Uusi laki helpottaa pienosuuskuntien aloittamista ja toimintaa

Vuoden alusta voimaan tullut uusi osuuskuntalaki on puitelaki, joka antaa osuuskunnille aikaisempaa paremman mahdollisuuden järjestää toimintaansa säännöillään. Kuitenkin osuuskuntaa yhteisömuotona määrittävät ominaispiirteet on laissa osin pakottavina, osin pääsääntöinä säilytetty. Osuuskunnan asemaa erityisesti osakeyhtiölle vaihtoehtoisena yhteisömuotona on parannettu.

Pienosuustoiminta lähti Suomessa uuteen nousuun 1990-luvun alkupuolella uusosuustoimintana. Vesi-, sähkö-, yms. osuuskuntien rinnalle alkoi tulla uusia pieniä hankinta- ja markkinointiosuuskuntia, sekä kokonaan uutena ryhmänä työosuuskuntia.

Ne auttoivat ihmisiä työllistymään, toteaa uusosuustoiminnan asioista Pellervo-Seurassa vastaava projektipäällikkö Hanna-Leena Asunta. Myöhemmin työosuuskuntia on perustettu yhä useammille aloille, niitä on mm. toimittajien, taiteilijoiden, tietotekniikan ja konsulttitoiminnan työtehtävissä.

Uusien osuuskuntien syntyä vauhditettiin työministeriön ja Pellervo-Seuran yhteisillä kahdella projektilla viiden vuoden ajan viime syksyyn saakka. Tänä aikana niiden määrä nousi yli tuhannella.

Osuustoiminta moderniksi

Muutostarpeita oli kertynyt melkoisesti, koska edellinen osuuskuntalaki oli laadittu 1950-luvun alussa. Joitain pienehköjä uudistuksia siihen oli vuosikymmenten aikana tehty.

- Uuden lain ansiosta osuustoiminta on nyt moderni yritysmuoto. Samalla osuustoiminnan periaatteet ovat säilyneet mukana, sanoo Asunta.

Osuuskunnan perustaminen on nyt helpompaa. Viiden sijaan riittää kolme perustajaa. Tämä lisännee erityisesti kaupunkilaisten ammatinharjoittajien sekä maaseudun pien- ja sivuelinkeinoyrittäjien kiinnostusta yhdistää voimiaan osuuskuntana, Asunta uskoo.

Työosuuskunnissa on edelleen huomioitava työttömyysturvalain vaatimus seitsemästä jäsenestä työttömyysturvan säilymisen mahdollistajana, Asunta muistuttaa. Työosuuskuntia hän ennakoi jatkossa syntyvän lisää viime vuosilta tuttuun tahtiin.

- Nyt osuuskunta on entistä selkeämmin vaihtoehto pienosakeyhtiölle.

Uudistuksilla byrokratiavaatimuksia helpotetaan erityisesti kokousten osalta.

- Kokemuksesta tiedän, että monet käytännön töitä puurtavat kokevat paperityöt tuskallisiksi. Kynä putoaa helposti kädestä, kuvainnollistaa Pellervon lakiasiain johtaja Olavi Leppänen.

Uusi asia laissa on mm. se, että jäsenet voivat yksimielisinä päättää osuuskunnan kokoukselle kuuluvista asioista ilman kokoustakin.

Myös uusia teknisiä osallistumisvälineitä on huomioitu: mm. sähköpostin kautta osallistuminen kokouksiin on mahdollista.

Laki antaa tilaa sääntönikkarointiin

Entistä lakia hallinneen pakottavuuden sijasta uudessa laissa on korostettu tahdonvaltaisuutta, toteaa Leppänen.

Osuuskunnat voivat määritellä monia asioita säännöillään haluamallaan tavalla ja laajuudessa. Näin ne voivat huomioda erityistarpeensa, jotka voivat johtua toimialasta, jäsenistön rakenteesta, toiminnan laajuudesta jne. Yhtenä esimerkkinä voi mainita osuusmaksun palautuksen. Sille on määrittely laissa pääsääntö, mutta säännöissä tästä voidaan poiketa.

Uuden lain entistä kattavampien olettamasääntöjen vuoksi säännöt voidaan laatia hyvin suppeiksikin. Tämän mahdollisuuden käytöstä Asunta on hieman huolissaan.

- Minimivaatimuksilla osuuskunta on ainakin helppo perustaa. Käytännön toiminta voi kuitenkin olla hankalaa. Laajemmat sääntömääräykset ohjaavat varmemmin käytäntöjä.

Jo toimivilla osuuskunnilla sääntömuutoksiin ei ole välttämättä kiire, vaan vanhat voi pitää voimassa viiden vuoden siirtymäajan. Jos sääntöjä joltain osin halutaan muuttaa, ne on kokonaan muutettava uuden lain mukaisiksi.

Pääoman saantia on laissa monilla keinoin pyritty helpottamaan, vaikka niistä useimmat sopinevat parhaiten isoille osuuskunnille. Rahoitusvälineet ovat samat kuin ennen, vaikka nimitykset lyhenivät osuudeksi, lisäosuudeksi ja sijoitusosuudeksi. Lisäksi pääomalainan mahdollisuus on nyt otettu lakiinkin. Merkittävintä on, että nyt voidaan säännöillä "räätälöidä" välineiden käyttöä, sanoo Leppänen. Osuusmaksuksi voidaan nyt myös hyväksyä rahan ohella jäsenen omaisuutta, puhutaan apporttista.

Samalla kun osuuskuntien pääomahuollon mahdollisuuksia on selkeästi parannettu, on säilytetty osuuskuntien perustamisen vanha valttikortti: sen vähimmäispääomaa ei ole edelleenkään määritelty, kun oy:ssä se on 8 000 euroa.

Osuuskunta- ja osakeyhtiölakien selvästä lähentämisestä koituu käytännön hyötyjä, mm. oikeusvarmuus lisääntyy oikeudellisessa neuvonnassa.

Uusi jäsenminimi kiinnostaa

Lahden Seudun Yrityskeskuksessa yritysneuvojana toimiva lakimies, uusosuustoiminnan parissa pitkään työskennellyt Jukka Pötry toteaa, että uuden lain soveltaminen on nyt herättämässä keskustelua ja tiedon tarvetta paitsi jo toimivissa uusosuuskunnissa myös yritystoiminnan aloittamista tai yritysyhteistyön kehittämistä miettivien parissa.

Kun osuuskunnan voi nyt perustaa kolme henkilöä, osuuskunta on tulossa uudeksi vaihtoehdoksi muutaman hengen erityisosaajaporukoiden tarpeisiin. Monia kyselyitä on näiltä tahoilta jo tullut.

Kokousmenettelyn korvaaminen yksimielisellä päätöksellä nähdään kentällä myös positiivisena, joskin tätä vaihtoehtomenettelyä määrittävä lakipykälä ei kokonaan tunnu onnistuneelta.

- Kun päätöksen allekirjoittajiksi vaaditaan vain kaksi jäsentä, miten varmistetaan että muut jäsenet ovat todella olleet päätöstä tekemässä, pohtii Pötry.

Uusina mahdollisuuksina olevien apporttin ja äänimäärien porrastuksen käytännön toteutukset askarruttavat uusosuuskuntaväkeä. Porrastuksella pienosuuskunta voisi saada kumppanikseen esim. kuntatahon ja tätä kautta pääomaa. Pötryn mukaan on huomioitava, että tällöin voidaan kuitenkin menettää päätöksenteon demokraattisuus. Kiinnostusta porrastuksen käyttöönottoon ei tunnu vielä olevan.

- Suurin ongelma tulee olemaan neuvontaresurssien vähäisyys, kun osuuskunnissa nyt vasta ryhdytäänkin miettimään uuden lain mukaisia muutosmahdollisuuksia ja -tarpeita, ennakoi Pötry.

Teksti: Antti Mustonen