JOULUKUU, 9.11.2004

Tunnelma syntyy tekemisestä

Kynttilöiden loiste, joulukukat ja piparien tuoksu herättävät muistoja. Kotia ja puutarhaa voi keskitalven juhlaa varten somistaa myös ovikranssein, havupalloin, kelloin ja lyhdyin. Tervehdyksinä ne tuovat joulumielen sekä antajalle että saajalle.

Ulkoilu talvisessa luonnossa virkistää kiireen keskellä. Samalla voi kerätä havuja ja muita luonnon tarjoamia koristeita, joita lumi ei ole ehtinyt peittää. On kuitenkin hyvä muistaa, että oksien katkomiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Hakkuualueet ovat erinomaisia havujen keruupaikkoja.

Askartelu- tai kukkakaupasta hankitaan vielä ohutta rautalankaa, nauhaa ja koristeita. Itse tehdyt kukka-asetelmat, havupallot, ovikranssit ja joulukellot antavat tekemisen riemua ja ilahduttavat sukulaisia ja ystäviä hyvän joulun toivotuksen.

Kukkakorit

Joulukukkia suomalaiset ostavat joka vuosi yli 70 miljoonalla eurolla. Tulppaanit, hyasintit, joulutähdet ja monet muut kukat koristavat koteja ja julkisia tiloja. Kukkatervehdys ystävälle, naapurille tai työtoverille lämmittää sekä antajan että saajan mieltä. Jos tervehdys vielä on itse sommiteltu, on siinä mukana myös antajan käden ja sydämen jälki.

Kukka-asetelmien tekeminen on hauskaa ja innostavaa. Sopivan astian valinta, mullan ja sammalen tuoksu, kukkien istutus ja koristeiden asettelu on monen mielestä juuri se, mikä tekee joulusta joulun. Asetelmaan tarvitaan kukkien lisäksi kori, pata tai muu istutusastia, turvetta tai kukkamultaa, sammalta tai jäkälää mullan peitteeksi, havuja, käpyjä, puolukan- ja mustikanvarpuja, nauhaa, koristeita sekä runsaasti mielikuvitusta.

Asetelmaan valitaan yhdessä viihtyviä kukkia. Hyasintit, tasetit, kielot ja pienet istutustulppaanit sopivat keskenään, sillä niillä on samanlaiset hoito-ohjeet. Kylmälle ja vedolle arka joulutähti pärjää parhaiten omiensa seurassa. Atsalea on kätevintä asettaa omaan suojaruukkuun tai -koriin, josta se on helppo ottaa kasteltavaksi eli upotettavaksi ruukkuineen veteen. Myös kookas ritarinkukka on näyttävin yksinään. Kestävät ja helppohoitoiset tulilatvat sopivat monien kasvien seuraan, samoin annansilmät.

Ovikranssit

Kranssi ulko-ovessa toivottaa oman väen ja vieraat tervetulleiksi. Kranssi on helppo tehdä itsekin, ja senkin koristelussa voi käyttää mielikuvitusta mielin määrin. Yksinkertainen luonnonaineksista valmistettu ja hillitysti koristeltu ovikoriste sopii kuitenkin parhaiten moneen makuun ja oveen.

Ovikranssia varten tarvitaan pohjarengas, jonka voi taivutella oksista tai oljista ohuen rautalangan avulla. Askartelukaupat myyvät valmiita pohjia. Valmistukseen tarvitaan samaa ohutta ja taipuisaa rautalankaa, 30–40 sentin pituisia kukkalankoja ja oksasakset. Pohjarengas päällystetään havuilla, sammalella, jäkälällä, puolukanvarvuilla tai muulla luonnonaineksella. Päällinen asetellaan tasaisesti keskelle sekä ulko- ja sisälaidoille ja kiedotaan paikoilleen mahdollisimman näkymättömästi rautalangan avulla. Pienet oksat on helpompi kiinnittää, kun ne on ensin sidottu kimpuiksi. Kävyt ja siemenkodat langoitetaan kukkalangalla kiinnitystä varten. Kranssin ympärille voi vielä kietoa joulunpunaisen nauhan tai sitoa rusetin kranssin yläosaan.

Havupallot

Parvekkeelle tai terassille riipustettavat havupallot ovat hauskoja joulun ja talven koristeita. Ne ovat melko helppotekoisia ja sopivat mainiosti tuliaisiksi tai pikkujoululahjoiksi. Valmistukseen tarvitaan huokoinen oasispallo, kasa havuja ja narua. Männyt ja kuusen havut ovat tavallisimpia, mutta pihtojen tai muiden jalokuusien havuista syntyy vielä upeampi tulos. Koristeeksi havupallo tarvitsee vain punaisen rusetin.

Oasispallon läpi vedetään ohuella ja pitkällä, esimerkiksi pyörän pinnasta taivutetulla koukulla ripustusnaru, joka kiinnitetään alapuolella isoon nappiin. Havut, joiden oksien tyvet on veistetty teräviksi, pistellään tasaisesti ympäri palloa mahdollisimman pienestä reiästä. Runsaasti rei'itetty oasispallo hajoaa herkästi murusiksi.

Vielä helpompi tapa tehdä havupallo on pistellä havut salibandypallon reikiin. Myös kiinnitysnaru on helppo sitoa ennen havujen asettelua pallon reikien kautta. Muovista pelipalloa voi käyttää useampana vuonna.

Joulukellot

Saviruukuista voi askarrella jouluisia kelloja puiden oksille, terassille tai parvekkeelle. Savenväriset kellot ovat kauniita sellaisinaan, mutta ne voi myös maalata tai koristella erilaisin kuvioin. Maalaamiseen sopivat esimerkiksi askartelu- ja taiteilijatarvikeliikkeistä akryylivärit. Kellot ripustetaan paikoilleen punaisella joulunauhalla. Se kiinnitetään pohjareiän kautta ruukun sisälle asennettuun tikkuun. Nauhan ympärille on helppo kiinnittää myös rusetti koristeeksi. Näppärä askartelija väsää vielä kielet kellojen sisälle.

Kellot ilahduttavat myös naapureita ja ohikulkijoita. Joulumieli ja hyvän olon tunne kun syntyvät pienistä asioista.

Kynttilälyhdyt

Keskitalven juhlaa valaistaan monin eri tavoin. Ulkona ja sisällä tuikkivien sähköisten valosarjojen suosio ja tarjonta näyttää lisääntyvän vuosi vuodelta; käyttöaikakin pidentyy joulun kahden puolen. Mikäpä siinä, kyllä vuoden pimeimpänä aikana piristystä ja valoa kaivataan. Toinen juttu sitten on, miten hyvin eri tahtiin vilkkuvat värikkäät valosarjat sopivat suomalaiselle pihalle.

Lumen ja jään keskellä lyhdyt, roihut, jätkänkynttilät, lumi- ja jäälyhdyt luovat kuitenkin vanhan ajan tunnelmaa. Lyhtyjen jäädyttäminen kuuluukin monen perheen jouluvalmisteluihin. Helpoimmin lyhty valmistuu jäädyttämällä vettä ämpärissä ulkona pari vuorokautta pakkaslukemien mukaan. 12 tuntiakin riittää, jos pakkasta on reilut kymmenen astetta. Mitä ohuempi jää, sen kauniimpi lyhty, mutta ohut jää rikkoutuu herkästi kumoamisvaiheessa. Jää irtoaa astiasta valelemalla kuumaa vettä päälle tai pitämällä astiaa hetken huoneen lämmössä. Jäätymätön vesi valutetaan pois ja valmis lyhty asetetaan ulos.

Jäälohkareista tekee käsistään taitava valaistun taideteoksen puutarhaansa. Lumipallojen teon taitaa varmasti jokainen, ja suojakelillä pyöritellyt perinteiset lumipallolyhdyt ovat aina yhtä kauniita. Puusta tehty jätkänkynttilä palaa pitkään ja isolla liekillä, samoin suurimmat roihut. Onkin syytä muistaa, etteivät suuriliekkiset tulet sovi parvekkeille eikä katosten alle.

Oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille Kodin Pellervon lukijoille!

Teksti: Leena Nurmi
Sähköposti: 

Sivun alkuun | Tekstit 12/04 | Arkisto | Tilaajapalvelu | Mediatiedot |
| Toimitus | Palaute | www.pellervo.fi |