|
||||||||||||||
Brysselissä toimivat osuuskuntajärjestöt muuttavat saman katon alle. Brysselissä 28. - 29. huhtikuuta järjestetyn Cooperatives Europen vuosikokouksen yhteydessä esiteltiin uudistuksia, joilla pyritään parantamaan eurooppalaisten osuuskuntien näkyvyyttä ja toimintaedellytyksiä. Uudistuksista näkyvin oli Cooperatives Europen lanseeraama idea, jolla kerättään Brysselissä toimivat osuuskuntajärjestöt saman katon alle. Hankkeeseen oli jo alkuvuodesta lähtenyt mukaan 14 organisaatiota, jotka olivat perustaneet yhteisen osuuskunnan ja sitoutuneet rahoittamaan toteutusta hieman yli miljoonalla eurolla. Osuuskunnan ensimmäisenä tehtävänä oli hankkia Brysselistä talo osuuskuntajärjestöjen käyttöön. Jo tammikuun lopussa hankittu noin 500 neliömetriä käsittävä satavuotias kiinteistö on parhaillaan täydellisen kunnostuksen alla ja otettaneen käyttöön heinäkuussa, jolloin mm. Cooperatives Europen toimisto muuttaa taloon. Toinen esitelty uudistus oli Cooperatives Europen paranneltu logo, joka otettiinkin saman tien käyttöön. Logon kerrottiin olevan teknisesti ja visuaalisesti käyttökelpoisempi mm. erilaisten esitteiden, kirjekuorien ja verkkosivujen käyttöä varten. –Juhani Lehto Yhtiön nimi lyheni Atria Oyj:ksi Atrialta osinkoa 0,70 euroa osakkeelta Atria Yhtymä Oyj jakaa vuodelta 2007 osinkoa 0,70 euroa osakkeelta. Atria piti vuosikokouksen huhtikuussa Helsingissä. Hallintoneuvostoon Juhani Savolaisen tilalle valittiin uutena jäsenenä valittiin Ari Pirkola Pyhäjoelta. Muut erovuorossa olleet Pasi Ingalsuo, Veli Koivisto, Olavi Kuja-Lipasti, Teuvo Mutanen ja Timo Tuhkasaari valittiin uudelleen. Yhtiökokous päätti, että hallintoneuvoston jäsenten kokouspalkkio on 200 euroa/kokous, työajan menetyskorvaus kokous- ja toimituspäiviltä on 200 euroa, hallintoneuvoston puheenjohtajan palkkio on 3000 euroa kuukaudessa ja varapuheenjohtajan palkkio 1500 euroa kuukaudessa. Yhtiökokous hyväksyi, että yhtiön toiminimi muutetaan muotoon Atria Oyj, ruotsiksi Atria Abp ja englanniksi Atria Plc. LSO:lta jälleen 10 prosentin korko osuuspääomalle LSO edellyttää tasokorotusta lihan kuluttajahintoihin LSO Osuuskunnan mukaan Suomen ja EU:n välillä tehty ratkaisu kansallisen 141-tuen jatkosta ei riitä turvaamaan kotimaista lihantuotantoa ja tuotannon turvaamiseksi lihan kuluttajahintoihin on saatava tasokorotus. LSO Osuuskunnan edustajisto kokoontui 25. huhtikuuta Kankaanpäässä ja katsoi, että 141-ratkaisun seurauksena maa jakaantuu kahteen erilaiseen tukipoliittiseen alueeseen, mikä vääristää markkinoita. Tukipolitiikka pitääkin osuuskunnan mukaan oikaista ja tasapuolistaa nopeasti. LSO:n edustajisto päätti esittää, että osuuskunnan jäsenille maksetaan osuuspääomalle 10 prosentin korko - kymmenentenä vuotena perätysten. Hallintoneuvoston puheenjohtajana vuodesta 1996 lähtien toiminut talousneuvos Pekka Laurila luopuu hallintoneuvostotyöskentelystä ja hänen jäljellä olevalle toimikaudelle vuodeksi 2009 edustajisto valitsi Tuula Viljanmaan, joka on maidon- ja naudanlihantuottaja Vammalasta. Myös Bjarne Gröning luopuu hallintoneuvostotyöskentelystä ja hänen tilalleen vuosiksi 2009 ja 2010 tulee lihasiantuottaja Maria Pietola Tammisaaresta. Osa erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudestaan vuoden 2009 alusta alkavalle kolmivuotiskaudelle ja uusina jäseninä hallintoneuvostoon valittiin broilerinlihan tuottaja Tommi Katila Kiukaisista, maidon- ja naudanlihan tuottaja Timo Vähä-Eskeli Ikaalisista ja naudanlihantuottaja Jyri Lehtinen Kihniöstä. Hattulan kunta näyttää esimerkkiä muille
Kunta haluaa aktiivisesti tukea uusien osuuskuntien perustamista. Osuuskuntien kautta halutaan edistää alueen elinkeinoja, luoda uusia työpaikkoja ja kehittää kuntalaisten ja loma-asukkaiden palveluita. "Meille erityisen tärkeää on uusien vesiosuuskuntien perustaminen kolmostien varteen kunnan eteläosiin", sanoi kunnanjohtaja Martti Pura 23.4.2008 järjestetyn osuustoimintaseminaarin "Lisää elinvoimaa Hattulaan" yhteydessä. Hän katsoi, että se on niin alueen asukkaiden kuin myös tuhansien loma-asukkaiden yhteinen etu. Alueen kaavoituksesta vastaava kunta lähtee laittamaan pikaisesti vireille laajan alueen uusia vesiosuuskuntia. Työ on tarkoitus tehdä huolella, suunnitelmallisesti ja yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Samalla saadaan myös alueen jätevesien käsittely kuntoon ennen vuotta 2013, jolloin asia tulee pakolliseksi. Myös muiden uusien osuuskuntien perustamismahdollisuuksia tutkitaan aktiivisesti ja halutaan edistää niiden käynnistymistä. Esimerkiksi alueen metsänomistajilla saattaa olla aitoa intressiä perustaa haketta käyttäviä energiaosuuskuntia. Martti Pura huomautti, että pitäjästä löytyy paljon juurevia osuustoimintaihmisiä, jotka tuntevat hyvin osuustoimintaa. Tällöin kunnan rooli on pikemminkin tukea ihmisten omaa aktiivisuutta kuin lähteä sitä jarruttelemaan. Seminaarissa kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Vesala toi esille mm. suomalaisen osuustoimintaliikkeen synnyn Hattulan Lehijärvellä helmikuussa 1899. Suomen osuustoiminnan isäksi mainittu Hannes Gebhard ja kansakoulujen tarkastaja Mikael Soininen tapasivat siellä silloin ja pohtivat kuumeisesti, mitä tehdä, kun Venäjän keisari yllättäen oli antanut manifestin, joka tarkoitti yritystä venäläistää Suomi. Gebhard ja Soininen päätyivät siihen, että kansaa olisi vahvistettava niin henkisesti kuin taloudellisesti nimenomaan osuustoimintaorganisaatioiden avulla. Asiaa edistämään perustettiin valtakunnallinen järjestö, Pellervo-Seura jo saman vuoden lokakuussa. Keskustelu on myöhemmin kuvattu taiteilija Albert Gebhardin maalaukseen "Osuustoiminnan syntysanat", jota levitettiin tuhansina painojäljennöksinä ympäri Suomea. Siksi vuonna 1949 paikalle rakennettiin muistomerkki, jolla Hattulan kunta ja Pellervo-Seura nyt kunnioittivat osuustoimintaliikkeen kaikkien pioneerien muistoa kukka-asetelmalla.
Osuustoimintaseminaarissa puhuivat myös toimitusjohtaja Veikko Hämäläinen, osuustoimintajohtaja Sami Karhu ja uusosuustoiminnan asiamies Juhani Lehto Pellervosta sekä professori Markku Koskela ja tutkija Shimelles Tenaw Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta. Myös Hattulan naapurikunnissa on virinnyt kiinnostusta osuustoimintamallia kohtaan, mutta seudun vireillä olevat kuntaliitoshankkeet Shimelles Tenawin mukaan hieman sekoittavat kuviota. Yhteensä kuusi kuntaa on päättänyt yhdistyä Hämeenlinnan ympärille, mutta Hattula kuten myös Janakkala ovat harkinneet parhaaksi jatkaa itsenäisinä. –Mauno-Markus Karjalainen Markku Aalto jatkaa hallituksen jäsenenä Varho-Lankinen johtamaan LSO:n hallitusta
Varapuheenjohtajaksi nousi naudanlihantuottaja Matti Murto Kuusjoelta. Hallituksen aiempi puheenjohtaja, maanviljelijä Markku Aalto Jämijärveltä jatkaa jäsenenä LSO Osuuskunnan hallituksessa. Viisijäsenisen hallituksen muina jäseninä ovat Jussi Savijoki Huittisista ja Niels Borup Lapinjärveltä. Jouni Tuomola kiirehtii kanalainvestointeja Munakunnalta 6 % korko osuusmaksuille Munakunnan osuuskunnankokous on päättänyt maksaa vapaasta omasta pääomasta 6 %:n suuruista korkoa jäsenten tilikauden alussa maksettuna olleille osuusmaksuille. Uusina jäseninä Munakunnan hallintoneuvostoon on valittu Mikael Melin Mustasaaresta, Pasi Pärnänen Seinäjoelta ja Ville Nurmi Kokemäeltä. Munakunnan liikevaihto kasvoi 26 % vuonna 2007, kun myyntihinnat paranivat ja kananmunavalmisteiden myyntimäärät lisääntyivät. Tuottajille maksettiin 23 % edellisvuotta korkeampaa tilityshintaa. Konsernin toiminnallinen tulos oli voitollinen, mutta muuttuneen markkinatilanteen takia tehdyt ylimääräiset 0,8 miljoonan euron poistot veivät kokonaistuloksen miinukselle. Konsernin tulorahoitus oli vahva. Tase vahvistui, kun investointitarve oli pieni parin voimakkaan investointivuoden jälkeen. Munakunta on päättänyt tavoitella selvää alan markkinajohtajuutta myös vuoden 2012 jälkeen. Konserni tarjoaa tuottajilleen Kultamuna Kasvuratkaisu -sopimusta, jolla tuetaan siirtymistä vuonna 2012 kieltoon tulevista häkkikanaloista muihin tyyppeihin. Osuuskunnan kokouksen avauspuheessa hallintoneuvoston puheenjohtaja Jouni Tuomola keskittyi juuri investointien tarpeeseen. Hän sanoi kananmunien omavaraisuuteen Suomessa tarvittavan 2,8 miljoonaa kanapaikkaa. Hyväksyttävissä tiloissa on vasta 0,8 miljoonaa paikkaa. Tuomola mainitsi arvioidun, että nykyisistä noin 650 kananmunatilasta 250-300 tilaa jatkaisi vuoden 2012 jälkeen. Tuomola arvelee, että investoinnit uhkaavat ruuhkautua vuosiin 2010- 2011. "Tällöin tarvikkeiden toimitusajat pitenevät ja asentajien saaminen hankaloituu. Lisääntyvästä tarvikkeiden kysynnästä johtuen hintataso tullee nousemaan. Kaiken tämän tiedostaen, tuottajien onkin nyt syytä tehdä omat suunnitelmansa. On hyvä miettiä myös sitä vaihtoehtoa, että kannattaisiko investoida mahdollisimman nopeasti, kenties jopa ilman investointitukea", Tuomola sanoi. Munakunnalle myönnettiin Logistics 08 -messuilla Green Freight and Logistics -palkinto tunnustuksena parhaasta suunnitelmasta kansainvälisessä tavarankuljetusten kustannuksia, energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä vähentämiseen pyrkivässä Interaction -hankkeessa. Samalla Munakunta on myös ehdolla hankkeen Euroopan laajuisen palkinnon saajaksi. Tuotantojohtaja Juha Backin mukaan hankkeen toteuttamissuunnitelman arvion mukaan Munakunnan kuljetuskustannuksissa säästettäisiin 10 % ja hiilidioksidipäästöt vähenisivät 9 %. Samalla energiatehokkuus paranisi vastaavasti. Markku Aalto HKScanin hallituksen johtoon
Yhtiökokous valitsi viisijäseniseen hallitukseen uudelleen Markku Aallon, Tiina Varho-Lankisen sekä Johan Mattssonin, joka on Swedish Meatsin hallituksen jäsen. Aalto tuli valituksi hallituksen puheenjohtajaksi ja Varho-Lankinen varapuheenjohtajaksi. Varho-Lankinen on myös LSO Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja. Uusina jäseninä hallitukseen tulivat Matti Murto ja Matti Karppinen. Murto on agronomi ja lihantuottaja ja LSO Osuuskunnan hallituksen varapuheenjohtaja. Karppinen on Lännen Tehtaat Oyj:n toimitusjohtaja. Scan keskittää teurastusta Ruotsissa Scan AB on aloittanut 35 työntekijää koskevat yt-neuvottelut. Scan aikoo siirtää teurastustoiminnan Uppsalan tuotantolaitoksestaan Linköpingin ja Skaran tuotantolaitoksiin sekä osakkuusyhtiö Siljans Chark AB:lle. HKScanista perustellaan perustellaan tytäryhtiö Scanin suunnitelmia: Lihantuotannon supistuessa ja kilpailun koventuessa Ruotsissa Scanilla on tarve karsia teurastuksen kustannuksia. Siirrot tehostavat kapasiteetin käyttöä ja kuljetuksia. Teurastamon ohella Uppsalan tuotantolaitoksessa on kuluttajapakatun lihan valmistusta sekä jakeluterminaali. Ne jatkavat ennallaan. Paula Horne PTT:n metsätutkimuksen johtajaksi Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n Metsä- ja puutalouden tutkimusryhmän tutkimusjohtajaksi on nimitetty M.Sc. Paula Horne.
Paula Horne on työskennellyt Metsäntutkimuslaitoksella (Metla) tutkimusohjelman johtajana ja tutkijana. Hän viimeistelee tohtoriopintojaan metsäekonomian laitoksella maa- ja metsätaloustieteiden tiedekunnassa Helsingin yliopistossa. Hän on tehnyt nykyisen tutkintonsa ympäristötaloustieteistä. Hän aloittaa PTT:ssä 1.5.2008. PTT:n metsä- ja puutalouden tutkimusryhmä tekee metsäteollisuuden ja puumarkkinoiden suhdanne-ennusteen. Tutkimus kattaa myös puumarkkinoiden toiminnan, metsäteollisuuden kilpailukyvyn ja EU:n metsäpolitiikan analysointia. Santala jatkaa puheenjohtajana Neljä uutta Valion hallintoneuvostoon Valio Oy on pitänyt vuosikokouksensa Helsingissä. Vuosikokous valitsi neljä uutta hallintoneuvoston jäsentä: emäntä Anu Fräntilä-Riihosen Keuruulta, maanviljelijä Kari Piirosen Nurmeksesta, maanviljelijä Pentti Suokannaksen Askolasta ja emäntä Päivi Ylä-Outisen Ylämaalta. Hallintoneuvosto järjestäytyi yhtiökokouksen jälkeen. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa maanviljelijä Pentti Santala Kauhajoelta ja varapuheenjohtajana maanviljelijä Jaakko Rouhiainen Juvalta. Valio Oy maksaa osinkoa 5,75 prosenttia 31.12.2007 rekisteröidylle osakepääomalle, mikä on 195,50 euroa osakkeelta. Tiina Linnainmaa vetosi Pellervon Päivässä: Osuuskunta-aatteen kertausta jäsenille Osuuskunta-aatteen tiedottamista ja kertausta kaikille osuuskuntien jäsenille vaati Pellervo-Seuran valtuuskunnan varapuheenjohtaja Tiina Linnainmaa avatessaan Pellervon Päivän 2008 seminaarin Helsingissä 15. huhtikuuta. Linnainmaa kohdisti sanansa Pellervo-Seuralle ja osuuskunnille. Näin tämä yrittämisen ja omistamisen malli saataisiin Linnainmaan mukaan siirtymään sukupolvelta toiselle.
Linnainmaa myös muistutti suomalaisen osuustoimintaliikkeen pioneerin, talousneuvos Hedvig Gebhardin vuonna 1907 esittämästä kehotuksesta, jossa tämä taivutteli valitsemaan naisia osuuskuntien palvelukseen, esimerkiksi hallituksen jäseniksi. ”Yli 100 vuotta on tuosta Gebhardin esittämästä toiveesta kulunut ja valitettavasti ei kovin montaa naista vieläkään osuuskuntien hallituksissa ole. Nyt uudistan tämän kehotuksen, jotta naisia saataisiin osuuskuntien hallitusten vastuullisiin tehtäviin. Ja ottakaa tämä tosissanne! On aina osuuskunnan etu ja vahvuus, että sen hallituksessa on sekä miehiä että naisia”, vetosi Linnainmaa. Suuri osuustoimintatutkimus julkistettiin Osuustoiminnan suosio yhä noussut Suuri osuustoimintatutkimus kertoo, että peräti 84 prosenttia suomalaisista aikuisista on jonkin osuuskunnan tai keskinäisen vakuutusyhtiön jäsen. Vastaava luku oli 59 prosenttia vuosikymmen sitten, jolloin tutkimus tehtiin edellisen kerran.
Tutkimuksen esittelivät Suomen Gallup Elintarviketiedosta toimitusjohtaja Anne Kallinen ja tutkija Petri Pethman sekä tutkimusjohtaja Tiitta Tiilikainen TNS Radar Research Consulting Oy:stä. Suomalaisten mielestä osuustoiminta on arkea ja aatetta, mutta 2000-luvulla konkreettiset, taloudelliset näkökulmat ovat painottuneet. Osuustoiminnan vahvuuksiksi tunnustetaan ennen kaikkea jäsenedut, paikallisuus, yhteistoiminta ja suomalainen omistus. Taloudellisten seikkojen merkitys painaa myös omassa jäsenyydessä. Pellervo-Seuralla vuosikokous Uusia jäseniä Pellervon valtuuskuntaan Pellervo-Seuran valtuuskuntaan on valittu uusia jäseniä. 24-jäseniseen valtuuskuntaan toimikaudeksi 2008–2011 valittiin uusiksi jäseniksi maaseututoimen päällikkö Reijo Hämäläinen Jalasjärveltä, maanviljelijä Jorma Ritvanen Vesannolta, metsänhoitaja Timo Saukkonen Rautjärveltä, puheenjohtaja, agronomi Michael Hornborg Lohjalta ja toimitusjohtaja Pauli Korpi-Tassi Ylivieskasta. Uudelleen valittiin erovuorossa olleet maanviljelijä Tauno Uitto Tyrnävältä, maanviljelijä Timo Komulainen Nurmeksesta ja maanviljelijä Aarto Kosunen Rautjärveltä. Valinnat teki Pellervo-Seuran vuosikokous 15.4. Helsingissä. Samalla vietettiin Pellervon Päivää 2008.
|
