{"id":576630,"date":"2017-01-02T14:14:30","date_gmt":"2017-01-02T12:14:30","guid":{"rendered":"http:\/\/pellervo.fi\/?p=576630"},"modified":"2017-01-26T11:27:23","modified_gmt":"2017-01-26T09:27:23","slug":"karilta-irti-osuuskunnan-governance-osa-2-hallituksen-prosessit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/pellervo.fi\/sv\/nakokulma\/2017\/01\/02\/karilta-irti-osuuskunnan-governance-osa-2-hallituksen-prosessit\/","title":{"rendered":"Karilta irti – Osuuskunnan governance, osa 2: Hallituksen prosessit"},"content":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 kirjoitus on osa moniosaista blogisarjaa, jossa k\u00e4sittelen osuuskunnan hallintoa. Sarja perustuu meneill\u00e4\u00e4n olevaan v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6h\u00f6ni ja runsaan 10 vuoden kokemukseen osuuskuntien hallinnon kouluttajana. Kyse on vapaamuotoisesta blogitekstist\u00e4, ei tieteellisest\u00e4 kirjoituksesta. Otan esille n\u00e4k\u00f6kulmia, mutta pohdintani ei ole tyhjent\u00e4v\u00e4\u00e4 eik\u00e4 voikaan olla. Toiveeni on, ett\u00e4 blogisarja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 keskustelua t\u00e4\u00e4ll\u00e4 mediassa sek\u00e4 organisaatioiden sis\u00e4ll\u00e4. Edellisess\u00e4 osassa k\u00e4sittelin aihetta Hallituksen ominaispiirteet<\/a><\/span>.<\/em><\/p>\n

Hallituksen prosessit<\/h2>\n

Edellisess\u00e4 kirjoituksessani totesin, ett\u00e4 hallituksen ominaispiirteet vaikuttavat sen suorituskykyyn, mutta siihen vaikuttavat muutkin tekij\u00e4t. N\u00e4ist\u00e4 t\u00e4rkein ovat hallituksen prosessit. Arkikielell\u00e4 sanoen kyse on siit\u00e4, mit\u00e4 hallitus tosiasiassa tekee ja miten se ty\u00f6skentelee. Hyv\u00e4tk\u00e4\u00e4n yksil\u00f6t eiv\u00e4t takaa hyv\u00e4\u00e4 hallitusty\u00f6t\u00e4, jos prosessit eiv\u00e4t toimi.<\/p>\n

Hallituksen t\u00e4rkein prosessi on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon osapuolia ovat puheenjohtaja, muut hallituksen j\u00e4senet ja toimitusjohtaja. Hallitus tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 kollektiivina, yhteisesti. Hyv\u00e4 hallitus k\u00e4y kriittist\u00e4 keskustelua. Se kyseenalaistaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon pohjana olevia olettamuksia. Mit\u00e4 isompi ja kauaskantoisempi p\u00e4\u00e4t\u00f6s on kyseess\u00e4, sit\u00e4 kriittisemp\u00e4\u00e4 keskustelua tulee k\u00e4yd\u00e4: rakentavien konfliktien kautta syntyy uutta.<\/p>\n

Osuuskunnissa erityisen t\u00e4rke\u00e4 prosessi on hallituksen ja toimitusjohtajan yhteisty\u00f6. Osuuskunnat korostavat osakeyhti\u00f6t\u00e4 enemm\u00e4n hallituksen ja toimitusjohtajan toimivaa yhteisty\u00f6t\u00e4. Toisin kuin monissa p\u00f6rssiyrityksiss\u00e4, osuuskuntien hallitukset eiv\u00e4t koe olevansa vain johdon valvojia. Yhteisty\u00f6 korostuu siin\u00e4kin, ett\u00e4 monissa osuuskunnissa toimitusjohtaja on hallituksen j\u00e4sen. Suunta suomalaisissa osuuskunnissa tosin on poisp\u00e4in toimitusjohtajan hallitusj\u00e4senyydest\u00e4.<\/p>\n

Osuuskuntien erityispiirre on j\u00e4senomisteisuus, joka poikkeaa muista yritysmuodoista. Kun lis\u00e4ksi j\u00e4senet ovat muissakin rooleissa (asiakas, raaka-aineen toimittaja, ty\u00f6ntekij\u00e4), on j\u00e4senist\u00f6n ja osuuskunnan sidos erityislaatuinen. Osuuskunnan hallituksen keskeinen prosessi on huolehtia j\u00e4sensuhteista. Se tarkoittaa mm. viestint\u00e4\u00e4 j\u00e4seneduista, yhteis\u00f6llisyyden tukemista tai aktivointia mukaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Jotkut osuuskunnat j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t edustajiston vaalien alla roadshow-tyyppisi\u00e4 tapahtumia, joissa kerrotaan mahdollisuudesta osallistua osuuskunnan hallintoty\u00f6skentelyyn. Hallitus voi delegoida n\u00e4it\u00e4 asioita toimihenkil\u00f6ille, mutta osuuskunnan uskottavuus kasvaa, kun hallituksen j\u00e4senet laittavat itsens\u00e4 likoon j\u00e4senist\u00f6n edess\u00e4 \u2013 aivan konkreettisestikin.<\/p>\n

Osuuskunnissa sidosryhm\u00e4t ovat t\u00e4rkeit\u00e4, esimerkiksi paikallisyhteis\u00f6t ja j\u00e4rjest\u00f6t. Osuuskunnan hallituksen t\u00e4rke\u00e4 prosessi on tiedonvaihto sidosryhmien kanssa. Vastuujako sidosryhm\u00e4yhteisty\u00f6st\u00e4 hallituksen ja toimitusjohtajan v\u00e4lill\u00e4 vaihtelee osuuskuntakohtaisesti, joskus puheenjohtaja ottaa vastuun, joskus toimitusjohtaja. Sidosryhm\u00e4vastuita voidaan my\u00f6s jakaa hallituksen j\u00e4senten kesken.<\/p>\n

Amerikkalaisissa osuuskunnissa tehtiin mielenkiintoinen havainto osuuskunnan toimitusjohtajan toimikauden vaikutuksista. Kun toimitusjohtajan kausi pitenee, hallitusten kokousm\u00e4\u00e4r\u00e4t laskevat, hallituksen j\u00e4senet kouluttautuvat v\u00e4hemm\u00e4n ja hallituksen johtoa valvova rooli heikkenee! Tulosta ei pid\u00e4 liikaa yleist\u00e4\u00e4, mutta tosiasia on, ett\u00e4 kokenut toimitusjohtaja on ylivertainen hallitukseen n\u00e4hden. Voi k\u00e4yd\u00e4, ett\u00e4 hallituksen kynnys kyseenalaistaa kokeneen toimitusjohtajan aloitteita heikkenee samalla kun liikaakin luotetaan h\u00e4nen toimivan aina parhaalla mahdollisella tavalla. T\u00e4ss\u00e4 on osuuskunnilla ja muillakin yrityksill\u00e4 skarppaamisen paikka: hallituksen on uusiuduttava, kehitytt\u00e4v\u00e4, oltava vahva ja kannettava aina vastuunsa.<\/p>\n

Joskus k\u00e4y niin, ett\u00e4 joku tai jotkut hallituksen j\u00e4senist\u00e4 eiv\u00e4t aktiivisesti osallistu hallituksessa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n keskusteluun. Siihen voi olla monia syit\u00e4, kuten<\/p>\n