Helsinki 2000-02-18
Kauppa- ja teollisuusministeriö
Elinkeino-osasto
PL 230
00171 HELSINKI
ASIA Lausunto ELINTARVIKETEOLLISUUS 2000-työryhmän mietinnöstä.
Pellervo-Seura ry (jäljempänä Seura) esittää Elintarviketeollisuus 2000-työryhmän 31.12.1999 antamasta mietinnöstä kunnioittaen seuraavaa:
Työryhmän tehtävänä oli selvittää, kuinka elintarviketeollisuuden toimintaedellytyksiä voidaan parantaa ja valmistella tämän pohjalta ehdotuksia tarvittaviksi elinkeinopoliittisiksi ja muiksi toimenpiteiksi.
Mietinnön valmisteluvaiheessa Seura kiinnitti työryhmän huomiota lähinnä kahteen asiaan:
Esitimme, että kilpailulakia tulisi lain sisältämän elinkeinonharjoittajan määritelmän osalta muuttaa tämän epäkohdan poistamiseksi.
Esitimme, että tulisi luoda menetelmä, jolla varmistettaisiin sellainen viranomaistulkinta, mikä ei estäisi suomalaisten yritysten kasvua myös suomalaisten omistamina riittävän kilpailukykyisiksi kansainvälisille markkinoille
Työryhmän johtopäätös
"Suomen kilpailulainsäädäntöä ei ole tarvetta muuttaa elintarviketeollisuuden erityispiirteiden vuoksi. Yritysten tasavertaisten toimintaolosuhteiden näkökulmasta on tärkeää, että kilpailulainsäädännön tulkinta (erityisesti yrityskauppavalvonnan ja siihen liittyvien relevanttien markkinoiden tulkinnan osalta) ei perusteiltaan poikkea muissa EU-maissa noudatetuista käytännöistä".
Seuran kommentit johtopäätöksistä:
Työryhmän johtopäätöksiin liittyvät perustelut ovat varsin niukat. Tämä luonnollisesti vaikeuttaa johtopäätösten mielekästä kommentointia.
Tältä osin työryhmä siis vain toteaa (s. 59), että "Suomen kilpailulainsäädäntöä ei ole tarvetta muuttaa elintarviketeollisuuden erityispiirteiden vuoksi".
On valitettavaa, että työryhmä pitää asiaa vain "elintarviketeollisuuden erityispiirteenä" eikä ole nähnyt asian periaatteellista puolta. Kilpailulain määritelmä elinkeinonharjoittajasta on suppea ja johtaa eriarvoiseen kohteluun yrityselämässä. Se ottaa huomioon vain osakeyhtiökonsernin, mutta ei muiden yritysmuotojen yhteenliittymiä. Se ei siis huomioi esim. osuuskuntien eikä muiden mahdollisten yhteisöjen yhteenliittymiä, jotka voivat toimia täysin oy-konsernien tavoin. Käytännössä on esimerkkejä tällaisista yrityksistä, jotka ovat vuosikymmeniä toimineet vakiintuneissa yhteistyömuodoissa ilman spekulatiivista hyödyn tavoittelua. Emme ole hakemassa esim. osuuskunnille tai elintarviketeollisuudelle erityiskohtelua kilpailulain suhteen, vaan päinvastoin poistamassa eriarvoisuutta eri yritysmuotojen väliltä.
Tiedämme kyllä, että Suomen kilpailulain muuttaminen näin periaatteellisen asian osalta voi olla suuren työn takana, koska sillä on vahva liittymä EU-oikeuteen. Tästä huolimatta työhön pitäisi ryhtyä, sillä asia on oikea ja voi olla relevantti myös joidenkin muiden EU-maiden osalta.
Esitämme, että kauppa- ja teollisuusministeriö asettaisi asiantuntijan selvittämään kilpailulain muutostarvetta ja -mahdollisuuksia nyt puheena olevalta osin.
Tältä osin työryhmä tyytyy vain toteamaan itsestään selvyyden (s. 59), että "Yritysten tasavertaisten toimintaolosuhteiden näkökulmasta on tärkeää, että kilpailulainsäädännön tulkinta (erityisesti yrityskauppavalvonnan ja siihen liittyvän relevanttien markkinoiden tulkinnan osalta) ei perusteiltaan poikkea muissa EU-maissa noudatetuista käytännöistä".
Olisi ollut toivottavaa, että työryhmällä olisi ollut jokin perusteltu näkemys siitä, poikkeaako laintulkinta Suomessa jotenkin EU-maissa noudatetuista käytännöistä vai ei. Esimerkkejä tapauksista, joiden perusteella kantaa olisi voinut ottaa, varmaankin olisi helposti löytynyt.
Työryhmän työ tältä osin ei kelpaa perustaksi ministeriön päätöksenteolle. Esitämme, että kauppa- ja teollisuusministeriö asettaisi pikaisesti asiantuntijan tutkimaan alueellisia relevantteja markkinoita koskevaa ratkaisukäytäntöä Suomessa ja muissa EU-maissa ja sen perusteella kehittäisi menetelmän, jolla taattaisiin se, että Suomen kilpailuviranomaisen tulkintakäytäntö ei olisi ainakaan tiukempaa kuin muissa EU-maissa.
PELLERVO-SEURA RY
Samuli Skurnik Olavi Leppänen
Toimitusjohtaja Lakiasianjohtaja