OSUUSPANKIT PANOSTAVAT JÄSENETUIHIN

Osuustoiminnan keskeinen ero muuhun liiketoimintaan on jäsenyys. Jokainen jäsen on yrityksen omistaja ja hänellä on äänivalta sen toiminnasta päätettäessä. Pankkialalla osuustoimintaa edustavat osuuspankit. Jäsenten omistajuus takaa myös pankkien omistuksen sataprosenttisen suomalaisuuden sekä palvelujen säilymisen ja kehittämisen myös pienemmillä paikkakunnilla.

Suomessa toimii kahdenlaisia osuuspankkeja: Osuuspankkiryhmään kuuluvia ja Paikallisosuuspankkeja, jotka tunnetaan logonsa mukaisesti myös koivunlehtipankkeina. Op-ryhmässä on 246 pankkia ja Paikallisosuuspankeissa 43 pankkia.

Toimintarakenteeltaan pankkiryhmät eroavat siten, että Op-ryhmällä on järeä keskusorganisaatio Osuuspankkikeskus lukuisine ryhmän palvelutehtävineen, kun paikallisosuuspankkien yhteistyöelin Paikallisosuuspankkiliitto huolehtii lähinnä ryhmän pankkien atk- ja vastaavien peruspalveluiden koordinoinnista sekä kontakteista yhteistyökumppaneihin ja viranomaisiin. Liitto hoitaa myös jäsenpankkien ryhmätason liiketoiminnan kehittämistä, tiedotusta ja markkinointia.

Molempien osuuspankkiryhmien pankit ovat itsenäisiä liikeyrityksiä vastaten jäsenilleen eli omistajilleen toimintansa tuloksellisuudesta.

Jäsenyys tuo mukanaan monia rahanarvoisia etuja, mutta myös mahdollisuuden vaikuttaa pankin päätöksenteon linjoihin osuuskunnan kokouksessa. Jäsenten valitsemat luottamusmiehet tekevät päätökset esimerkiksi siitä, miten laajasti pankki lähtee rahoittamaan uutta hanketta paikkakunnallaan. Tässä on keskeinen ero suuriin liikepankkeihin, joissa vähänkin isommat asiat päätetään kaukana keskusorganisaatiossa.

Jäsenyys
uudelleen arvoon

1900-luvun alkupuolella osuuspankkien jäsenyys oli yleensä ehtona pankin palveluiden saantiin. 1960-luvulta lähtien jäsenyys jäi vähän taka-alalle, eikä sitä vaadittu enää aina asiakassuhteen perustaksi. Asiakas ei usein tiedostanutkaan asiakkuuden ja jäsenyyden eroa.

Reilut kymmenen vuotta sitten tilanne alkoi muuttua, kun säännellystä taloudesta alkoi siirtyminen kilpailutalouteen. Sekä osuuspankkien että osuuskauppojen parissa ryhdyttiin miettimään jäsenyyden pohjalle rakentuvien etujen nostamista kilpailukeinoksi.

1990-luvulla myös tietotekniikan kehitys alkoi mahdollistaa kattavat bonusjärjestelmät. S-ryhmän osuuskaupat olivat edelläkävijä, kun se toi markkinointiinsa jäsenyyteen kytketyn bonusjärjestelmän.

Myös muut kuin osuustoiminnalliset yritykset ovat huomanneet jäsenyys-käsitteen toimivuuden markkinoinnissa. Osuustoiminnan haasteeksi onkin muodostunut, miten erilaisten monesti näennäisten jäsenyyksien viidakossa saadaan esille omistajuuteen perustuva ja siten aidompi jäsenyys.

Op-ryhmässä ryhdyttiin mm. S-ryhmän esimerkin myötä valmistelemaan laajan valtakunnallisen bonusjärjestelmän luomista. Viime vuonna Platinaksi nimetty järjestelmä otettiin käyttöön, kertoo Osuuspankkikeskuksen markkinointijohtaja Stina Suominen.

Platina koskee Op-ryhmän pankkien jäseniä ja pääkaupunkiseudulla toimivan ryhmään kuuluvan liikepankin Okopankin etuasiakkaita.

Platinassa keskeistä on bonus: omistajajäsenen hyöty kasvaa tasaisesti sitä mukaa mitä enemmän hän osallistuu pankin toimintaan talletusten, lainojen tai rahastosijoitusten muodossa. Bonuksia aletaan laskea 30 000 markan rahasummasta, ja maksimibonukset jäsen saa 500 000 markan määrällä. Oman asioinnin lisäksi bonusten kertymä voi kasvaa myös siitä, jos muut perheenjäsenet asioivat osuuspankissa.

Bonuksia voi käyttää mm. osuuspankin palvelumaksujen maksuun, mutta monilla asiakkailla bonuksia jää reilusti yli, toteaa Suominen.

- Suosittuja käyttökohteita ovat valuutanvaihdosta ja luoton antamisesta koituvat maksut, lainopillisten palveluiden palkkiot sekä nettipankkipalvelujen maksut. Lisäksi kehitämme jatkuvasti uusia vaihtoehtoja. Paitsi ryhmässä määriteltyihin yhtenäisiin maksuihin, bonuksia voi käyttää vapaamuotoisemmin oman pankin palveluihin.

Suomisen mukaan atk-järjestelmä antaa sinänsä rajattomat mahdollisuudet erilaisten etujen liittämiseen Platinaan. - Kysymys onkin nyt siitä, mikä on käytännössä toimiva etuvalikoima. Ei ole järkevää pitää yllä kaikkea mahdollista.

Bonusten lisäksi
paikallisia etuja

Platinajärjestelmäksi keskitetyt jäsenedut ovatkin saaneet Op-ryhmän jäsenmäärän selvään nousuun. Platinabonuksiin kytkettyjen etujen lisäksi pankeilla on omia jäsenetuja, jotka koskevat esimerkiksi paikallisten yhteistyökumppanien palveluita. Ne voivat antaa jäsenilleen myös alennuksia tai ilmaislippuja erilaisiin tapahtumiin.

Monenlaisia muitakin etuja pankeissa voidaan keksiä. Rantsilan osuuspankissa huomattiin, että pankin virkistyspaikka oli jäänyt vähäiselle käytölle. - Päätettiin, että jäseneksi liittyvä voi perheineen viettää kolme päivää palkkioksi huvilallamme, kertoo toimitusjohtaja Ismo Välijärvi.

Rantsila on alle 2 500 asukkaan kunta reilut 50 km Oulusta etelään. Korkea jäsenten osuus asiakkaista, 60 prosenttia, on nyt pudonnut hieman. Syy on sinänsä myönteinen. - Saimme paljon uusia asiakkaita, kiitos Leonian palvelujen poistumisen kunnasta. Heistä ei moni ole vielä ehtinyt miettiä jäsenyyttä.

OP-ryhmässä on tavoitteena ylittää miljoonan jäsenen raja vuonna 2002, jolloin osuuspankit viettävät 100-vuotisjuhlaa. Nyt rajaan on matkaa 140 000 henkeä.

Keskitetty bonusjärjestelmä ei sen sijaan kuulu Paikallisosuuspankkien (Pop) toimintafilosofiaan.

- Paikallisuus ja palvelun ihmisläheisyys ovat toiminnassamme keskeistä. Niille jäsenyys vaikutusmahdollisuuksineen on luonnollinen liittolainen, selvittää paikallisosuuspankin jäsenyyden hyötyjä varatoimitusjohtaja Esa Simanainen Paikallisosuuspankkiliitosta. Ryhmän pankit kehittävät jäsenetuja pankin keskuudessa ja alueellisella yhteistyöllä.

Pop-ryhmällä on viisi luontaista yhteistyöaluetta eri puolilla Suomea. Liitto tukee jäsenpankkien alueellista yhteistoimintaa.

- Jäsenyyden tuomat edut asiakkaille ovat kilpailukykyisiä, ja palvelumaksuthan ovat muutenkin ryhmässämme edullisia. Ilman massiivista kampanjaakin jäsenmäärämme on selkeässä nousussa. Nyt on mennyt rikki 65 000:n raja, toteaa Simanainen.

Paikallisosuuspankkeihin kuuluvalla Liedon osuuspankilla on konttorit sekä Liedossa että läheisessä Turussa. Kilpailu on siten arkipäivää. Toimitusjohtaja Juha Niemelän mielestä jäsenyysasia on osa kokonaispalvelua. - Ryhmässämmehän jäsenedut ovat jokaisen pankin itse määriteltävissä, mikä tuo haasteellisuutta. Lähtökohtamme on, että jäsenedut ovat kaikkien jäsenten saatavilla tasapuolisesti.

Niemelä sanoo pankin jäsenmäärän kasvaneen mukavasti viime ja tänä vuonna. Molempina vuosina kasvua kertyy noin 200 hengellä. Jäsenmäärä on nyt noin 1 900.

- Ihmiset kokevat, että jäsenyydestä on monenlaista hyötyä. Jäsenet saavat mm. ilmaisen maksupalvelun ja muista maksuistamme selvät alennukset. Lisäksi he saavat alennuksia useilta yhteistyökumppaneiltamme. Mietimme myös uusia etuja.

Teksti: Antti Mustonen
Pellervo-Seura

Sähköisessä muodossa artikkeli löytyy Pellervo-Seuran Internet-sivuilla osoitteessa www.pellervo.fi.

Osuuspankkiryhmän logo (psd-tiedosto)
Paikallisosuuspankkilogo (tiff-tiedosto)