Harri Kainulaisen vetämässä ja avoimesti keskustelleessa paneelissa olivat Jukka Huiskonen, Valvatti Remes-Siik, Seppo Seppälä, Olavi Syrjänen ja Kari Inkinen.

muiden yritysmuotojen rinnalla. Aluksi osuustoiminta on syytä kytkeä mukaan valtion ja kuntien elinkeinopolitiikkaan.
   Kuntien elinkeinotoimi on Härmälän mukaan tärkeässä asemassa varsinkin uuden pienosuustoiminnan edistämisessä. Pellervo lähestyykin syksyn kuluessa kuntia ja niiden elinkeinotoimintoja osuustoiminta-asialla. Härmälä pyysi kuntia ja niiden elinkeinoyhtiöitä pysähtymään tämän asian edessä:
   "Pienosuustoiminnan edistämisellä vastataan yhteiskunnan tarpeisiin yrittäjyydestä, työttömyydestä ja aluekehityksestä. Pienosuustoiminnan edistäminen on samalla osuustoiminnan juurien hoitamista. Yhä useammat pienosuuskunnat tuovat osuustoiminnalle kokonaisuudessaan uskottavuutta, elinvoimaa ja tunnettuutta.
   Härmälä sanoi paitsi kuntien myös valtion elinkeinopolitiikalla olevan kirimisen varaa osuustoiminta-asioissa. Yrittäjyys-teema pitää lähtökohtaisesti ja teoriassa sisällään myös osuustoiminnallisen yrittäjyyden edistämisen. Usein tämä hänestä kuitenkin käytännön työssä unohtuu. "Toivoisin, että nyt rakentuvassa hallitusohjelmassa osuustoiminta mainittaisiin erikseen. Se loisi hyvän pohjan asian edistämiselle."
   Ongelmana Härmälästä on ollut, että julkinen yritysneuvonta ei osaa osuuskuntamuotoa esimerkiksi TE-keskuksissa.
   "Ei varmaan osakeyhtiöitäkään noin vain syntyisi, jos viranomaiset eivät tuntisi osakeyhtiömuotoa - eivät osaisi kertoa kuinka tällainen yritys perustetaan! Osuuskunnalla on tällainen tilanne ollut, vaikka kyseessä on oman lain pohjalta toimiva käyttökelpoinen yritysmuoto."

Kansainväliset haasteet
Pellervon johtokunnan puheenjohtaja Marcus H. Borgström, myös Cogecan puheenjohtaja, kertoi Euroopan Unionin saavan todennäköisesti tämän vuoden aikana osuuskuntia säätävän lainsäädännön.
   "Siitä tulee jonkinlainen puitelaki, koska monessa maassa, Suomi kärjessä, on jo olemassa kansallinen lainsäädäntö. EU:n osuuskuntalaki tulee olemaan tärkeä, koska se suo mahdollisuuksia monikansallisille osuustoiminnallisille ratkaisuille. Erinomainen esimerkki tästä on ruotsalais-tanskalainen meijerijätti Arla Foods, joka tähän asti on toiminut tilapäisratkaisujen varassa", Borgström sanoi.
   Toinen monikansallinen osuustoiminnallinen haaste on Borgströmin mukaan toisen maan kansalaisen ja tuottajan toivomus päästä naapurimaan osuuskunnan jäseneksi. Esimerkiksi Arla Foods on Ison-Britannian suurimpia meijeriyrityksiä, jonka jäseneksi englantilaistuottajat saattavat mieliä. Myös HK Ruokatalon eestiläisen tytäryhtiön Rakvereen sopimusviljelijä voisi pyrkiä HK:n suurimman omistajan LSO Osuuskunnan jäseneksi.
   "Arvaan, että SOK:ssa mietitään miten Baltiassa olevien Prismojen yhteydessä voisi soveltaa asiakasomistajakonseptia.
   Vuoden 2004 puolivälistä lähtien EU on jo heti Suomenlahden eteläpuolella. Borgström mainitsi monen pellervolaisen yrityksen olevan siellä vahvasti mukana, mutta avoimuus ja helppo liikkuvuus maiden välillä tuo suuret haasteet.
   Pellervo Seura on vahvasti aktiivinen paitsi COGECA:ssa, myös ICA:ssa ja NBC:ssä. Erityisen ylpeä Borgström sanoi olevansa suomalaisena siitä, että ICA Euroopan varapuheenjohtajana toimii SOK:n palveluksessa oleva Anne Santamäki.
   Osuustoiminnan järjestökentässä on Borgströmin mukaan edelleen Pellervon kokoinen aukko ja hän toivoi Pellervolle laajaa jäsenpohjaa sekä nykyisistä että uusista jäsenistä.
   "Ensiksi Pellervo toimii yleisissä osuustoiminta-asioissa Osuustoiminnan neuvottelukunnan kautta. Toiseksi osuustoiminnan arkisessa edistämistyössä on katveita, joita muut eivät ole ilmoittautuneet hoitamaan."
   Osuustoiminnan Päivän 2003 tiedote >>

Uusi valtuuskunta
Osuustoiminnan Päivässä 2003 valittiin kaikki jäsenet Pellervo-Seuran valtuuskuntaan. Edellinen 36-jäseninen valtuuskunta oli aiemmin maaliskuussa päättänyt, että valtuuskunnan kooksi tulee 24 edustajaa eri puolilta maata ja eri toimialoilta.
   Kertaheitolla valtuuskuntaa ei seuraavalla kerralla valita: valtuuskunnan jäsenet valittiin arvalla ne, joiden kausi kestää ilman uudelleen valintaa kolme vuotta, kolmasosan kausi kestää kaksi vuotta ja lopun kolmasosan yhden vuoden.
   Uuden valtuuskunnan kokoonpano >>