Osuuskunnan perustajan muistilista

Osuuskunnan perustajan muistilista

Osuuskunnan perustamisen käytännön toimet

  • Osuuskunnan perustamisasiakirjat (osuuskunnan säännöt, osuuskunnan perustamiskirja ja osuuskunnan hallituksen kokouksen pöytäkirja hallituksen puheenjohtajan ja/tai toimitusjohtajan valinnasta)
  • Perustamisilmoitus
    Samalla lomakkeella (Y1 + liite 2) voi ilmoittautua kaupparekisteriin ja Verohallinnon rekistereihin(arvonlisäverovelvollisten rekisteri, ennakkoperintärekisteri, työnantajarekisteri) sekä ilmoittaa tiedot ennakkoveron määräämistä varten. Osuuskunta on ilmoitettava rekisteröitäväksi kaupparekisteriin kuuden kuukauden kuluessa perustamiskirjan allekirjoittamisesta.
  • Rakennustyön ennakkoilmoitus työmaasta, jolla itsenäiset työnsuorittajat mukaan lukien työskentelee yhteensä vähintään 10 työntekijää sekä työmaasta, jolla työn määräksi arvioidaan yli 500 henkilötyöpäivää. Ilmoitus toimitetaan siihen aluehallintovirastoon, jonka alueella työmaa sijaitsee.
  • Muut luvat ja ilmoitukset mm. palvelualan yrityksen perustajille ja palvelutoiminnan harjoittajille
    ks. www.yrityssuomi.fi.
  • Työntekijöiden vakuuttaminen
    • Työeläkevakuutus TyEL on otettava ensimmäistä palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana
    • Lakisääteinen tapaturmavakuutus ja siihen liittyvät ryhmähenkivakuutus ja työttömyysvakuutus. Työnantajalla on vakuuttamisvelvollisuus, jos kalenterivuoden aikana teetettyjä työpäiviä on enemmän kuin 12.
  • Muut vakuutukset

Verot, maksut ja ilmoitukset

Verohallinnon internetsivuilla on tietoa osuuskuntien verotuksesta ja Verohallinnon ohjeita alkavalle yritykselle.

  • Ennakkovero, kuukausittain viimeistään kuukauden 23. päivänä
  • Arvonlisäveron, ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen ilmoittaminen ja maksaminen:kausiveroilmoitus on annettava sähköisesti sen kalenterikuukauden 12. päivänä, jona kohdekauden arvonlisävero ja työnantajamaksut on lain mukaan ilmoitettava ja maksettava (esimerkiksi maaliskuun arvonlisäveron ilmoitus ja maksu toukokuun 12. päivänä ja maaliskuun palkkojen ennakonpidätykset ja sotut ilmoitettava ja maksettava huhtikuun 12. päivänä, jos ilmoitus annetaan kuukausittain). Paperilla annettavan ilmoituksen oltava Verohallinnossa jo kuukauden 7. päivänä.

Pidennetty ilmoitusjakso: Jos yrityksen liikevaihto on enintään 50 000 euroa kalenterivuodessa, arvonlisäveron, ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksun voi ilmoittaa ja maksaa neljännesvuoden jaksoissa. Jos liikevaihto on enintään 25 000 euroa, arvonlisäveron voi ilmoittaa ja maksaa kalenterivuosittain ja ennakonpidätykset ja sotut neljännesvuosittain. Aloittava yritys voi tehdä hakemuksen lyhennetystä ilmoitus- ja maksujaksosta lomakkeella VEROH 4071 (”Hakemus oma-aloitteisten verojen ilmoitus- ja maksujaksojen muuttamiseksi”) ja lähettää sen yhdessä perustamisilmoituksen kanssa. Verohallinto lähettää hakijalle päätöksen ilmoitus- ja maksujaksojen pituudesta ja jakson alkamisajasta.

Ennakonpidätykset ja sotutilitykset voi ilmoittaa ja maksaa eri aikataululla kuin arvonlisäverot, esim. arvonlisäveron neljännesvuosittain ja työnantajamaksut kuukausittain.

Työsuhde- ja ansioilmoitukset sekä eläkevakuutusmaksut

Työnantaja voi olla joko sopimustyönantaja tai tilapäinen työnantaja.

Työnantaja on sopimustyönantaja, jos työsuhteessa on jatkuvasti ainakin yksi työntekijä tai puolen vuoden yhdenjaksoisen ajan palkkasumma ylittää vuosittain tarkistettavan rajamäärän (n. 7 500 euroa). Vakituisesti henkilökuntaa työllistävä työnantaja eli sopimustyönantaja järjestää työntekijänsä eläketurvan kuntoon erillisellä vakuutuksella.

Jos työnantajalla ei ole palveluksessaan vakituista henkilökuntaa ja palkat puolen vuoden ajalta jäävät alle vuosittain tarkistettavan rajamäärän, on tilapäinen työnantaja. Tilapäisen työnantajan ei tarvitse tehdä erillistä vakuutussopimusta.

Sopimustyönantaja

Ansiotiedot voi ilmoittaa joko vuosi-ilmoituksella tai kuukausittain. Valinta tehdään eläkevakuutusta otettaessa, mutta sen voi myöhemmin muuttaa. Työntekijöiden ansiotiedot voi ilmoittaa kahdella tavalla: vuosi-ilmoituksella tai kuukausittain.

  • Kuukausi-ilmoittaja: vakuutusmaksu maksetaan kuukausittain ja samalla ilmoitetaan työntekijöiden ansiotiedot. Vakuutusmaksu on maksettava palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 20. päivänä. Vakuutusmaksueriä vuodessa 12. Kuukausi-ilmoitustekniikkaa käyttävä työnantaja ei anna vuosi-ilmoitusta. Lopullinen vakuutusmaksu lasketaan kalenterivuoden kuukausi-ilmoitustietojen perusteella.
  • Vuosi-ilmoittaja: ennakkomaksueriä 1 – 12 vuodessa. Edellisen kalenterivuoden ansio- ja työsuhdetiedot vuosi-ilmoituksella eläkeyhtiölle kerran vuodessa viimeistään seuraavan vuoden tammikuussa. Vuosi-ilmoituksen perusteella lasketaan lopullinen vakuutusmaksu. Työsuhteen alkamisesta ja päättymisestä on tehtävä heti ilmoitus, kun työsuhde on alkanut tai päättynyt. Tiedot on ilmoitettava viimeistään neljännesvuosittain.

Tilapäinen työnantaja

Vakuutusmaksut maksetaan valitulle eläkeyhtiölle palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä.

Palkkailmoitus ja vakuutusmaksut tapaturmavakuutusyhtiölle

Aloittava työnantaja toimittaa vakuutusyhtiölle arvion työntekijöiden vuosipalkoista ammattiluokittain eriteltyinä vakuutushakemuksessa. Sen perusteella määrätään ennakkovakuutusmaksu. Jatkuvan vuosivakuutuksen ennakkomaksut laskutetaan vakuutuksen alkaessa ja aina kunkin uuden vakuutuskauden alussa tammikuussa. Samalla peritään myös työnantajan työttömyysvakuutuksen ja palkansaajan työttömyysvakuutuksen sekä työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksen ennakkomaksut. Erillissopimuksesta lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksut voi maksaa useammassa erässä. Vakuutuskauden aikana maksetut todelliset palkat ammattiluokittain eriteltyinä ilmoitetaan vakuutusyhtiölle palkkailmoituksella tammikuun loppuun mennessä. Lopullinen vakuutusmaksu (tapaturmavakuutus-, ryhmähenkivakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksut) määrätään palkkailmoituksen perusteella.

 

Suhteet asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin

Sopimukset kuntoon! Tee sopimukset aina kirjallisesti!

Suhteet työntekijöihin

  • Työsopimukset
  • Palkanmaksu
  • Työehtosopimukset
  • Työterveydenhuolto
  • Työsuojelu
  • Palkka- ja työaikakirjanpito
  • Vuosiloma
  • Muut lomat ja vapaat
  • Riskit ja vakuutukset

Lisätietoja saa Työsuojeluhallinnon ja Kelan internetsivuilta.

Riskien kartoitus

  • Ennaltaehkäisy
  • Vakuutukset

Asiakkaan kanssa tehtävät sopimukset

Sopimuksella yksilöidään sovittu tehtävä, toimeksianto tms. ja sen kaikki ehdot. Yritykselle tärkeät sopimukset pitäisi aina tehdä kirjallisina ja ottaa siinä huomioon kaikki ennakoitavissa olevat erimielisyyden kohteet.
Sopimuksessa on oltava kirjallisena ainakin seuraavat asiat tarpeen mukaan:

  •  Sopimuksen osapuolet, tarkistus YTJ-tietopalvelusta
  • Sopimukset kohde tarkasti määriteltynä (sisältö, nimi, laji, laatu, määrä, oheistuotteet tai -palvelut yms.)
  •  Hinta tai sen määräytymisperuste
  • Sisältyykö hintaan alv, alv-% (kuluttajakaupassa aina kokonaishinta
  • Maksuaika ja -tapa
  • Toteutusaikataulu
  • Syntyvien asiakirjojen tms. omistus-, tekijä- ja käyttöoikeus, alakohtaisia malleja
  • Kuka vastaa mistäkin kustannuksista
  • Kuka vastaa mistäkin kustannuksista
  • Vastuuhenkilöt, toteutusorganisaatio
  • Vaitiolo- ja tiedonantovelvollisuus
  • Kilpailukielto
  • Osapuolten valvontaoikeus
  • Sopimuksen siirto kolmannelle
  • Sopimussakko, vahingonkorvaus
  • Sopimuksen muutokset ja irtisanominen
  • Nimenkirjoittajat sääntöjen mukaisesti, tarkista onko nimenkirjoitusoikeutta
  • Erimielisyydet kannattaa yleensä jättää yleisen alioikeuden ratkottavaksi, välimiesoikeuden ratkaisu tulee helposti erittäin kalliiksi.

Toistuvia sopimuksia varten voidaan laatia sopimusehdot tai käyttää alan järjestöjen yleisiä sopimusehtoja. Tällaista vakiosopimusta tulkitaan epäselvässä tapauksessa tekijänsä vahingoksi.

Tarjous

Tarjous sitoo sen tekijää, kun tarjous on tullut vastaanottajan tietoon. Vastaanottajalla on silloin oikeus vaatia tarjouksen mukainen sopimus tai suoritus. Tarjous on siis laadittava samalla huolellisuudella kuin itse sopimus, ja siinä on syytä mainita tarjouksen voimassaoloaika. Nimenkirjoittajat sääntöjen mukaisesti.

Työsopimuksen määrittely

Osuuskunnan jäsen on työsuhteessa osuuskuntaan huolimatta jäsenyydestä, jos hän tekee työtä

  • toiselle
  • vastiketta vastaan
  •  johdon ja valvonnan alaisena. Kokonaisarviointi ratkaisee! Viranomaisten väliset tulkintaeroavuudet ovat mahdollisia.

Työsopimus on syytä tehdä kirjallisena ja siinä on hyvä mainita ainakin seuraavat asiat:

 

Työnantajan ja työntekijän tiedot

  • Työsuhteen kestoaika; toistaiseksi, määräaikainen. Määräaikaiselle työsopimukselle oltava aina perusteltu syy.
  • Työtehtävät; lopputulos
  • Koeaika; max tavallisesti 4 kk, alle 8 kk:n pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa max puolet sovitusta määräajasta
  • Työaika
  • Palkka, palkan peruste
  • Palkanmaksuaika työsuhteen jatkuessa ja päättyessä; varaa aikaa
  • Sovellettava työehtosopimus; noudatettava TES määräytyy kunkin työntekijän tosiasiassa tekemän työn mukaan. Monitoimialaisella osuuskunnalla voi olla käytössä monta eri työehtosopimusta.
  • Muut edut ja ehdot
  • Irtisanomisaika ja -menettely.