Sitä vastoin elintarvikealalla markkinatilanne on parissa vuodessa kehittynyt poikkeuksellisen kireäksi, mikä tuntuu nyt niin osuustoiminnallisten yritysten kuin niiden kilpailijoiden tuloksissa. Tämä koskee sekä meijeri- että lihateollisuutta. Vaikein tilanne on edelleen munapakkaamoissa.

Tällä viikolla ilmestyvä Osuustoiminta-lehti on analysoinut ot-yritysten ja niiden tärkeimpien kilpailijoiden taloudellisen tilanteen ja lähitulevaisuuden markkinanäkymät. Myös kilpailijoita kehutaan ja osuustoimintayrityksiä kritisoidaan. Lehti on julkaissut analyysit jo kuutena syksynä vuodesta 1995 lähtien eli Suomen EU-jäsenyysajan.

Jäsenmäärät nousussa

Pellervolainen yritystoiminta kokonaisuutena on edelleen kasvanut niin liikevaihdolla, jäsenten määrällä kuin palkatun henkilöstön määrälläkin mitaten. Liikevaihto kasvoi vuodessa kahdeksan prosenttia 65,5 miljardiin markkaan. Osuuskuntien yhteinen jäsenmäärä nousi kuusi prosenttia hieman vajaaseen 1,5 miljoonaan ja henkilöstö kolme prosenttia 46 600 ihmiseen.

Osuuspankkien jäsenmäärät ovat nousseet vuodessa 15 % lähes 800 000 jäseneen ja paikallisosuuspankkien jäsenmäärät kolme prosenttia 62 300:aan. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa osuuspankkien jäsenmäärä jatkoi kasvuaan 5,2 %:n tahtia ja oli kesällä 840 000. Vastaavasti paikallisosuuspankkien jäsenmäärä nousi 64 300:aan.

Jäsenmäärältään toiseksi suurin on keskinäinen Lähivakuutus-ryhmä, jonka omistavat sen noin 400 000 vakuutuksenottajaa, mikä luku on viime vuoden tasoa. Metsäliitolla jatkui edelleen jäsenmäärän kahden prosentin nousu 125 400:aan.

Suurin jäsenmäärän pudotus, -23 %, puolestaan koettiin liha-alan viidessä osuuskunnassa. Niiden yhteinen jäsenmäärä oli nyt 31 300. Myös osuusmeijereissä ja kotieläinjalostuksen osuuskunnissa jäsenmäärien vähentyminen näkyy: meijereissä -6 ja kotieläinjalostuksessa -12 %.

Vuodesta 1994 lähtien ot-yritysten liikevaihto on kasvanut markkamääräisesti mitattuna 47 %, jäsenmäärät 19 % ja henkilöstömäärät 17 %. Nousu on jatkunut melko tasaisena vuodesta toiseen. Pellervo-Seuran ryhmässä olevaan osuustoiminnalliseen yritystoimintaan kuului yhteensä 464 osuuskuntaa tai keskinäistä vakuutusyhdistystä. Suomessa toimii nykyisin jo lähes 3000 osuuskuntaa, joista vuoden 1987 jälkeen perustettuja ns. uusia osuuskuntia on 1056.

Elintarviketeollisuudelle kannattavuusongelmia

Kokonaiskuva on nyt parissa vuodessa muuttunut kaksijakoiseksi. Palvelualoilla, pankki- ja vakuutustoiminnassa sekä kaupassa menee nyt taloudellisesti lujaa, samoin Metsäliitolla. Elintarviketeollisuudessa sen sijaan markkinat ovat kehittyneet parissa vuodessa hyvin kireiksi.

Elintarvikealan ongelmien syiksi Osuustoiminta-lehti katsoo etenkin Venäjän kaupan romahduksen ja kotimaisen kilpailutilanteen kehittymisen epäterveen kireäksi. Suomalainen keskittynyt kauppa on osannut kilpailuttaa esimerkiksi meijereitä rajummin kuin etenkin Aito Maito Fin Oy aloittaessaan vuonna 1998 näki. Tänä vuonna Aito Maito sitten palasi pakosta takaisin Valion leiriin.

Selvimmin etenkin suomalaisessa lihateollisuudessa näkyy myös kolmas ongelma: jalostuskapasiteettia on maassa selvästi liikaa. Pudotuspeli on meneillään etenkin pienten yritysten sarjassa. Nämä ovat painamassa tuotteiden hintatasoa kohtuuttoman alas. Myöskään väitteet ulkomaisen lihan pesusta eivät liene kokonaan vailla pohjaa. Niillä pienillä jalostajilla, jotka onnistuvat erikoistumaan, on jo selvästi helpompaa.

Suomalaisen lihateollisuuden tuloksekkain yritys on viime vuosina ollut Atria, joka tosin nyt hävisi vertailussa rinnanmitalla Saarioiselle. Atria rakentaa nyt kotiateriaa korvaavien HMR-tuotteiden verkostoa vauhdilla. Toisen suuren ot-lihayrityksen eli HK Ruokatalon etenemissuuntiin kuuluvat mm. terveysvaikutteiset elintarvikkeet. Ulkomailla Atrian tärkein ilmansuunta on Ruotsi ja HK Ruokatalon puolestaan Baltia ja Venäjä.

Kriittisin tilanne on edelleen munapakkaamoissa, joilla on takana neljä tappion vuotta ja ala edelleen kärsii pahasta ylituotannosta. Osuustoiminta-lehti kuitenkin antaa tällä kertaa Munakunnalle ja Österbottens Äggcentrallagille "taistelijan maljan" tulosten parannuksesta. Munakunta pienensi tappioitaan noin kolmeen miljoonaan markkaan, joka oli kaksi prosenttia liikevaihdosta. Österbottens Äggcentrallag pääsi kovalla saneerauksella nollatulokseen.

Elintarvikealalla toimivat osuustoiminnalliset yritykset ovat edelleen hyvin vakavaraisia. Vahvat taseet näkyvät erityisesti osuusmeijereillä, mutta myös liha- ja einesalalla: esimerkiksi Atrialla omavaraisuus oli 46 % ja HK Ruokatalolla jo 39 %. Analyysien heikoin vakavaraisuus oli 25 % Karjaportilla, jonka voimakas saneeraus näyttäisi jatkuvan vielä ainakin pari vuotta.

Meijerit söivät seiniään

Meijeriteollisuudelle mitattiin nyt pohjalukemat ja valtaosa meijereistä joutui ns. syömään omia seiniään eli tekemään tappiollisia tuloksia taseiden kustannuksella. Alalla koettiin viime vuonna myös harvinainen konkurssi, kun Mouhijärven Osuusmeijeri meni nurin. Tänä vuonna myös esimerkiksi Limingan Osuusmeijeri on päättänyt lopettaa oman jalostustoimintansa.

Valion tulos on vuodesta 1987 tipahtanut suhteessa sen kovimman kilpailijan Ingmanin tulokseen. Huomattava osa Ingmanin tuloksesta tosin selittyy arvopaperisalkun tuloilla.

Kuntokuuri, Maito-Pirkan ja Kainuun Osuusmeijerin paluu sekä Arlan vetäytyminen Suomen ja Baltian jogurttimarkkinoilta auttanee Valiota jo tänä vuonna. Muissa tuotteissa Valio ja yhdistynyt tanskalais-ruotsalainen Arla Foods sitten tulevatkin ottamaan toisistaan mittaa sitä tiukemmin. Viennissä onnistuminen ja tuotekehitys ovat Valiolle tulevaisuuden avainalueita.

Kilpailutilanteen kireys tuli entistä selvimmin näkyviin myös siinä, ettei Osuustoiminta-lehtikään saanut läheskään kaikkien osuuskuntien tulostietoja käyttöönsä. Elintarvikeyrityksistä kuulee nykyisin tietoja, että kauppa kilpailuttaa jalostajia niin rajusti, ettei tilanne voi enää pitkään kestää. Esimerkiksi maidon toimitussopimusten meijereiltä kaupalle sanotaan lyhentyneen ja hintojen koko ajan huonontuneen sitä mukaan kun maitosotaa on käyty. Edellytykset markkinoiden tervehtymiselle nyt toki jo alkavat olla koossa, mutta hintaa on aina vaikeampi saada nostettua kannattavammalle tasolle kuin alaspäin.

Osuustoiminnallisuus kilpailueduksi pankkialalla

Sekä Osuuspankkikeskukseen kuuluvilla osuuspankeilla että omaksi yhdistykseksi järjestäytyneillä paikallisosuuspankeilla menee nyt muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta taloudellisesti erittäin hyvin. Osuuspankkiryhmä kokosi viime vuonna 9,4 miljardin markan ja paikallisosuuspankit 0,5 miljardin markan liikevaihdon. Op-ryhmään kuuluu 246 itsenäistä osuuspankkia. Vastaavasti Paikallisosuuspankkiliittoon kuuluu 43 pankkia.

Osuustoiminnallisuus on kasvamassa kilpailueduksi myös paikallisesti ja osuuskuntamuodossa toimivissa osuuspankeissa. Vetovastuu osuustoiminnan jäsenmäärän kasvattamisesta on nyt siirtynyt osuuspankeille.

Meneillään olevaa vahvaa jäsenmäärän kasvua tukee osaltaan myös alkanut omistajajäsenten palkitseminen Platinabonuksilla. Osuuspankkikeskus ilmoitti tammi-kesäkuussa 2000 kertyneiden bonusten arvoksi yhteensä noin 60 miljoonaa markkaa, mitä liiketoiminnan laajuuteen nähden on kuitenkin pidettävä vielä pienenä summana.

Metsäliitto eurooppalaistuu

Metsäliitto kasvatti viime vuonna liikevaihtoaan 19 % noin 34 miljardiin markkaan, millä se on selvästi Euroopan suurin tuottajaomisteinen osuuskunta. Metsäliittolaiset yritykset työllistivät 21 421 ihmistä, kasvua 11 %.

Metsäliitto on viime vuosina noussut myös Suomen selvästi suurimmaksi puunostajaksi 38 prosentilla. Toiseksi suurin ostaja UPM-Kymmene hankki yksityismetsistä vastaavasti viime vuonna 34 %. Metsäliitto on ollut suurista metsäyrityksistä myös kovin investoimaan: vuosina 1995-99 sen bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 14 % liikevaihdosta, kun UPM-Kymmenen vastaava luku oli 11 ja StoraEnson 10.

Metsäliitto ei ole kilpailijoidensa tapaan lähtenyt ylittämään Atlanttia. Euroopasta on löytynyt ostettavia tehtaita lähempää ja paljon halvemmalla. Kesällä varmistui ruotsalaisen Modon kauppa. Sen myötä uuden Metsä-Serlan liikevaihto kasvaisi viime vuoden 25 miljardista markasta 33 miljardiin ja koko Metsäliiton liikevaihto noin 50 miljardiin markkaan.

Modon yhdistäminen Metsä-Serlaan on nyt yritykselle näytön paikka. Modolla on henkilöstöä lähes 7000. Se on taloudellisesti suhteellisen heikossa kunnossa, vaikkakin muodollisesti voitollinen. Suurimmat riskit liittyvät Osuustoiminta-lehden analyysin mukaan organisaatioon ja taseeseen. Huomiota joudutaan kiinnittämään myös mekaanisen metsäteollisuuden jatkuvaan kehittämiseen. Alalla toimivan Finnforestin mahdollisuuksia pidetään hyvin lupaavina.

Kauppa hintasodan voittaja

Hankkija-Maatalous Oy saa nyt aiempaa paremman arvostelun. Hankkija-Maatalous on onnistunut sopeutumaan supistuviin maatalouskaupan markkinoihin. Sen tuloskunto on hyvä ja vakavaraisuus on vahvistunut, kun sen omistaja SOK jätti viime vuonna yrityksen tienaaman 51 miljoonan markan tuloksen yritykselle.

S-ryhmä on päässyt yllättämään kilpailijansa Keskon valtaamalla tältä vuosi vuodelta lisää markkinaosuutta. S-ryhmän markkinaosuus nousi viime vuonna jo 27,8 prosenttiin. Asemansa pitäneiden Tradekan ja Elannon yhteinen osuus oli 12,3 %, joten osuustoiminnallisen kaupan yhteinen osuus 40,1 % on suurempi kuin Keskon, jonka osuus oli 37,8 %.

Elintarvikealalla käydyn hintasodan suurin voittaja on ollut kauppa, jonka tulokset ovat samalla parantuneet. Pienempi voittaja on ollut suomalainen kuluttaja, joka on osoittanut olevansa kotimaisen ruuan ehdoton ystävä. Muita ystäviä elintarviketeollisuudelle ei sitten ole löytynytkään, sillä sekä valtio että kauppa ovat kohdelleet sitä kylmästi.

Valtiolle esimerkiksi ehdotettu ruuan arvonlisäveron alentaminen nykyisestä 17 prosentista lähemmäksi eurooppalaista keskitasoa 12 prosenttiin ei kelvannut nyt toteutettavien huomattavasti suurempien veronkevennysten joukkoon. Se kuitenkin olisi merkittävä keino parantaa tiukoilla olevan ruokaketjun kannattavuutta. Erityisesti pienituloiset taloudet ja lapsiperheet hyötyisivät ruuan verotuksen keventämisestä.

Osuustoiminta-lehden yritysanalyytikkotiimiin kuuluvat PTT:n tutkimusjohtaja Raija Volk, ekonomi Jorma Savolainen, ekonomisti Yrjö Kotisalo ja ryhmän vetäjänä toimituspäällikkö Mauno-Markus Karjalainen.