 |
|||||||||||||||||||||
Sankareita vai veijareita? Osa 26. Puolan Gebhard omisti elämäntyönsä talonpoikien yhteistyölle
Koulut käytyään Stefczyk opiskeli historiaa ja kirjallisuutta Jagellon yliopistossa Krakovassa. Siellä hän myös suoritti historiassa tohtorin tutkinnon. Tarmolla työhön maaseudun hyväksi Jo kouluvuosinaan Stefczyk vakuuttui siitä, että Puolan tulevaisuus kumpusi kansan syvistä riveistä, sen talonpoikaisväestöstä. Historia tuki tätä käsitystä. Stefczykin vakaumus ei jäänyt vain ajatusten tasolle. Hän siirtyi maaseudulle ja otti vastaan maatalouskoulun opettajan vaatimattoman toimen Czernichowista, läheltä Krakovaa. Siellä hän opetti historiaa, saksaa, poliittista taloustiedettä, maatalousoikeutta ja tilastotiedettä. Täynnä tarmoa ja innostusta hän ryhtyi laajentamaan toimintaansa myös opetustoimensa ulkopuolelle. Vapaa-aikansa hän käytti työhön maatalousseuroissa, järjesti kursseja ja esitelmiä sekä levitti monin tavoin valistusta ja edistystä maaseudulle. Aktiivisuus antoi hänelle mahdollisuuden perehtyä perin pohjin maaseudun asukkaiden tarpeisiin. Hän sai havaita, että talonpoikien polttavin ongelma oli luoton saanti. Koronkiskonta oli levinnyt kylissä pelottavan laajalle. Oli ensiarvoisen tärkeää löytää tehokas keino taistella tätä kansaa kurjistavaa ilmiötä vastaan. Opintomatka Saksanmaalle Kirjallisuudesta Stefczyk oli saanut tietoja Saksan virinneestä osuustoimintaliikkeestä ja erityisesti F. W. Raiffeisenin keskeisestä roolista. Hän lähti 1889 Saksaan tutustumaan käytännössä Raiffeisenin osuuskassajärjestelmään. Samalla matkalla hän tutustui niiden kansanpankkien toimintaan, jotka perustuivat Hermann Schulze-Delitzschin periaatteisiin. Sellaisia oli toiminut Puolan länsiosissa jo vuodesta 1850. Opintomatka kantoi hedelmää. Stefczyk perusti 1890 Czernichowiin Puolan ensimmäisen raiffeisenilaisen osuuskassan nimellä Säästö- ja lainayhdistys. Raiffeisenin osuuskassaperiaatteet Stefczyk sovelsi Puolan oloihin. Hän lisäsi niihin omia kokemuksiaan ja havaintojaan sekä vahvan isänmaallisuuden. Näin osuuskassat saivat vahvan puolalaiskansallisen leiman. Stefczyk toimi Czernichowin säästö- ja lainayhdistyksessä kuusi vuotta kirjanpitäjänä ja sitten hallituksen puheenjohtajana. Olosuhteet olivat hyvin vaikeat. Rahoittajat tunsivat suurta epäluuloa uudentyyppistä rahalaitosta kohtaan. He eivät halunneet myöntää luottoja näille talonpoikaisille laitoksille, joiden osuusmaksutkin koettiin hälyttävästi aivan liian pieniksi. Pitkäjänteinen Stefczyk kuitenkin selvisi vaikeuksista. Hän otti keskinäisen avun periaatteen toiminnan perustaksi. Tarmokkaan valistustyön avulla hänen onnistui koota merkittävät määrät talletuksia, joista kasvoi yhdistysten taloudellinen perusta. Stefczyk voitti talonpoikien ymmärryksen ja luottamuksen ajamalleen asialle. Sen sijaan Galitsian maapäivien suhtautuminen oli nihkeää, minkä johdosta uusien säästö- ja lainayhdistysten perustaminen oli hidasta. 1900-luvun alkuun mennessä niitä perustettiin Galitsiaan vain 26. Puolalainen ratkaisu onnistui
Galitsian maapäivät ei hyväksynyt Raiffeisenin periaatteisiin kuuluneita pieniä, vain 2-10 Itävallan kruunun osuusmaksuja. Kunnallisten lainakassojen kokemusten perusteella maapäivät katsoi, että osuuskunnat ehdottomasti tarvitsivat vahvoja rahastoja toimintansa tukemiseksi. Niinpä osuusmaksujen haarukka korotettiin 10-50 kruunuksi. Stefczykin kassojen toimintaperustaksi tulivatkin Galitsiassa, ja myöhemmin koko Puolassa, Raiffeisenin asemesta Wilhelm Haasin periaatteet. Tämän saksalaisen maatalousosuustoiminnan merkkimiehen periaatteet olivat Schulze-Delitzschin ja Raiffeisenin järjestelmien välimuoto. 1900-luvun alkuvuosina Stefczykin kassat sitten levisivät nopeasti. Vuonna 1913 niitä oli Galitsiassa jo noin 1 400, joilla oli jäseniä 320 000. Kassaverkosto peitti miltei koko Etelä-Puolan. Välikädet karsittiin pois Stefczyk ryhtyi järjestelemään myös maataloustuotteiden kauppaa poistaakseen välikädet, jotka pienensivät talonpoikien tuotteistaan saamia ansioita. Hän erotti maatalousseuroissa kaupallisen toiminnan erilleen ja perusti sitä varten erityisen yhdistyksen. Kaupallisen toiminnan järjestelyä varten Stefczyk mm. laati kauppakurssien ohjelman ja säännöt sekä julkaisi maatalousseurojen myymälöissä käytettävän kauppaoppaan. Hän oli myös perustamassa Krakovaan maatalousseurojen kauppayhdistystä. Etsiessään jatkuvasti uusia tapoja talonpoikien elämän parantamiseksi Stefczyk järjesti 1896 meijerikurssit sekä julkaisi osuusmeijereitä varten oppikirjan. Hän oli aktiivisesti mukana Krakovan ympäristön osuusmeijerien järjestelyissä ja valittiin niiden esimieheksi. Osuuskuntien kummisetänä Vuosina 1899-1918 Stefczyk toimi Maatalousosuuskuntien huoltoyhdistyksen johtajana. Jo osuuskuntien tarpeellisen huoltoyhdistyksen perustaminen oli suurelta osin hänen ansiotaan. Tästä hänen elämänvaiheestaan tuli hyvin merkittävä Puolan osuustoiminnan kehitykselle.
Toimikautensa aikana hän osallistui lähes 1 500 säästö- ja lainayhdistyksen sekä 100 osuusmeijerin tai muun maatalousosuuskunnan perustamiseen. Yhdistävä vahva persoona Stefczykin onnistui saattaa yhteistyöhön Galitsian molemmat kansallisuudet, puolalaiset ja ukrainalaiset, ilman minkäänlaisia tavanomaisia riitaisuuksia. Se ainakin oli jo todellinen ja merkittävä saavutus. Osuuskuntien yhteistoimintaa edisti ja lujitti liikkeen äänenkannattaja Maatalousosuuskuntien aikakauskirja, joka alkoi ilmestyä 1904. Stefczyk oli sen perustaja ja ensimmäinen toimittaja. Stefczyk oli 1908-1909 edustajana maapäivillä. Sielläkin hän osoitti syvän tuntemuksensa talonpoikien elinoloista ja niiden kehitystarpeista. Stefczykin johtama Maatalousosuuskuntien huoltoyhdistys oli myös alkuna 1909 syntyneelle Maatalousosuuskuntien keskusrahastolle. Siitä kasvoi Puolan maatalousosuustoiminnan suuri keskusrahalaitos. Hänestä tuli 1918 rahaston pääjohtaja. Tointa hän hoiti kuolinvuoteensa 1924 saakka. Tässäkin asiassa hänellä oli paljon yhteistä Suomen Hannes Gebhardin kanssa. Vuonna 1919 Stefczyk oli valittu sekä valtion maatalouspankin että maataloudellisen pääviraston johtoon. Hän kuitenkin tunsi työn valtion palveluksessa liikaa omaa vapauttaan rajoittavaksi. Niin hän vuoden ”harharetken” jälkeen palasi takaisin osuuskuntien keskusrahaston johtajaksi. Vain muutamia viikkoja ennen kuolemaansa Stefczyk onnistui yhdistämään kaikki periaatteidensa mukaan järjestetyt osuustoiminnalliset laitokset yhteiseen keskusorganisaatioon, Puolan tasavallan maatalousosuuskuntien yhdistysten liittoon. Osuuskuntien lisäksi siihen kuului niiden tarkastusliittoja sekä taloudellisia ja kaupallisia keskusjärjestöjä. Liiton tehtävänä oli mm. edustaa ja kehittää maatalousosuustoimintaa Puolassa, määritellä se johtavat periaatteet, julkaista yhteistä äänenkannattajaa sekä laatia osuustoimintatilastoja. Ne kaikki ovat tehtäviä, joissa työtä riittää jatkuvasti. Myöhästynyt professuuri Huolimatta laajamittaisesta ja syvällisestä paneutumisestaan käytännön osuustoiminnan järjestämiseen Stefczyk ei unohtanut omaa tieteellistä taustaansa. Vuonna 1919 hän perusti Krakovaan Tieteellisen osuustoimintainstituutin. Se julkaisi osuustoimintaa käsitteleviä teoksia ja aikakauskirjaa, järjesti osuustoimintakursseja ja ylläpiti osuustoimintakirjastoa. Stefczyk kutsuttiin 1924 Jagellon yliopistoon osuustoimintaopin professoriksi. Virkaa hän ei kuitenkaan koskaan ehtinyt ottaa vastaan. Tiedon professuurista Stefczyk sai kuolinvuoteelleen. Hän menehtyi vielä samana päivänä. Stefczykiltä jäi myös kesken teos Puolan osuustoiminnan alku ja sen kehityksen yleisehdot. Sen julkaisi Stefczykin perustama osuustoimintainstituutti postuumisti. Kuolinvuotenaan Stefczyk selosti kansainvälisessä maatalouskongressissa Varsovassa Puolan maatalousosuustoiminnassa noudatettavia periaatteita. Tätä esitystä pidetään hänen aatteellisena testamenttinaan. Czernichowiin, josta Stefczykin osuustoiminnallinen elämäntyö käynnistyi, pystytettiin hänelle muistopatsas. Varat, jotka osuuskunnat kokosivat Stefczykin muistoa kunnioittaakseen, käytettiin hyödyllisesti hänen nimeään kantaviin julkaisuihin. Kari Inkinen. Kari Inkinen |
|||||||||||||||||||||
| Sivun alkuun | Liite 3/09 | Kaikki liitteet |
|
|||||||||||||||||||||
