmassa työelämässä. Opintojen kautta hankittu liike-elämän perusosaaminen on arvokas henkinen pääoma. Yrittäjä osaa johtaa itseään ja muita. 

Taloudellista pääomaa vain harvalla alkavalla yrittäjällä merkittävämmin on, mutta esimerkiksi osuuskunnassa kumppaneiden yhteinen panos, vankka liikeidea ja mahdolliset käynnistysavustukset auttavat liikkeelle. Paras mahdollinen osuustoimintatiimi on sellainen, jossa perustajien tiedot, taidot ja kokemus täydentävät toisiaan. 

Yrityksen sijainti, toiminnalliset puitteet ja erityisesti markkinakanavat kuuluvat kantaviin voimiin. Niihin kuuluu myös hyvä terveys. Ainakaan yksin yrittävä ei voi sairastella. 

Tilannetekijät ovat toisinaan työntäviä kuten työttömyys tai sen uhka. Sen voi kääntää mahdollisuudeksi. Sisukas luonne haluaa kokeilla ja näyttää, mihin hän pystyy. Vetäviä tilannetekijöitä ovat markkinaukon ilmaantuminen, mahdollisuus tuotteistaa uusi innovaatio, halu hyödyntää ammattitaitoa ja kokemusta, tilaisuus saada ostaa valmis yritys tai vuokrata edullisesti toimitilat. Myös tarmokkaiden kumppanien löytyminen tai yhteiskunnan henkinen ja rahallinen tuki, esim. starttiraha, voivat käynnistää yrityshankkeen.

Yrittäjä on näkijä ja hänellä on ideavainua. Hän osaa siirtyä palkansaajan asenteesta harkitun riskinottajan ajatusmaailmaan. 

Liikeidean rakenne

Toiminta-ajatus hahmottelee, miksi mennään markkinoille, mutta liikeidea kuvaa olennaisen sisällön: millä tavoin toimien yritys ansaitsee rahaa. Sitä varten on selvitettävä markkinat, kilpailutilanne, oma osaaminen ja voimavarat. Valmiin liikeidean on määriteltävä:

1. Tarve/hyöty asiakkaalle: Miksi asiakas ostaa?
2. Yrityskuva: …juuri meiltä?
3. Mitkä asiakassegmentit: Kenelle?
4. Tuotteet/palvelut: Mitä?
5. Tapa toimia: Miten?
6. Resurssit: Millä eväillä (fyysiset, taloudelliset, henkiset)?

Yritys tarvitsee osaavan toimitusjohtajan ja toimintaan sitoutuneen hallituksen. Alkupääomaa on oltava niin paljon, ettei ensimmäisinä kuukausina kompastuta kassakriisiin, ennen kuin tulorahoitusenemmyys alkaa vaikuttaa. Lähtökohtiin kuuluu verojen, kirjanpidon ja muiden velvoitteiden täsmällinen hoito. 

Yrityksen on myytävä niin paljon tuotteita ja palveluita, että katetaan palkat sivukuluineen, muut kustannukset ja syntyy voittoa, joka takaa jatkuvuuden. On laskettava, paljonko on myytävä vuodessa ja kuukaudessa, ja montako asiakasta/kauppaa siihen tarvitaan. Vakiotuotteella voi päästä alhaisiin yksikkökustannuksiin ja isoon volyymiin, mutta pienyrittäjälle se on usein ylivoimaista. Panostakoon hän laatuun. Omaleimaisella tuotteella ja palvelulla riittää vähempi volyymi ja silti jää kateta. Hyvän mielikuvan tuotteella on hyvä kate. 

Suunnitelmia laatiessanne kysykää: Miksi se asiakas ostaa juuri meidän tuotteemme meidän kanavamme kautta? Kun tämä on selvillä ja testattu, kaikki markkinoivat ja ovat hanakoita kasvattamaan kassavirtaa. Voittajan yleiskulut ovat pienet ja jakelutie lyhyt. Edulliset ostot ja tehokas logistiikka on kannattavuuden perusta. 

Kannattavuuslaskelmat aloitetaan: 
1. Käynnistysinvestointien hankintakustannuksista
2. Liiketoiminnan kuukausittaisten kulujen laskemisesta
3. Ulkopuolisen rahoituksen tarpeen selvittämisestä
4. Minimimyynnin eli myynnin kriittisen pisteen ja tulostarpeen laskelmista
5. Kunnes arvioidaan realistinen vuosimyynnin määrä ja kustannusrakenne. 

Yrityksellä on vaihtoehtoisia toimintatapoja, mutta kaikki tulee laskea. Jos ei laske, ei tiedä, miten asiat kehittyvät. Ellei tiedä, ei ole perustaa, mistä lähteä liikkeelle. Numeroiden avulla yrityksen toiminta ja toiminnan tuloksellisuus on varsin yksiselitteisesti ja luotettavasti osoitettavissa. 

| Sivun alkuun |