Osuuskuntien kannattaa satsata
NETTINÄKYVYYTEEN
Onnistuneet kotisivut voivat korvata esitteet ja lehtimainokset. Huomiota kannattaa kiinnittää mm. kotisivujen aktiiviseen päivitykseen, mistä ventovieraillekin välittyy kuva, että yritys toimii koko ajan hyvin.
Kun minä 1980-luvun alussa perustin ensimmäisen oman yritykseni, markkinointi tarkoitti sitä, että yksi tuttu opiskelukaveri, jonka tiesin hyväksi piirtäjäksi, piirsi yritykselleni liikemerkin ja logon. Tätä liikemerkkiä sitten käytin niin lehti- ym. ilmoittelussa kuin yritykseni lomakkeissa. Tietysti ilmoitus piti saada myös puhelinluettelon keltaisille sivuille. Ja tämä riitti.
Tänä päivänä ilmoitusten ja lomakkeiden rinnalle ovat tulleet yrityksen nettisivut. Voisi jopa sanoa, että kotisivut voivat korvata puhelinluettelon, esitteet ja mainokset.
Miten laajat
sivut tarvitaan?
Kotisivujen suunnittelu kannattaa aloittaa pohtimalla, mitä osuuskunnasta halutaan kertoa eli miten laajat sivuista tulevat.
Yksinkertaisimmillaan kotisivut ovat kuin ilmoitus keltaisilla sivuilla. Tarjolla ovat tärkeimmät perustiedot: mitä osuuskunta tekee, missä tehdään eli osoite, muut yhteystiedot sekä sähköpostiosoite ja milloin tehdään eli aukioloajat. Tällaisia sivuja ei usein päivitetä.
Informaatiokotisivut sisältävät esittelyn osuuskunnasta, sen taustasta ja hallinnosta, referenssejä tehdyistä töistä, tuotteiden tai palveluiden esitetyyppistä esittelyä. Työosuuskuntien sivuilla näyttäytyvät tekijät. Tarjottavat yhteystiedot ovat laajat eli henkilökunnan suorat puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet. Myös osuuskuntaan pyrkijöille löytyy tietoa. Kotisivuilla on usein myös ladattavaa aineistoa, kuten esitteitä ja toimintakertomuksia. Informaatiosivuja, varsinkin uutissivua myös päivitetään aktiivisesti, ainakin useita kertoja vuodessa.
Myyntipainotteiset kotisivut sisältävät yllämainittujen lisäksi tuotteiden ja palvelujen hinnastoja, käyttöohjeita, laatukäsikirjoja (tai niiden otteita), henkilökunnan laajemmat esittelyt ja jopa CV:t. Interaktiivista sisältöä kuten erikoistarjouksia tai tarjouspyyntölomakkeita tarjottaessa pitää varmistaa, että tulleisiin tilauksiin tai tarjouspyyntöihin vastataan aina vähintään 24 tunnin kuluessa. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan aktiivisesti esim. verkkopäiväkirjaa eli blogia julkaisemalla.
Mikäli osuuskunnan tuotteet siihen soveltuvat, kannattaa perustaa verkkokauppa. Niiden kustannukset eivät enää ole pienillekään osuuskunnille kohtuuttomia. Ja verkkokaupan kohdalla verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa kannattaa.
Miten kotisivuja
tehdään
Ensimmäinen valinta on hankitaanko omaosuuskunta.fi (tai .com, .net, .coop) osoite vai riittääkö omaosuuskunta.webhotelli.fi osoite. Oma osuuskuntani aloitti jälkimmäisellä mutta siirtyi nopeasti sataosaajat.fi osoitteeseen. Oman ns. domain-nimen hinta (.fi 17,50 €/v) on nykyään niin alhainen, ettei muuta kannata miettiä. Vain .coop on edelleen muita kalliimpi, noin 100 € vuodessa.
Toinen valinta on se, keneltä ns. webbihotellipalvelu ostetaan. Näissä on runsaasti valinnanvaraa ja hinnat ovat edullisia. Webhotelli on pakollinen, sillä sinne kotisivut fyysisesti sijoitetaan.
Kolmas valinta on, kuka sivuista vastaa (ja nimi näkyviin) ja miten sivujen riittävän tiheä päivitys varmistetaan.
Kun perusvalinnat on tehty, valitaan miten kotisivut tehdään ja ylläpidetään. Työkaluja on neljänlaisia:
Yksinkertaisimpia ovat ns. kotisivukoneet. Niissä palveluntarjoajalla on selaimella toimiva julkaisujärjestelmä, jossa asiakas valitsee tarjolla olevista haluamansa ulkoasun ja rakenteen, lisää näihin omat liikemerkkinsä, valitut kuvat sekä kirjoittaa sivuille halutun sisällön. Valmiita malleja voi yleensä muokata. Vastaavalla tavalla toimivat myös blogit, joista mainittakoon tässä Wordpress ja vuodatus.net. Näillä menetelmillä aineisto on yhtenäisenä vain verkossa.
Enemmän valinnanvaraa antavat sitten kevyet työkaluohjelmat, joiden käyttäjä tekee kotisivut valmiiksi omalla koneellaan ja lataa ne sitten webhotelliin. Näissä valitaan joko tyhjä sivu, joka muokataan itse halutun näköiseksi tai käytetään valmiita sivustomalleja. Omalla koneella tehtäessä tekijällä on enemmän valinnanvaraa ja kontrollia siitä, millaiset sivuista tulee. Tällaisia ovat mm. KompoZer, RapidWeaver ja iWeb. Niiden käyttö on melko helppoa ja hinta on edullinen.
Monipuolisimmat sivut tehdään käsin koodaamalla tai ammattiohjelmia käyttäen. Näin tekijällä on lähes rajattomat mahdollisuudet. Esimerkkeinä Dreamweaver tai Freeway Pro.
Kotisivukoneita raskaammissa CMS eli julkaisujärjestelmissä valtuutetut henkilöt voivat lisätä tai muokata sivujen sisältöä hyvinkin laajalti tai suppeasti, käyttöoikeuksien mukaan.
Erkki K. Kangas
Sataosaajat Osuuskunta
Pori
www.sataosaajat.fi
Katso myös Jukka Kärkkäisen kirjoittama, aihetta pohjustanut Markkinointiklinikan artikkeli ”Seksikkäät sivut ovat tekstikkäät” OT 6/07.
| Kipupisteitä |
| * Pitää muistaa, että netti on elävä media, vuodesta toiseen samana pysyvät sivut eivät markkinoi. Sivujen tekijä ei saa jäädä yksin, sisältöä on tarjottava. Ajankohtaisista asioista pitää kertoa, vanhat poistaa tai arkistoida. |
| * Sivujen ulkoasu voi olla sekava, jokainen sivu erinäköinen grafiikaltaan ja tekstityyleiltään. Unohdetaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. |
| * Nettisivuja lukevat jaksaa lukea korkeintaan yhden A4:n verran tekstiä yhdeltä sivulta eli novellit ja romaanit julkaistaan pdf-muodossa ladattaviksi. |
|
| Sivun alkuun |