Hollannin osuustoiminnan ”grand old man” G. J. D. C. Goedhart jätti pysyvän jäljen myös kansainväliseen osuustoimintaan. Hän on kansainvälisen osuustoimintapäivän ideoija ja perustaja. Monia muitakin liittymäkohtia pienen Suomen ja pienen Hollannin välillä löytyy hänen elämänvaiheistaan.

G. J. D. C. Goedhart toteutti osuustoimintajärjestöissä mahdollisimman laaja-alaista ja samalla sisäisesti moniarvoista strategiaa, joka soveltuu parhaiten pienille maille. Niillä on tarve enemmänkin yrittää koota hajanaisia voimia kuin hajottaa toimintaa kovin moniin toimialapohjaisiin järjestöihin, joiden voimat eivät käytännössä riitä kenenkään vakuuttamiseen.

Uusosuustoiminnan aktiivi vuodelta 1880

Goedhartin ura osuustoimintaliikkeessä alkoi 1880, kun hän oli mukana perustamassa rakennusosuuskuntaa, jonka johdossa hän toimi pitkään. Osuuskunta menestyi erinomaisesti.
Samoin haagilaisten pahaa asuntopulaa helpottamaan perustama asunto-osuuskunta menestyi erinomaisesti, Goedhartin johdolla sekin. Asunto-osuuskunnat ovat maailmalla monissa maissa vaikuttava merkittävä ilmiö, mutta Suomessa toiminta on jäänyt suhteellisen pieneksi ainakin toistaiseksi (ks. Olavi Syrjäsen haastattelu ”Osuuskunta-asuntoja tarvitaan kipeästi lisää” OT 1/05).
Samoihin aikoihin perustivat Hollannin valtion virkamiehet ja upseerit yhdistyksen kulutustavaroidensa hankintaa varten. Tästä liikkeestä sai alkunsa osuuskauppa Eigen Hulp (Oma apu). Goedhart kuului alussa kaupan johtohenkilöihin. Mutta kun liikettä ei myöhemmin kehitetty hänen toivomaansa suuntaan osuustoiminnan hengessä - mm. jäsenyys ei tullut kaikille avoimeksi - erosivat Eigen Hulpin ja Goedhartin tiet.

Kansallisten ot-liittojen johtoon

Vuonna 1890, yhdeksän vuotta Pellervo-Seuraa aiemmin, perustettiin Hollannin osuustoimintaliitto, jonka tehtäväksi tuli osuustoimintaliikkeen tunnetuksi tekeminen ja osuuskuntien välisen yhteistoiminnan kiinteyttäminen. Goedhart valittiin liiton puheenjohtajaksi. Tässä tehtävässään hän oli tiiviisti kosketuksissa sekä kuluttaja- että tuottajaosuuskuntiin.

”Meidän ei tarvitse pelätä osuustoimintaliikkeen lamautuvan, sillä osuustoimintaliike omaa suuren sisäisen voiman, kuitenkin edellyttäen, että sen johtavat periaatteet aina pidetään puhtaina.” - Goedhart, Hollannin Gebhard

Osuustoimintaliiton perustamisen aikoihin Hollannin tuottajaosuustoiminta oli ottamassa vasta alkuaskeliaan, eikä niillä ollut omaa keskusjärjestöä. Muutamat niistä liittyivät Goedhartin johtamaan liittoon, mutta erosivat myöhemmin liittyäkseen vuonna 1900 perustettuun Alankomaiden yleiseen meijeriliittoon. Goedhart oli vaikuttamassa tämänkin järjestön syntyyn. Maatalousosuustoiminta kehittyikin Hollannissa hyvin vahvaksi.
Hollannin osuustoimintaliiton johdossa Goedhart teki hartiavoimin töitä saadakseen liiton toiminnan mahdollisimman itsenäiseksi ja maan kaikki osuuskaupat, sekä työväestön että keskiluokan perustamat osuuskaupat, liiton jäseniksi. Pienen maan järkevin mahdollisuus on yhdistää voimat; tässäkin asiassa Suomi ja Hollanti muistuttavat paljon toisiaan.
Nämä sinnikkäät yhdistämispyrkimykset pääosin toteutuivatkin, kun vuonna 1921 osuuskaupoille saatiin muodostettua uusi yhdistetty keskusjärjestö, Hollannin osuuskauppojen keskusliitto. Goedhartista tuli uuden liiton puheenjohtaja.

Osuustoimintapäivän isyys tunnustettiin

Lahjakkuudellaan ja kielitaidollaan Goedhart hankki myös paljon kansainvälisiä suhteita. Hän puhui sujuvasti oman kielensä lisäksi myös englantia, saksaa ja ranskaa. Hänet valittiin 1912 Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n hallitukseen ja 1921 liiton presidentiksi eli puheenjohtajaksi.
Hänen erinomainen kykynsä toimia suurten kokousten puheenjohtajana ja hänen täydellinen perehtyneisyytensä myös kansainväliseen osuustoimintaliikkeeseen olivat paljolti valinnan takana. Itse hän vaatimattomammin katsoi valintansa johtuneen siitä, että kansainvälisten osuustoiminnallisten järjestöjen johtomiehet haluttiin raskaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen valita puolueettomina pysyneistä maista.
Sodan aikana Goedhart oli yhdysmiehenä kovalla työllä onnistunut säilyttämään osuustoimintajärjestöjen toimivat yhteydet yli rintamalinjojen. Häneen siis jo luotettiin valmiiksi. Luottamusta ei tarvinnut lähteä vasta rakentamaan maailmaan, jota oli verisesti revitty rikki monia vuosia, mistä kaikki olivat joutuneet kärsimään, eniten tietysti sodan hävinneet maat.
Jo presidenttikautensa alussa Goedhart jätti pysyvän jäljen myös kansainväliseen osuustoimintaan. Hän ryhtyi heti toimiin osuustoiminnan levitystyön vahvistamiseksi, ja jo vuonna 1922 tehtiin päätös erityisen kansainvälisen osuustoimintapäivän viettämisestä. Jokavuotiseksi perinteeksi tullutta päivää, jonka ajankohdaksi asetettiin heinäkuun ensimmäinen lauantai, vietettiin ensimmäisen kerran heti seuraavana vuonna 1923.
Alkuperäisenä ajatuksena oli, että osuustoiminnalle nimetystä päivästä muodostuisi alallaan kaikkialla maailmassa vapun kaltainen juhlapäivä. Vaikka juhlinta ei näin laajaksi muodostunutkaan, vietetään heinäkuun ensimmäistä lauantaita yhä kautta maailman osuustoimintaväen merkkipäivänä. Goedhart on saanut aseman juhlapäivän isänä.

Pienet kansakunnat tekevät suuria miehiä

Goedhartin hieno luonne, ystävällisyys ja sivistyneisyys hankkivat hänelle kunnioitusta ja arvonantoa kaikkialla. Tämä arvonanto kuvastuu hyvin siitäkin lausunnosta, joka Goedhartista esitettiin tämän ICA:sta eroamisen aikaan 1927:
- Hänen työnsä tämän liiton presidenttinä vahvistaa todeksi vanhan sanonnan: ’Pienet kansakunnat tuottavat suurimmat miehet’.
Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ranskalainen varapresidentti Poisson totesi:
- Goedhart valittiin ICA:n presidentiksi 1921 yhtenä sen kriitillisimmistä hetkistä. Sota oli vasta päättynyt. Sydämet ja mielet, jotka suuri onnettomuus oli erottanut, oli saatettava lähemmäksi toisiaan, sulatettava jälleen yhteen. Hän toimi ehdottomalla oikeudenmukaisuudella ja puolueettomasti, noudattaen varmaa harkintaa, hyljäten kaiken, mikä saattoi häiritä, ja suosien kaikkea, mikä saattoi helpottaa toimintaa.
ICA:n presidentin toimesta Goedhart erosi terveydellisistä syistä. Hänen seuraajakseen valittiin toisen pienen mutta vahvan osuustoimintamaan eli Suomen Väinö Tanner, vakaumuksellinen rauhan mies hänkin, vaikka joutuikin tuomituksi sotasyyllisyydestä. Tanner jaksoi tehtävässä aina vuoteen 1945 asti.
Goedhart korosti kaikessa toiminnassaan sitä, että osuustoiminta ei ole vain aineellisten etujen tuottaja ihmisille, vaan myös yhteiskunnan henkisen ja sosiaalisen elämän kehittäjä. Tämä sanoma on myös esimerkiksi Pellervon historiasta hyvinkin tuttu. Sanoma ei vedonnut pelkästään osuuskuntia kaikkein kipeimmin tarvitseviin, vähävaraisiin ihmisryhmiin ja syrjäalueiden asukkaisiin, vaan myös eturivin sivistyneistöön maiden pääkaupungeissa.

Ei ehtinyt nähdä rauhaa

Mutta suuretkin miehet voivat olla voimattomia, jos mielipuolisuuden voimat ovat maailmassa päässeet valloilleen. Näin kävi Hannes Gebhardille Suomen kansalaissodan alla ja aikana 1918. Näin kävi myös Goedhartille jo toisen kerran hänen elämässään.
Toisen maailmansodan lopulla taistelut etenivät Hollannin maaperällä, ja sotatoimien armottomiin jalkoihin jäi myös Goedhart. Natsit karkottivat jo vanhan ja hyvin sairaan miehen kodistaan Haagista, jolloin hänen oli pakko hakea turvapaikkaa poikansa luota Utrechtista. Mutta Utrechtin taloa kuitenkin pommitettiin. Goedhart joutui jälleen etsimään uuden turvapaikan.
Goedhart kuoli maaliskuussa 1945 eräässä Utrechtin esikaupungissa lähestyessään 89-vuoden ikää. Vuosikymmenten ajan maailman kestävintä rauhan liikettä - osuustoimintaa - aina täydellä tarmollaan palvellut mies ei ihan ehtinyt enää nähdä uutta ja kestävämpää rauhan aikaa ja maansa saksalaismiehityksen päättymistä.
Iloinen ja kauan odotettu vapautuksen päivä tuli hyvin lähelle, mutta vanhuksen omat voimat eivät enää riittäneet.
Sankarimme viimeinen näkyvä työ Hollannin osuuskauppaliikkeen hyväksi oli sen historian kirjoittaminen. Käsikirjoitus alkoi vuonna 1942 ja valmistui syyskuussa 1944, jolloin hän luovutti työn Hollannin osuustoimintaliiton edustajalle.

”Suurin mahti maailmassa”

Tähän Suomen Osuustoimintalehteen G. J. D. C. Goedhartia haastateltiin hänen erottuaan ICA:n presidentin tehtävistä (OT 1/1928). Kun Hollannin osuusmeijerien liiton sihteeri J. A. Geluk kysyi häneltä lehtemme haastattelussa, mitä hän ajattelee osuustoimintaliikkeen tulevaisuudesta, Goedhart vastasi:
- Jos vain väsymättömästi jatkamme työtä osuustoiminnan tunnetuksi tekemiseksi ja siirrämme osuusliikkeiden ylijäämät rahastoihin, tulee osuustoimintaliike olemaan suurin mahti maailmassa. Meidän ei tarvitse pelätä osuustoimintaliikkeen lamautuvan, sillä osuustoimintaliike omaa suuren sisäisen voiman, kuitenkin edellyttäen, että sen johtavat periaatteet aina pidetään puhtaina.

Kari Inkinen
Mauno-Markus Karjalainen
mauno-markus.karjalainen@pellervo.fi

Lähteitä: G.J.D.C. Goedhart. Suomen Osuustoimintalehti 1928; Goedhart kuollut. Suomen Osuustoimintalehti 1945; G.J.D.C. Goedhart. Death of the G.O.M. of Dutch Co-operation. Review of International Co-operation 1945; G.J.D.C. Goedhart - a great cooperator. Review of International Co-operation 1955.

| Sivun alkuun | Lisäpalveluun |