Hyvinvointialueiden talous on ahtaalla, palveluverkostoa karsitaan ja jokainen lakkautusp\u00e4\u00e4t\u00f6s her\u00e4tt\u00e4\u00e4 huolen siit\u00e4, ett\u00e4 peruspalvelut karkaavat yh\u00e4 kauemmaksi. Yksi mahdollinen ratkaisu on j\u00e4\u00e4nyt keskustelussa varjoon. Mit\u00e4 jos osa terveysasemista olisikin asukkaiden omistamia osuuskuntia?<\/p>\n\n\n\n
Ajatus on todellisuutta Ruotsissa. J\u00e4mtlannissa Offerdalin terveyskeskus suljettiin, mutta paikalliset asukkaat yhdess\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden kanssa perustivat osuuskunnan, joka jatkoi toimintaa. H\u00e4rjedalenissa Fj\u00e4llh\u00e4lsan syntyi vastaavassa tilanteessa ja on sittemmin onnistunut turvaamaan l\u00e4hipalvelut ja laajentamaan toimintaa my\u00f6s talvimatkailukeskuksiin.<\/p>\n\n\n\n
Ruotsissa osuuskuntamalli toimii osana perusterveydenhuoltoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Asukas voi valita oman terveyskeskuksensa ja alueellinen palvelun j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 maksaa palvelun tuottajalle korvauksen rekister\u00f6ityneiden asiakkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja toteutuneen hoidon perusteella. Osuuskunnat toimivat samalla periaatteella kuin muutkin sopimustuottajat.<\/p>\n\n\n\n
Malli ei ole poistanut kaikkia ongelmia. L\u00e4\u00e4k\u00e4reiden saatavuus ja kustannusten kasvu haastavat Ruotsissa my\u00f6s osuuskuntia, jotka joutuvat tarkkaan vahtimaan talouttaan. Silti toimintamallissa on erityinen vahvuus. Siell\u00e4 miss\u00e4 julkinen vet\u00e4ytyy ja yksityinen ei l\u00f6yd\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti kannattavuutta, asukkaiden omistama osuuskunta voi pelastaa alueen palvelut.<\/p>\n\n\n\n
Suomessa vastaavaa osuuskuntamallia terveyspalveluiden j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 ei ole laajemmin kokeiltu. Nyt olisi oikea hetki pohtia, voisiko asukkaiden perustama osuuskunta olla joillakin paikkakunnilla vaihtoehto palvelujen lakkauttamisen sijaan ja mit\u00e4 esteit\u00e4 toteutuksen edest\u00e4 tulisi purkaa.<\/p>\n\n\n\n
Ruotsin esimerkki osoittaa, ett\u00e4 se voi olla toimiva ratkaisu. Siell\u00e4 asukkaat ovat ottaneet roolia tekij\u00f6in\u00e4 ja omistajina eiv\u00e4tk\u00e4 j\u00e4\u00e4neet pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6sten kohteeksi. Osuustoiminnassa on pohjimmiltaan kyse siit\u00e4, ett\u00e4 palvelujen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ovat my\u00f6s niiden omistajia ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6it\u00e4. Yksi j\u00e4sen yksi \u00e4\u00e4ni -periaate ja toiminnan voittojen k\u00e4ytt\u00e4minen yhteiseksi hyv\u00e4ksi sopivat luontevasti my\u00f6s hyvinvointipalveluihin.<\/p>\n\n\n\n
On my\u00f6s n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 tarvetta kansalaisten omatoimisuuden paluulle. Talouden tasapainottamisen my\u00f6t\u00e4 julkinen sektori on v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 rooliaan palvelujen j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 ja tuottamisessa. Yhteiskunnallisiin ongelmiin tarvitaan ruohonjuuritasolta l\u00e4htevi\u00e4 ratkaisuja. Osuuskuntamalli tarjoaa yhden konkreettisen tavan kanavoida t\u00e4t\u00e4 yhdess\u00e4 tekemisen henke\u00e4 peruspalvelujen turvaamiseen.<\/p>\n\n\n\n
Mari Kokko<\/strong>
toimitusjohtaja
Osuuskuntien Keskusj\u00e4rjest\u00f6 Pellervo<\/p>\n\n\n\n