Hallintomies pitää yhteistyösuunnitelmaa loistavana mallina muillekin
sektoreille
Atria teurastaa ja leikkaa
naudat HK Ruokatalolle |
HK Ruokatalo
välttyy uusimasta teurastamoaan, kun se ostaa nautojen teurastuksen ja leikkuun Atrialta,
jolla on kapasiteettia valmiissa uusissa Kauhajoen laitoksissaan.
Yritykset julkistivat tätä koskevan suunnitelman yhteistyöstä 3.
huhtikuuta. Tuottajia ja omistajia edustava LSO Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja
Reijo Myyrinmaa on hyvillään, sillä yhteistyökuvioita on haettu pitkään, ja tehon
lisääminen on sekä yritysten että muiden osapuolten etu.
Toimitusjohtaja Simo Palokankaan mukaan HK Ruokatalon Forssan teurastamo on
suhteellisen iäkäs, ja sitä olisi pitänyt uusia, toisaalta maassa on runsaasti vapaata
teurastuskapasiteettia. Naudan hankintamahdollisuudet alueella kuitenkin ovat rajalliset:
valtaosa nautateuraista tulee maidontuotannnosta, joka on siirtynyt etelästä pois,
maidon maakiintiö on täynnä, lihakarjatiloja |
|
Atria Oyj:n toimitusjohtaja Seppo Paatelainen ja HK
Ruokatalo Oyj:n toimitusjohtaja Simo Palokangas kertoivat yhteistyöstä lehdistölle
maanantaina 3. huhtikuuta. Kuva Markku Nummi |
ei ole
syntynyt. Palokangas sanoo HK Ruokatalon etsineen pitkään ratkaisua asiaan. Hän kuvaa
yhteistyösuunnitelmaa toimialarationalisoinniksi, joka on malliesimerkki siitä, miten
yhteistyötä yritysten välillä voi syntyä.
Yhteistyösuunnitelman mukaan HK Ruokatalo ostaa teurastus- ja
leikkuupalvelun Atrialta, mitään muita toimintoja suunnitelma ei kata. HK Ruokatalon
keräilyautot kuljettavat naudat kuten tähänkin asti, mutta ne viedään Forssan sijasta
Kauhajoelle. HK Ruokatalon naudanhankinnnan painopiste on ollut Pirkanmaalla ja
pohjoisessa Satakunnassa, joten kuljetus ei aiheuta ongelmia. HK Ruokatalon yhteistyö
Outokummussa sijaitsevan Pouttu Foods Oy:n kanssa jatkuu nautateurastuksessa ja
-leikkuussa ennallaan.
Kilpailuviranomaiset ovat saaneet tiedon
yhteistyösuunnitelmasta ja käsittelevät HK Ruokatalon yksikönjohtajan Matti Perkonojan
mukaan asiaa ilmeisesti tämän kevään aikana. Yritykset ovat aikoneet toteuttaa
suunnitelmansa tänä vuonna.
Sopijaosapuolet olettavat kilpailuviranomaisen tutkivan tarkkaan asetelmaa,
mutta eivät usko suunnitelmasta löytyvän mitään Suomen kilpailulainsäädännön
vastaista.
"Mistään muusta yhteistyöstä ei ole keskusteltu, eikä tämä muuta
kilpailuasetelmaa yritysten välillä. Tämä on koko ketjulle myönteinen asia",
sanoo Palokangas. Kummankin osapuolen strategiana on panostaa jatkojalostukseen ja
markkinointiin, yhteistyösuunnitelmalla on vain tarkoitus tehostaa lihan käsittelyä.
Jos osapuolet saavat toteuttaa suunnitelmansa, lopettaa HK Ruokatalo
teurastuksen ja leikkuu Forssan laitoksissaan. Noin 600 hengen henkilökunnasta noin 60
osallistuu nautateurastukseen ja -leikkuuseen.
Atria saa noin kahdeksan miljoonaa miljoonaa uutta nautakiloa
käsiteltäväkseen. Atria Oyj:n toimitusjohtaja Seppo Paatelainen sanoo, että
henkilöstömäärä kasvaa yhteistyösuunnitelman tuoman lihamäärän vuoksi noin 15
työntekijällä sekä Kauhajoella että Kuopiossa. Atria myös siirtää Kauhajoen ja
Kuopion väliseltä alueelta nautateurastuksia nykyistä enemmän Kuopioon. Henkilöstön
mahdollisesta siirrosta HK Ruokatalon ja Atrian kesken ei ole Paatelaisen mukaan
keskusteltu.
HK Ruokatalolle on tehty sian käsittelyä muualla, joten sitä voi jatkossa
siirtää Palokankaan mukaan Forssaan. Forssassa HK Ruokatalo voi siirtää
nautaresurssinsa sian käsittelyyn. Yksikönjohtaja Matti Perkonoja uhkuu HK Ruokatalon
olevan "vielä kova sana" sikapuolella.
Perkonoja ja Atrian lihalinjan johtaja Esa Mäki sanovat yritysten
neuvotelleen ajoittain yhteistyömahdollisuuksista, mutta toistaiseksi yhtä edullisia
ratkaisuja molemmille osapuolille ei ole löytynyt. Atria joutuu järjestelyn vuoksi
pieniin investointeihin omissa laitoksissaan.
Reijo Myyrinmaa
Kuva Tapani Lepistö |
|
HK Ruokatalo Oyj:n omistaa lähes
kokonaan LSO Osuuskunta ja sitä kautta tuottajat. Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja
Reijo Myyrinmaa Nurmijärveltä sanoo tuottajien käyttäneen yhteistyösuunnitelman
julkistamisen jälkeen kahdenlaisia äänenpainoja: toiset pitävät hanketta valtavan
myönteisenä ja kaikkien osapuolten etuna, toiset arvostelevat kuljetusten pituutta.
Myös omistajat vaativat yritykseltään tehokkuutta ja
tulosta. Myyrinmaa sanoo osuuskunnan omistajien vaatimusten lisääntyvän, ellei yritys
ole huudossa pörssissä, eikä ala yleensä menesty. Yhteistyösuunnitelmalla haetaan
sekä tilityshintaa tuottajille niin luonnollisesti myös tehoa yritykselle.
Myyrinmaan muistuttaa LSO:n hallintoneuvoston aikanaan tehneen aloitteen
osuusteurastamojen yhteistyöstä. Siitä alkoivat tunnustelevat neuvottelut, ja sen
jälkiseurauksia on Myyrinmaan mukaan nyt suunniteltu yhteistyökin.
"Yhteistyömahdollisuuksia on selvitelty, mutta ei vain ole tärpännyt.
Tällä kerralla oli aika helppoa päästä ratkaisuun, vaikka asiaa tutkittiin monien
laitosten kanssa", Myyrinmaa sanoo. |
HK Ruokatalo voi nyt
kohdistaa teurastuksesta ja leikkauksesta vapautuvia tiloja ja resursseja sianlihan
jalostukseen, mihin sillä keskellä maan suurinta siantuotantoaluetta on erinomaiset
edellytykset. Seiniä ei kuitenkaan revitä ennen kuin viranomaiset ovat suunnitelman
hyväksyneet.
Lihataloissa on käyty läpi valtavat saneeraus- ja kehitystoimet sen
jälkeen, kun Tuottajain Lihakeskuskunta TLK purettiin, ja yritykset ryhtyivät
itsenäisinä rakentamaan tulevaisuutta.
"Nyt talot alkavat olla kunnossa, eikä hyötyjä enää saada irti
pelkästään omaa toimintaa virittämällä. On suurennuttava ja kansainvälistyttävä.
Nyt tässä on kaksi jokseenkin tasavertaista yritystä. Tehokkuuden lisäämisen, jos
minkä, luulisi olevan myös kuluttajan edun mukaista", Myyrinmaa perustelee.
HK Ruokatalon ja Atrian yhteistyösuunnitelmaa pidetään merkittävänä
koko alalle, jota sidostahot kauppa mukaan lukien pitävät kovin kilpailtuna. Kotimaisen
raaka-aineen turvaaminen ja sen kilpailukyky markkinoilla vastaa myös kuluttajien
huutoon. Vähiten eivät ole yhteistyötä vaatineet tuottajat itse ja heidän
etujärjestönsä.
"Tämä on loistava alku. Yhteistyöhön on mahdollisuuksia monilla
elintarvikealan sektoreilla", Myyrinmaa näkee.-MN |
|
Kilpailuvirasto etsii ehtoja
meijereiden vuokrasopimukselle
Kilpailuvirasto on ottanut jatkoaikaa Valion, Maito-Pirkan ja Kainuun Osuusmeijerin
välillä tehdyn vuokrasopimuksen käsittelyyn. Sopimukseen kuuluu osuuskuntien omistama
Aito Maito Fin Oy.
Erikoistutkija Markku Stenborg sanoo kilpailuviraston selvittävän
jatkokäsittelyssä ehtoja, jotka mahdollisesti sisältyisivät kilpailuviraston
hyväksyvään päätökseen. Virasto käsittelee vuokrasopimusta yrityskauppana ja joko
hyväksyy sellaisenaan, hyväksyy tietyin ehdoin tai kieltää kaupan. Asian ratkaisee
kilpailuneuvosto, jolla virasto tekee esityksen.
Valion hallintoneuvosto hyväksyi Maito-Pirkan ja Kainuun Osuusmeijerin
tuotantolaitoksia koskevan vuokrasopimusesityksen 11. tammikuuta. Sopimuksen mukaan Valio
vuokraa Maito-Pirkan ja Kainuun Osuusmeijerin tuotantolaitokset jatkaakseen niissä
tuotantoa. Laitosten henkilökunta sekä niiden puoliksi omistaman markkinointiyhtiö Aito
Maito Fin Oy:n työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä Valion palvelukseen.
Kilpailuviraston jatkokäsittelyaika on kolme kuukautta, Stenborgin mukaan
siihenkin voidaan liittää kahden kuukauden lisäaika. Stenborg arvioi, että asia
käsitellään kuitenkin valmiiksi mahdollisimman nopeasti.
Stenborg sanoo Valion "ostavan" merkittävän kilpailijan
markkinoilta. Viraston mukaan Valion osuus nestemaitomarkkinoista nousee yli 70 prosentin,
raakamaidon hankinnassa noin 80 prosenttiin. Näiden lisäksi virasto tutkii, miten
vuokrasopimus vaikuttaisi vakioidun ja kuoritun maidon, raakakerman, voin, jogurttien,
juustojen ja maitojauheiden markkinoilla.
Kilpailuvirasto on sisällyttänyt muutamiin myönteisiin
yrityskauppapäätöksiinsä ehtoja.
Valion toimitusjohtajan Olavi Kuuselan haastattelu ilmestyy Kodin Pellervossa
20. huhtikuuta 2000.
Ruotsissa maan kilpailuvirasto on hyväksynyt Arlan ja MD Foodsin
yhdentymisen. Hyväksytty Arla Foods aloittaa toimintansa jo huhtikuun puolivälissä.
Arla Foodsista tuli Euroopan suurin meijeri. -MN
Osuuspankkikeskus suosittaa verotuksen
keventämistä:
Viennin kasvuun hyvät edellytykset, bkt kasvaa
neljä prosenttia
Suomen vienti lisääntyy ennakoitua reippaammin erityisesti
EU-maiden talouden elpymisen ansiosta. Samalla vientimarkkinoista pääsevät hyötymään
aiempaa tuntuvammin myös perinteiset vientialat; kone- ja metalli, metsä, kemia ja
rakennusaineteollisuus. Metsätuotteiden viennin lisään on lisättävä vielä hintojen
nousu. Elektroniikkateollisuuden vienti pysyy vetävänä, mutta kasvuvauhti tasaantuu
pariinkymmeneen prosenttiin. Viennin kasvuksi Osuuspankkikeskus arvioi kymmenen prosenttia
tänä vuonna.Viennissä saattaa ilmetä jopa resurssipulaa.
Osuuspankkikeskus julkisti suhdannearvionsa vuosien 2000-01 näkymistä
maanantaina 3. huhtikuuta. Pääekonomisti Timo Lindholm sanoo suhdannenäkymien
odotetusti parantuneen alkuvuonna. Bruttokansantuotteen kasvuksi Osuuspankkikeskus
ennustaa tänä vuonna 55, prosenttia ja ensi vuodeksi 4,5 prosenttia. Inflaatiovauhti
pysynee yli kahdessa prosentissa.
Lindholm suosittaa verotuksen keventämistä. Valtiontalouden kehitys on
ollut myönteistä.
"Tuloverotuksen keventämisen ei pitäisi olla ongelmallista, varsinkaan
jos menotaloutta ei paisuteta. Talouspolitiikan kannalta tilanne on kuitenkin hankala:
tuloverotusta olisi pidemmän ajan työllisyysvaiktuusten takia kevennettävä, mutta
suhdannesyistä finanssipolitiikka olisi pidettävä kireänä", Lindholm sanoo.
Paljon puhutusta talouden ylikuumenemisesta selvin merkki Lindholmin mukaan
on asuntojen kallistuminen. Sitä ovat vauhdittaneet hyvä tulokehitys, edulliset lainat
ja väestöliikkeen aiheuttama kova kysyntä. Myös pörssiosakkeiden hintojen nousu,
kuluttahintojen kehitys ja ansiotason nousu sisältävät riskitekijöitä. Lindholmin
mukaan teknologiaosakkeiden hinnoissa on yliarvostusta, ja eräät palkkaratkaisut
kasaavat odotuspaineita seuraavalle neuvottelukierrokselle. Palkkasopimukset ovat
siirtymässä kuluttajahintoihin. Ansiotason nousuksi ensi vuonna Osuuspankkikeskus
ennakoi 3,5 prosenttia.
Työllisyys laskee hitaasti. Lindholmin mukaan ilmenee kahtiajakoa:
pitkäaikaistyöttömiä on vaikea työllistää, sillä nuoret hyvin koulutetut
työnhakijat vievät työpaikat, toisaalta eräillä toimialoilla on pulaakin koulutetusta
työvoimasta. Työttömyyden vähentäminen edellyttäisi Lindholmin mukaan tuloverotuksen
tuntuvaa keventämistä pieni- ja keskituloisille.
Luotonottajat ovat korkotietoisia. Viime vuoden alkupuolella lainaa otettiin
jopa viiden miljardin markan kuukausivauhdilla, mutta kesän taitteen jälkeen kysyntä on
tasaantunut: korot ovat nousussa. Euroopan Keskuspankin EKP:n ohjauskoron
Osuuspankkikeskus odottaa nousevan enintään neljään prosenttiin tänä vuonna.
Kotitalouksien finanssivarallisuuden nousua OPK kuvaa huomattavan suureksi. Kotitalouksien
säästämisaste nousee lähinnä sijoittamisen kautta. Kulutusmenojen kasvu asettunee 4,5
prosenttiin.-MN
PTT:n suhdannekatsaus 17.
huhtikuuta
Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT julkistaa kevään suhdannekatsauksensa
maanantaina 17. huhtikuuta. Katsauksen keskeinen viesti on samana päivänä luettavissa
lehdistötiedotteena PTT:n kotisivuilla www.ptt.fi.
PTT:n suhdannekatsaus sisältää sekä kansainvälisen että kotimaisen
talouden katsauksen ja kehitysarviot ja erikseen maatalouden, elintarviketalouden ja
metsätalouden ennusteet. PTT seuraa myös alueellista kehitystä Suomessa.
SOK rakentaa Prisma-ketjua
Tallinnaan
kahden muun osuuskauppatahon kanssa
SOK ja Eesti Tarbijaühistüte Keskushistu ETK sekä saksalainen vähittäiskaupan
osuuskunta ovat perustamassa Prisma-hypermarket-liiketoimintaa Tallinnaan. SOK ilmoitti
aiesopimuksen solmimisesta 5. huhtikuuta.
Projektijohtaja Hannu Uski kertoo, että ensi syksynä on määrä avata
kaksi Prismaa. Toinen on uudessa kauppakeskus Sikupillissä ja toinen Rocca al Maren
kauppakeskuksessa.
ETK on keskusosuuskunta, joka tuottaa kauppapalvelut osuustoiminnallisten
yritysten muodostamalle ETK-ryhmälle. Se on suurin vähittäiskaupan ryhmä Virossa. Sen
markkinaosuus on 21 prosenttia ja kokonaismyynti 1,1 miljardia Suomen markkaa.
SOK:n ja ETK:n kanssa aiesopimuksen teki Foodbaltic Oy, jonka omistavat
puoliksi SOK ja saksalainen co op Schleswig-Holstein. Co op Schleswig-Holstein on
osuuskunta, joka harjoittaa vähittäiskauppaa Schleswig-Holsteinin ja
Mecklenburg-Vorpommerin alueella.
Prismat toimivat Virossa ketjuperiaatteella, ja niiden operatiivinen
johtaminen, hankinta, markkinointi, taloushallinto ja tietojärjestelmäpalvelut hoidetaan
ketjuohjausyhtiössä, jonka Foodbaltic Oy ja ETK omistavat puoliksi.
SOK:lla on Virossa Tenco Eesti AS, jolla on Sokos-tavaratalotoimintaa, ja AS
Kommest Auto, joka myy Peugeoteja.
Viikon verkkovihjeet
Munakunnan verkkosivuilla on avattu tuottajasivut kotisivun kohdassa
Tarvikeyksikkö. Sivut palvelevat kananmunien tuottajia kaikessa alkutuotantoon
liittyvässä. Palvelu on vielä osin keskeneräinen.
Vuoden suurin karjatapahtuma Karjatila 2000 on 7.-9. huhtikuuta
Pirkkahallissa Tampereella. Tapahtuman järjestävät Osuuskunta Kotieläinjalostuskeskus
FABA ja Tampereen Messut Oy. Lisätietoa kuten lippujen hintoja ja ohjelmaa Tampereen
Messujen ja FABAn kotisivuilla.
Messuille odotetaan noin 12 kävijää.
Tervetuloa myös Pellervon osastolle!
LYHYESTI
- Maatilan Pellervon
huhtikuun numero ilmestyi 6.4.2000. Teemana on kasvinviljely ja maatalouden rakentaminen.
- Agrimarketien
uudistamisessa oli vuorossa Pieksämäen Agrimarket, joka nyt on päässyt uusiin
tiloihin. Alueella on noin 400 maatilaa, joista noin 150 on Agrimarketin
kanta-asiakastiloja. Agrimarketin markkinaosuus on 60 prosenttia rehu- ja
lannoitekaupassa, 45 työkonekaupassa, noin 20 prosenttia traktorikaupasta.
- Valion toimintakertomus 1999 on ilmestynyt, ja sen voi lukea Valion
verkkosivuilta http://www.valio.fi.
Julkaisu on .pdf-tallenemuodossa, joka luetaan Acrobat Reader -ohjelmalla.
|