Lasipalatsin historiaa

Venäjän vallan aikana Turun ollessa pääkaupunkimme, Lasipalatsin kohdalla oli ns. Turun kasarmi. ( Kampin torin alueen rakennus alkoi jo 1709.)

1918 saksalaisdivisioonan pommituksessa päärakennus vaurioitui pahasti. Se jätettiinkin moneksi vuosikymmeneksi oman onnensa nojaan ja vasta kun tiedettiin, että olympialaiset tulevat Suomeen, Helsinkiin 1940, päätettiin asialle tehdä jotain. (tosin sota sotki suunnitelmat ja olympialaiset pidettiin Suomessa vasta 1952)
Rähjääntynyt rakennus purettiin, kaupunki vuokrasi tontin SOK:lle ja Valiolle, jotka perustivat 
Oy Lasipalatsi Ab:n.

Lasipalatsi oli arkkitehtiopiskelijoiden, Viljo Revell, Niilo Kokko ja Heimo Riihimäki, ideoima hanke. Heidän ajatuksensa oli rakentaa funkkis-tyylinen rakennus, suurine lasipintoineen, avarine tiloineen ja moderneine ulkovalomainoksineen 

- Helsingin suuri ihme!

"Lasipalatsi on nähtävä illalla, jolloin siinä lasi valaistuna pääsee kaikkiin oikeuksiinsa ja tekee tästä rakennuksesta tosiaankin palatsin." 

Rakennus valmistui puolessa vuodessa (suomalaisella sisulla ja amerikkalaisella nopeudella) ja ensimmäiset liikkeet avasivatkin ovensa 1935 joulumarkkinoille. Virallisia avajaisia vietettiin vuoden 1936 alkukuukausina.

Yläkertaan valmistui HOK:n suurravintola, jossa oli tilaa jopa 700 vieraalle; 
Palmuhuoneesta Bio Rexin terassiin asti yhtä ravintolasalia. Tuohon aikaan Lasipalatsi oli aika oivallinen "bongauspaikka". Ankara talouslama oli takana joten ihmiset kävivät ahkerasti "ulkona". Asiakaskuntana oli aktiivisia kaupunkilaisia, näyttelijäkaartia; mm Ansa Ikonen ja Tauno Palo sekä muita silmäätekeviä. Tänäkin päivänä meillä on vielä asiakkaita, jotka ovat nuoruudessaan täällä toisensa tavanneet. 

Sisustuksessa oli myös huomioitu sen ajan vitsaukset, hinkuyskät ja muut tarttuvat taudit. Palmuhuoneen myrkynvihreä väri sekä pilareiden metallinhohtoinen sävy viestittivät helposti puhdistettavista sekä puhtaana pidettävistä pinnoista. Eli "pöpöt" eivät näistä pääse tarttumaan. 

Uusi tekniikka mahdollisti uutuudet keittiössä, sähköistetty keittiö sekä jäähdytyslaitteita - joista Lasipalatsin keittiössä osa oli ensimmäistä laatuaan Suomessa.

1949 alkoi Lasipalatsin ns. alamäki, kun ravintola siirtyi vastapäätä valmistuneen SOKOS- tavaratalon yhteyteen. HOK:n suurravintola muutettiin pienemmiksi toimistotiloiksi. Suuntaus rakennuksen pirstomisesta pienempiin tiloihin jatkui aina 1990 luvulle saakka.

1995 vihdoin aloitettiin vuosikymmenten laiminlyöntien jälkeen Lasipalatsin korjaus, entisöinti alkuperäiseen loistoonsa. Kaupunki antoi arkkitehtitoimisto Allille tehtäväksi suunnitella 2000 luvulle sopivan Mediakeskuksen, joka olisi 1936 mallin mukainen.

Lasipalatsin entisöinti/korjaus valmistui 1998. 
Korjaus tuli maksamaan noin 45 miljoonaa markkaa, josta osa, 16 miljoonaa saatiin 
EU:n Urban Pilot -ohjelmasta.

GRILLITIETOA

Tämän Turun kasarmin rakennukset urakoi mm. panimostaan tunnettu liikemies Nikolai Sinebrychoff. Venäläiset joukot asuttivat kasarmia aina vallankumoukseen asti. 

Kasarmialueen päärakennus oli Lasipalatsin kohdalla. Nykyisen linja-autoaseman kohdalla oli huoltorakennus ja harjoittelualueena toimi Kampin tori. 
(Näistä kasarmirakennuksista ainoa vielä jäljellä oleva on linja-autoasema)

Uskalias hanke toteutettiin silmälläpitäen ajateltua rakennuksen väliaikaisuutta. Rakennuksen ajateltiin olevan paikallaan vain 10 vuotta ja sen jälkeen kun keskustan suunnitelma varmistuisi, tilalle tulisi niihin suunnitelmiin sopiva rakennus. 
(kuinka ollakaan Lasipalatsi on vieläkin melkeinpä alkuperäisessä muodossaan)

Tunnusomaista koko rakennukselle oli läpi kulkevat pilarit, paljon valoa ja aurinkoa omaavat huoneet ja Pohjoismaiden suurin elokuvateatteri, Bio Rex 800 asiakaspaikkaa (nyt 650). Kaikissa ikkunoissa yhtenäiset markiisit, joiden värit olivat oleellinen osa julkisivujen ilmettä. 

Lasipalatsin liiketiloihin ei oltu rakennettu mukavuuslaitoksia, vaan myymälöiden henkilökunta joutui käyttämään joko Bio Rexin alle rakennettua, sisäpihalle avautuvaa yleistä mukavuuslaitosta tai Helsingin Meijeriliikkeen alapuolista käymälää. 

Tavaratalo-idea, jota mainostettiin lehdissä: kaikki käden ulottuvilla!
Mm. Valion jäätelöbaari, Varuboden myymälä, Lasipalatsin kulta oy - kultasepänliike, Wardin kukkakauppa, Palatsi-kemikalio, KOP- ja SYP-pankit, Luntisen parturi ja kampaamoliike, Amaradio elektroniikkaliike, Lasipalatsin paperikauppa, Espe nahkatavaraliike, Suomen Autoteollisuus OY - autotarvikkeita, HOK:n suurravintola jne

Ravintolan sisustuksessa, väreissä ja valaistuksessa on "pyritty ennen kaikkea saamaan aikaan rauhoittava, viihtyisä ja miellyttävä kokonaisvaikutus." 
Ravintolan portaiden alapuolelle valmistui Eino Kaurian Maakotka aiheinen-teos.

Talvipuutarhaa luonnehdittiin keitaaksi, joka oli kuin kappale tropiikkia pääkaupunkimme keskellä trooppisine Göteborgista ja Kööpenhaminasta tuotuine kasveineen ja suihkulähteineen. Talvipuutarhassa seikkaili Loch Ness - hirviö, jonka taiteilijatar Kaino Toivola ja arkkitehti Heimo Riihimäki kokosivat Veljekset Lampilan peltiseppien avulla. Putkikalusteet valmisti Heteka O.Y. 

"Lasipalatsin keittiö tulee olemaan suursähköistetty ja laatuaan suurin ja uudenaikaisin maassamme" kirjoitti Helsingin Sanomat elokuussa 1935. 
Sähkön hyödyntäminen keittiöissä oli tuohon aikaan uutta. Ensimmäinen sähköistetty suurkeittiö asennettiin hotelli Torniin vuonna 1930. Keittiösalin ala oli 500 m2 ja keittiökalustot valmistettiin ravintolan muun kalustuksen tapaan arkkitehtien suunnitelmien mukaan. Ravintolassa työskenteli 160 henkeä. Keittiön sähkölaitteita toimitti mm. Sähkö O.Y. Siemens. 

1949 Ravintolan jälkeen tiloissa on toiminut Seximo niminen toimistoyritys, Helsingin kaupungin liikennelaitoksen päämaja, bingohalli, ALE -pub (kuka muistaa 90-luvulla Palmun ikkunoissa tanssivat hahmot ja hurjat mustat teippaukset )

1959 kaupunki harkitsi rakennuksen myyntiä ja purkua, tilalle ajateltiin tehokkaammin tilaa käyttävää rakennusta (tarkoittaa korkeampaa toimistorakennusta). Lasipalatsin viimeisten hetkien uskottiin koittaneen. Uusi Suomi-lehti otsikoi 1978: "Lasipalatsi pian kypsä purettavaksi ?". 
Asian saralta kootun työryhmän ehdotuksesta kaupunginhallitus päätti 1987 rakennuksen kehittämisestä kulttuurin ja vapaa-ajan monitoimitaloksi, joka palvelisi erityisesti nuorisoa. Lisäksi: "Työryhmä pitää ehdottoman tärkeänä, että Lasipalatsi-rakennus entistetään alkuperäiseen tyyliinsä myös sisätilojen osalta." 

1991 osayleiskaavan selostuksessa Lasipalatsi mainitaan suojeltavana rakennuksena.

Lasipalatsin suojelutavoitteita määritettäessä tulee muistaa vuoden 1936 alussa valmistuneen funktionalistisen rakennuksen alkuperäiset rakenteelliset, toiminnalliset ja aatteelliset ihanteet. Julkisivujen läpinäkyvät lasipinnat, liiketilojen läpikuljettavuus, julkisivuvalaistus ja -väritys, sekä Bio Rexin ja HOK:n suurravintolan tilat sisäväreineen. 
Lasipalatsi sai nimensä suurista läpinäkyvistä ikkunapinnoista. Valoa ihannoitiin. 
Näyteikkunoille tuotteitaan kauniisti sommitellen, yrittäjät esittelivät toimintaansa kaupunkilaisille. 
Viime vuosikymmeninä Lasipalatsi ei ole enää ollut nimensä veroinen: monet vuokralaiset ovat sulkeutuneet tiloihinsa peittämällä ikkunat erilaisin teipein ja kalustein. Vastaisuudessa Lasipalatsin keskeiseksi toiminta-ajatukseksi tulisi palauttaa "avoimuus". 

1996 esitettiin Bio Rexissä viimeinen näytös ennen remonttia, luonnonkatastrofia kuvaava Twister.

1997 Lasipalatsi sai yllättäin EU:n Urbann Pilot -ohjelmalta 16 milj. mk rahaa rakennuksen kunnostamiseen. Kokonaiskustannus kunnostukselle oli yhteensä noin 45 milj. mk.

Tämän 1998 peruskorjatun modernin funkkis-palatsin seinien sisälle mahtuu iso pala urbaania kulttuuria helposti lähestyttävässä muodossa. Lasipalatsi tuo modernin teknologian ja tietotekniikan palvelut lähelle ihmistä ja sen suojista löytää ilmaisia internet-yhteyksiä, nettipalveluita, kulttuuri-infoa ja yhteiskunnallista tiedotusta. Myös eurooppalaiset elokuvat, vaihtuvat näyttelyt, kaupunkistudiot ja monenlaiset kulttuuritapahtumat ovat löytäneet tiensä Lasipalatsin suojiin. Lasipalatsi on myös multimedia-alan kauppakeskus ja eurooppalainen kohtauspaikka kahviloineen, ravintoloineen ja kirjastoineen. Sen suojissa toimii yli 20 yritystä ja yhteisöä. 

Lisätietoa www.lasipalatsi.fi -sivuilta