Viime vuosina on ollut selvästi havaittavissa, miten maapallo on kutistunut. Globaali tuotetarjonta on lisääntynyt myös Suomen markkinoilla. Kansainvälistyvä kulttuuri ja kaupan esteiden poistuminen ilmenee kansainvälistyvänä ja samalla kiristyvänä kilpailuna. Paikalliseen kysyntään perustuvien tuotteiden mahdollisuudet kapenevat, kun kaupan omat merkit valtaavat hyllytilaa. Viiden miljoonan asukkaan ja suuryritysvaltaisen Suomen markkinat ovat pienet. Lisäkysyntää on saavutettavissa EU-sisämarkkinoilta; niistä helpoiten lähialueilta.Tämä antaa mahdollisuuksia niille uusille osuuskunnille, joiden toiminta kotimarkkinoilla on vakiintunut ja joiden osaamis- ja talousresurssit ovat hyvät.

Kyseeseen voivat tulla kasvuhakuiset liikeyritysmäisesti toimivat osuuskunnat, joiden tavoitetaso on korkeammalla kuin omistajien työllistämisessä, jotka ovat valmiit panostamaan liiketoiminnan kehittämiseen ja liittoutumaan riittävien voimavarojen aikaansaamiseksi. Yrityksen taustalla kansainvälistymiseen voi olla sekä imua että työntöä, mutta yrittäjien vahva tahto on olennainen tekijä. Mikäli yrityksen tuote on sellainen, että sillä arvioidaan olevan myös ulkomaista kysyntää, on aihetta tehdä yritysanalyysi vientiedellytysten kartoittamiseksi.

Vientiedellytysten analyysi

Ensimmäiseksi yrittäjien tulisi tarkastella liikeidean sisältämää kilpailuetua ja sen soveltuvuutta vientiin. Lähtökohtana ovat tuotteiden asema kotimaan markkinoilla, laatutekijät, tuotantokapasiteetti, tuotekehittelyresurssit ja kustannustekijät.

Toiseksi arvioidaan henkiset voimavarat, henkilöstön koulutustaso, kielitaito ja sosiaaliset valmiudet kohdata vieraita kulttuureja ja kauppatapoja.

Kolmas analyysin kohde on taloudelliset resurssit ja kannattavuus. Osuuskunnan tulee olla vakavarainen, jotta se kykenee kantamaan liiketoimintariskejä ja tekemään tarvittaessa lisäinvestointeja. On muistettava, että vienti syö aluksi kassavirtaa tuntuvastikin.

Sitten seuraa markkinoiden kartoittaminen. Siinä on järkevintä kääntyä vientiä avustavien ja/tai neuvontaa harjoittavien organisaatioiden puoleen kuten Finpro, TE-keskukset ja kauppakamarit. Tekes tarjoaa rahoitusta tekonologisiin hankkeisiin ja ulkomailla toimivat Suomen teollisuussihteerit palvelevat maa-analyysien teossa.

Yhteistyökumppaneita tarvitaan

Päätökset koskevat valittavia markkinoita, tuotteita, kohdennettavia voimavaroja, toimintatapaa millä vientimarkkinoille mennnään (suora vienti, agenttien käyttö, vientirengas kuten Viexpo Pohjanmaalla) ja yhteistyökumppaneita. Täsmennetyt toimintasuunnitelmat vastuunjakoineen ja budjetteineen kuuluvat toteutuksen perusvaatimuksiin. Kotimaisen vientiyhtiön käyttö on järkevää, mikäli osuuskunnan omat vientiedellytykset eivät ole riittävät. Jos halutaan päästä kiinni kauppa- ja teollisuusministeriön vientitukiin, vientiä varten on perustettava tuotantoa harjoittava osakeyhtiö. KTM viittaa lain vaatimuksiin ja uskottavuussyihin.

Ovatko uudet osuuskunnat lähteneet vientikauppaan? Uudenmaan TE-keskuksen mukaan tällaista ei vielä ole ilmennyt, mutta heillä on valmiudet antaa vientineuvontaa myös osuuskunnille. Jos uusi yritys hakee TE-keskuksen rahoitustukia, yrityksen kehittymismahdollisuudet ja taustat tutkitaan aina myös viennin kannalta. Finpron vientirenkaissa on mukana vain seulan läpäisseitä osakeyhtiöitä.

Kyse on siitä, miten tuote saadaan ulkomaanmarkkinoille ja saadaanko siitä kohtuullisen ajan kuluessa yrityksen taloutta vahvistava tukijalka. Vanhat, isot osuuskunnat ovat raivanneet aikanaan vientikanavansa ja tehneet kansainvälistymisratkaisunsa. Uusille osuuskunnille se on konstikkaampaa kuin osakeyhtöille, muttei mahdotonta. Suomen kannalta viennin kasvattaminen on välttämättömyys, jos hyvinvointi aiotaan rahoittaa.

Yrjö Kotisalo
yrityskonsultti