Jo runsaasti käyttäjiä ilmaisella palvelulla
LSO perusti lantapankin
LSO on kehittänyt maksuttoman LSO Lantapankki -palvelun. Se on rekisteri, johon voivat rekisteröityä lantaa toisilta vastaanottavat viljatilat ja lantaa luovuttavat karjatilat.
"Palveluun on jo liittynyt suuri joukko maatiloja", kertoo hankintapäällikkö Olli Paakkala LSO Foods Oy:stä. Palveluun liitytään täyttämällä LSO Lantapankki -lomake internetsivuilla www.lso.fi.
Paakkalan mukaan lannan käyttö lannoitteena säästää karkeasti arvioiden kolmasosan lannoitekustannuksista.
Käytännön yhteistyössä on monilla tiloilla päästy tasolle, jossa levityssopimuksen alaisena olevien peltojen läheisyyteen on rakennettu etäsäiliö lietteelle. Kuljetus- ja levityskaluston hankinta sekä käytännön levitystyö voidaan myös ratkaista yhteisesti tai rahtiyrittäjää käyttämällä.
Paakkala toteaa, että lannoitehintojen noustua noin neljäsosan muutamien viime kuukausien aikana lanta on entistä edullisempi vaihtoehto kemialliselle lannoitteelle. Levittämällä noin 20 kuutiota lietettä hehtaarille saadaan 30-40 euron hyöty lannoitekustannuksissa. Taloudellisuus riippuu kuitenkin tilakohtaisista olosuhteista.
Valion johtoryhmään uusi jäsen
Valion johtoryhmään on nimitetty uusi jäsen. Samalla Stora Enso menettää pitkään yhtiön johtotehtävissä olleen henkilön.
Valion johtoryhmään tulee Stora Ensosta Jyri-Pekka Kinnunen, 51. Hänen vastuualueenaan Valiossa on talous, rahoitus ja tietohallinto.
Kinnunen aloittaa Valiossa 1.4.2008.
HOK-Elannolla reipasta kasvua 2007
Helsingin Osuuskauppa Elannon liikevaihto vuodelta 2007 oli 1 328 miljoonaa euroa. Koko konsernin kasvu oli reippaat 8 prosenttia.
Suurin euromääräinen kasvu tulee market- ja tavaratalokaupasta.
Ennakkotietojen mukaan HOK-Elannon market- ja tavaratalokaupan liikevaihdon kasvu 2007 oli noin 7,5 prosenttia.
Market-kaupan kasvu on syntynyt pääosin olemassa olevan verkoston toiminnalla. Vuoden merkittävin uuden yksikön avaus, Viikin Prisma, valmistui marraskuussa ja vauhditti näin ollen vasta loppuvuoden myyntiämme, toteaa HOK-Elannon toimitusjohtaja Matti Niemi.
Suhteellisesti voimakkaimmin kasvoi liikennemyymäläkauppa. Sen liikevaihto lisääntyi peräti 47,3 prosenttia. HOK-Elanto uusi ja rakensi uusia myymälöitä, mutta Niemen mukaan myös entiset liikennemyymälät ja automaattiasemat ovat kasvaneet vahvasti. Uutena myymälätyyppinä aloitti ABC Deli.
Ravintolaliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 2,4 prosenttia.
Muun liiketoiminnan liikevaihto pieneni lähes 10 prosenttia. Siihen kuuluvat hautauspalvelu ja Backas Puutarhakeskus, kiinteistöliiketoiminta ja hallinto.
Työosuuskunnista ilmestyi erillinen julkilausuma
Netco-hankkeelta työkirja pienosuuskunnille
Pienosuuskuntien käyttöön on syntynyt neuvonta-aineistoa Netco – verkottuvat pienosuuskunnat -hankkeen tuloksena.
Painotuotteena on ilmestynyt julkaisu Kehittyvä osuuskunta Kysyvä työkirja pienosuuskunnille. 36-sivuiseen työkirjaan on tiivistetty, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota kehitettäessä osuuskuntaa.
Työkirja keskittyy omistajuuteen, asiakkuuden hallintaan, oppimiseen sekä talous- ja laatuprosesseihin.
Vanhoja peruskysymyksiä? Osin, mutta sovitettuna nykyajan osuuskunnille aina vuoden 2008 alusta voimaan tulleesta SEPA-euromaksualueesta nykyajan kirjanpitoon ja laatujärjestelmiin sekä lukuisiin lisätietoviittauksiin internetissä.
Eri pääaiheita yhdistää verkottuminen, josta työkirjaan on poimittu parikymmentä keskeistä kysymystä pohdittavaksi yrityksessä.
Työkirja on luettavissa Netcon Materiaali-sivulla.
Pellervon kirjat -sivulla esitellään myös vast´ikään ilmestynyt Työosuuskuntien kansainvälinen julkilausuma, jonka myös voi lukea verkkosivuillamme.
HK Ruokatalolle uusi talousjohtaja

Jukka Laiho |
HKScanin kotimaan liiketoiminnoista vastaavan HK Ruokatalo Oy:n talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on 1.2.2008 alkaen nimitetty KTM Jukka Laiho. Hänen vastuualueenaan on HK Ruokatalon kotimaan yhtiöiden talous ja raportointi.
HK Ruokatalon toimitusketjun ohjauksesta vastaavaksi ohjauspäälliköksi on nimitetty elintarviketekniikan insinööri Janne Leppänen.
HKScanin Baltia-ryhmään kuuluvan AS Rakvere Lihakombinaatin toimitusjohtajaksi on nimitetty MBA Anne Mere, yrityksen markkinointijohtaja vuodesta 2003 lähtien. Markkinointijohtajan tehtävässään Mere on kehittänyt Rakveren liiketoimintaa.
HKScanissa kulut ylittivät arviot
HKScanin Suomen liiketoiminnassa teollisen rakennemuutoksen kertaluontoiset kustannukset kohosivat aiemmin arvioidusta noin 3 miljoonasta yli 5 miljoonaan euroon vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä; kerrotaan konsernista.

HK Ruokatalon tuotantolaitoksilla Vantaalla uusittiin tuotantolinjoja vuoden 2007 aikana. Kuva M.Nummi |
Toteutuneet kertaluontoiset kustannukset heikentävät kyseisen jakson tulosta koko painollaan.
Tuotantojen siirrot aiheuttivat laskettua isommat käynnistyskustannukset. Lisäksi Vantaan tehtaalle siirrettyjä tuotantolinjoja ei saatu käyttöön riittävän ajoissa ja se aiheutti joulusesongin toimituspoikkeamia ja myynnin menetyksiä.
Myös lihaliiketoiminnan kannattavuus heikkeni Suomessa vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä. Tähän ovat syynä pääosin rehuraaka-aineiden kohonneet hinnat.
Sianlihan markkinanäkymät jarruttavat yhtiön tuloskehitystä alkuvuonna. Konsernin ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksen arvioidaan jäävän vuoden 2007 vastaavaa lukua alemmalle tasolle.
HKScanin hallituksen jäsen menehtyi
HKScanin hallituksen jäsen, ekonomi Heikki Kauppinen on menehtynyt tapaturmaisesti hiihtoretkellä 8. tammikuuta. Hän oli syntynyt vuonna 1947.
Kauppinen valittiin vuonna 2003 HK Ruokatalon hallituksen ulkopuoliseksi asiantuntijajäseneksi. Hän oli kansainvälisen merkkitavaramarkkinoinnin asiantuntija, jollaista voimakkaasti kansainvälistyvä HKScan tarvitsi. Kauppinen oli aktiivisesti mukana rakentamassa laajenevaa konsernia.
Heikki Kauppinen teki pitkän työuran Suomen Unileverillä, viimeksi sen toimitusjohtajana 1994-2002. Hän oli Kyrönmaan Juustomestarit Oy:n hallituksen puheenjohtaja sekä Halva Oy:n ja Laatusuhde Suomi Oy:n hallitusten jäsen. Suunnistus oli Kauppiselle kestävä harrastus ja se vei hänet myös järjestötyöhön Suomen Suunnistusliitossa, jonka hallituksen puheenjohtaja hän oli.
Maanviljelysneuvos Ilkka Yliluoma:
Kaupallinen
järjestäytyminen
viljelijöille tärkeää
Tasavallan Presidentti Tarja Halosen avoin kirje, jolla hän oli myöntänyt maanviljelysneuvoksen arvonimen Osuuskunta Itikan hallituksen puheenjohtajalle Ilkka Yliluomalle, luovutettiin Yliluomalle Ylistarossa 11. tammikuuta. Kirjeen luovutti Atrian hallituksen puheenjohtaja Martti Selin.

Ilkka Yliluomalle (kesk.) arvonimen luovutti Atrian hallituksen puheenjohtaja Martti Selin. Oikealla Anna-Leena Yliluoma. Kuva Sami Karhu |
Ilkka Yliluoma toimii myös Atrian ja Pellervo-Seuran hallitusten jäsenenä.
Yliluoma toi esiin, että hänelle valkeni jo varhaisessa vaiheessa, miten tärkeää ja välttämätöntä maanviljelijöiden kaupallinen järjestäytyminen on, muutoin yksittäinen viljelijä on vain pelinappula markkinoilla. Osuustoiminta on keino kaupalliseen järjestäytymiseen.
Yliluoma aloitti hallintohenkilö-
uransa osuustoiminnan parissa osuuspankeissa. Myöhemmin mukaan tulivat myös osuustoiminnallinen lihateollisuus ja Pellervo-Seura. -Sami Karhu
Uusi jäsen Munakunnan hallitukseen
Munakunnan hallituksen puheenjohtajana jatkaa Arto Saarimäki Laihialta ja varapuheenjohtajana Jarmo Mäntyharju Oripäästä. Munakunnan hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Jouni Tuomola Loimaalta ja varapuheenjohtajana Mika Seikola Laitilasta.
Yrityksen hallintoneuvosto teki henkilövalintoja torstaina. Munakunnan hallitukseen uutena jäsenenä valittiin Kari Lammi Koski Tl:stä. Hän tuli erovuorossa olleen Mika Munkin tilalle.
Muina hallituksen jäseninä jatkavat Mikko Ala-Äijälä Lapista, Jari-Pekka Rautamaa Naantalista ja Kaija Viljanen Helsingistä.
Atrian Tulevaisuusseminaarissa tarkasteltiin
mahdollisuuksia ja uhkia Venäjällä
Kasvuhakuisuutta painottavassa Atrian uudessa strategiassa markkina-alueena on myös Venäjän länsiosat 60 miljoonine kuluttajineen. Niinpä elintarvikealan vaikuttajia Helsingissä koonneen Atrian Tulevaisuusseminaarin 2008 aiheena oli Venäjä.

"Hyvä sopimus - parempi mieli", kiitti valtiovarainministeri Jyrki Katainen ministerikollegansa Sirkka-Liisa Anttilan EU:n kanssa neuvottelemaa 141-sopimusta. Kuvat Markku Nummi

Stefan Widomski Sitrasta sanoi Venäjän olevan vielä jonakin päivänä normaali maa - silloin yritysten on hyvä olla siellä valmiina tekemässä tulosta. |
Atria Yhtymän toimitusjohtaja Matti Tikkakoski muistuttaa Pietarin ja Moskovan alueen olevan yli neljäkertaisesti Suomen markkina-alueen. Tänä vuonna Atria laajentaa kaupallista toimintaansa Venäjällä Pietarista Moskovaan ja muihin miljoonakaupunkeihin. Uusi 70 miljoonaa euroa maksava tuotantolaitos Pietarissa valmistuu vuoden 2008 lopulla. Atria nostaa jalostusastetta: venäläisten kulutustottumukset menevät siihen suuntaan.
Voiko Venäjällä onnistus? oli pantu esityksen aiheeksi Stefan Widomskille, joka on Senior Advisor Sitran Venäjä-ohjelmassa ja omien sanojensa mukaan käynyt Venäjällä tuhat kertaa.
"Yhtä hyvin kuin missä tahansa Venäjällä voi onnistua tai epäonnistua", Widomski vastasi. "Suurin este on korviemme välissä."
Widomski siteerasi heti alkuun presidentti Paasikiven käyttämää sanontaa, että kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Hän sanoi Venäjän johdolla olevan vaatimuksia, joiden suuruutta pystymme tuskin arvioimaan ja hauskutti kuulijoita sanomalla, että presidentti Putinilla on hieman muutakin tekemistä kuin miettiä Suomen puutulleja ja rekkajonoja.
Widomski kehotti suomalaisia seuraamaan tarkasti Venäjän vaaleja: Venäjän presidentin tekemisillä on huomattavasti suurempi vaikutus Suomen kohtaloon kuin Suomen presidentillä.
Widomskin mielestä pitää olla ehdottomana pyrkimyksenä, että opimme ymmärtämään Venäjää. Suurin osa venäläisistä ei tunne olevansa eurooppalaisia eivätkä muut päätä Venäjän asioista. He ovat nyt itsekin alkaneet uskoa maansa kehitykseen niin, että investoivat jo myös kotimaahan ja se on Widomskin mielestä hyvä merkki.
Huomispäivän maailmaa seminaarissa hahmotellut ministeri Jaakko Iloniemi sivusi myös Venäjää. Iloniemi katsoo, että pyrkimys palauttaa entisen Neuvostoliiton suurvalta-asema näyttää hallitsevan kovin suuressa määrin sikäläistä ajattelua.
Iloniemi toivoo vahvaa ja yhtenäistä EU:ta, koska sellaisena se on myös Suomen etu. Suomi tarvitsee tiivistä yhteistyötä myös lähialueiden kanssa, mutta yhteistyökumppanit ovat paljossa myös kilpailijoita Suomelle. Tilanne edellyttää Iloniemen mukaan poliitikoilta ja virkamiehiltä syvällistä asioihin paneutumista ja niiden valmistelua ja hän varoittaa valitsemasta avaintehtäviin vain kansansuosiossa paistattelevia sankareita.
Kuluttajilta kysyttiin, mitä laitetaan
Atria laati omat pakkausmerkinnät
Atria on alkanut uudistaa pakkauksiaan merkinnöillä, jotka perustuvat kuluttajille tehdyn mielipidekyselyn tuloksiin.
Elintarviketeollisuusliitto on kertonut alan ottavan käyttöön Euroopan elintarviketeollisuusliiton CIAA:n suositteleman GDA-merkinnän. GDA (Guideline Daily Account) ilmoittaa, miten suurta prosenttimäärää tuote edustaa energian viitteellisestä 2000 kilokalorin päiväsaannista. Liiton suosittelema merkintä on vapaaehtoinen.

Yllä Atrian omat ja alla GDA-suosituksen mukaiset merkinnät Kariniemen tuotteessa.
 |
Atria Suomen brändijohtaja Arja Sparre sanoo, ettei Atria ota GDA-merkintöjä sellaisinaan käyttöön, koska ne eivät vastaa suomalaisen kuluttajan toiveita.
Atrian tuotteissa ilmoitetaan tuotteen sisältämät tosiasialliset pitoisuudet - kilokalorit, prosentit tai grammat - ilman viittausta niiden osuudesta päiväsaantiin. Kuluttajat pitävät Sparren mukaan Atrian esittämiä merkintöjä selkeinä.
Atria teetti Taloustutkimuksella merkinnöistä kuluttajatutkimuksen kesällä 2007. Vastaajien kärkitoiveiksi nousivat viimeinen käyttöpäivä ja valmistuspäivä, tuotteen paino, valmistajan nimi, merkintä kotimaisuudesta, rasvan määrä, lihapitoisuus, valmistusohjeet. Niiden jälkeen mainittiin mm. merkintä laktoosittomuudesta tai suolan määrästä.
Neljännes vastaajista piti merkittävänä suositusta päivittäisestä ruoka-aineiden saannista.
Atria Suomen markkinoinnin ja tuotekehityksen johtaja Jarmo Lindholm sanoo, että Atria kuulostelee jatkuvasti kuluttajien toiveita tuotteista. Niinpä merkintöihinkin tehdään muutoksia, jos niihin tuntuu olevan tarvetta.
Asuntojen kalleus estää tulon pääkaupunkiseudulle
PTT esittää keinoja työn ja tekijöiden kohtaamiseen
Perheellisen kannattaa mieluummin matkustella nykyiseltä asuinpaikalta työhön pääkaupunkiseudulle kuin muuttaa sinne työn perässä. Jos asiaa katsoo puhtaasti rahan perusteella, yksinasuvalle tilanne on päinvastainen.
Näin on laskenut Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n tutkijatiimi, jonka raportin Työvoiman alueellisen liikkuvuuden esteet ja kannustimet valtioneuvosto painatti julkaisusarjaansa tammikuussa.
Työttömän sinkun kannattaa muuttaa Helsingin seutukunnalle muualta, jos työn palkka ylittää 2600 euroa, ilmenee raportista. Neljän hengen kaksilapsiselle perheelle muutto käy kannattavaksi vasta, kun työllistyvän palkka nousee reilusti yli 3000 euron.

Seppo Laakso, Vesa Vihriälä ja Martti Hetemäki osallistuivat PTT:n tilaisuuteen Helsingissä tiistaina. Kuva M Nummi |
Raportissa myös esitetään keinoja helpottaa ihmisten työmatkoja.
PTT:n tutkijat katsovat, että asumistukijärjestelmä on liian monimutkainen ja sitä tulisi uudistaa. Työmatkoja toiselle seutukunnalle eli pendelöintia puolestaan edistäisi mm. työmatkaseteli.
Tilastot
kertovat, että pendelöintiin ei juuri ikä vaikuta, kun taas muuttohalukkaita ovat yleensä vain nuorimmat työssäkävijät.
PTT:läiset suosittavat, että muuttoavustuksia kannattaisi kohdistaa yli 35-vuotiaille ja niitä voisi suurentaa sitä mukaa, kun uuden ja vanhan asuinseutukunnan asuntojen hintatasojen ero kasvaa.
Raportissa esitetään myös, että pitkäaikaistyöttömille ja toistuvasti työttömille voitaisiin harkita työllistymisbonusta määräajaksi työllistymisen yhteydessä. Se ei vaikuttaisi muuhun sosiaaliturvaan.
Bonuksen arvo nousisi tai sen kesto pitenisi, jos henkilö työllistyisi toisella paikkakunnalla tai työllistäminen edellyttäisi muuttamista.
Talousneuvoston sihteeristön päällikkö, alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä sanoo työvoiman liikkuuvuuden Suomessa olevan eurooppalaisessa vertailussa jopa suurta, mutta liikkuvuuden esteitä on pyrittävä vähentämään.
PTT:n raportin laativat Pasi Holm, Satu Nivalainen ja Raija Volk.
Koko raportti on luettavissa valtioneuvoston verkkosivuilla.
ESITYS: SUBVENTIOTA VUOKRA-ASUNNOILLE
PTT:n tutkijat toteavat, että muuttoa Helsingin seudulle työllistymisen vuoksi rajoittaa asumisen kalleus, lisääntyvät matkakustannukset pienentävät myös työvoimaan tarjontaa.
Raportin toisen osan ovat tehneet Seppo Laakso ja Liisa Kähkönen Kaupunkitutkimus TA Oy:stä. Nämä keskittyvät pääasiassa siihen, mitä tehdä asuntojen kalleudelle.
Laakso pitää erikoisena, että rakennusalan yritysten liikevaihto on lisääntynyt 55 prosenttia vuodesta 2000 lähtien, mutta samaan aikaan asuntotuotanto Helsingin seudulla on vähentynyt 20 prosenttia.
Laakson mukaan yritykset tekevät asuntotuotantoa kannattavampia rakennushankkeita.
Kaavoitettua tonttimaata on pääkaupunkiseudulla yli 8 vuoden asuntorakentamista varten ja sen määrä suhteessa aloitettuun rakentamiseen on kasvanut. Vuosittain aloitettu tuotanto oli tuskin 10 prosenttia varannosta vuosina 2005-07.
Laakso ja Kähkönen esittävät kiinteistöveron korottamista pääkaupunkiseudulla ja muillakin kasvuseuduilla ja sitä tulisi harkita myös vajaasti rakennettuihin tontteihin, kuten ns. rintamamiestontteihin. Laakson mukaan tyhjien tonttien korotettu kiinteistövero toimii hyvin siellä, missä sitä sovelletaan kolmen prosentin tuntumassa.
Laakso toteaa, että samaan aikaa myös yhteiskunnan tukema vuokra-asuntotuotanto on käytännössä lähes loppunut. Sen elvyttämiseksi hän ehdottaa esimerkiksi määräaikaista subventointia: kunta osoittaisi tontin rakentajalle käypää vuokratasoa edullisemmin ja asettaisi ehtoja asukkaiden valitsemiseksi, mutta esim. 10-15 vuoden kuluttua kohde muuttuisi markkinaehtoiseksi.
Kotkalainen Parikka Lihakunnan hallitukseen
Lihakunnan hallintoneuvosto valitsi hallituksen uudeksi jäseneksi kotkalaisen Pekka Parikan vuoden 2008 alusta alkaen.
Hallintoneuvosto halusi hallituspaikan Keski- ja Kaakkois-Suomen vaalialueelle, josta Lihakunnan mukaan on viime vuosina tullut osuuskuntaan runsaasti uusia jäseniä.
Parikka on aiemmin ollut Lihakunnan hallintoneuvoston jäsen. Hallituspaikastaan luopui Juhani Savolainen, kun hallituspaikat jaettiin kaikille vaalialueille.
Hallituksessa jatkavat puheenjohtaja Timo Komulainen Nurmeksesta, varapuheenjohtaja Reijo Flink Oulunsalosta, Tuomo Heikkilä Kalajoelta, Veli Koivisto Ylitorniosta, Jouni Sikanen Pieksänmaalta ja Juho Tervonen Paltamosta.
Munakunta sai korotettua myyntihintojaan
Munakunta nostaa tuottajahintaa
Munakunta on toimitusjohtaja Jan Lähteen mukaan saanut läpi tuntuvia kotimaan myyntihintojen korotuksia. Niinpä Munakunta korottaa myös tuottajahintoja 7.1.2008 alkaen.
Munakunnan hallitus päätti nostaa häkki- ja lattiakananmunien tuottajahintaa M- ja L-kokoluokissa 10 s/kg sekä luomukananmunien tuottajahintaa M- ja L-kokoluokassa 15 s/kg. S-kokoluokan sekä B-luokan ja erilleen pakattujen hinnat nousevat 6 senttiä kilolta.
Viimeksi Munakunta korotti tuottajahintoja marraskuun alussa 6 - 10 sentillä kilolta ja sitä ennen syys- ja lokakuussa.
"Syksyn ja nyt toteutuvien korotusten yhteisvaikutus on häkkituotannon M- ja L-painoluokan kananmunissa 20 senttiä kilolta ja lattiatuotannon munien korotukset ovat yhteensä 24 senttiä kilolta", Lähde kertoo.
Siipikarjatalouden tuet maksetaan tänä vuonna nykymuotoisena tuotantosidonnaisena tukena, mutta kananmunakiloa kohden tuki alenee noin kaksi senttiä kilolta viimevuotisesta.
Vuodesta 2009 alkaen tuki irrotetaan tuotannosta, mutta tuen saamisen edellytyksenä on kotieläintuotannon jatkaminen LFA:n kotieläintilojen hehtaarituen kriteereiden mukaisesti. Lähde toteaa, että investointitukien avaaminen edellyttää vielä komission lupaa.
Munakunnan pakkaamorakenteessa tapahtuu muutoksia. Laitila-Munan pakkaamon toiminta loppuu ja rahtipakkausta Pohjanmaalla pienennetään.
Markkinoille perustetun uuden pakkaamon ja tukimuutosten tilanteessa Munakunnan lähtökohdat ovat Jan Lähteen mukaan hyvät. Esimerkiksi konsernin taloudellinen tilanne on vahvistunut vuonna 2007.
Musamaidot-levyn tuotto turvataloille
Valio kampanjoi SPR:n kanssa nuorten turvatalojen hyväksi
Taidekuvia ja runoja Valion maitotölkeissä seuraavat nyt muusikkojen kuvat. Valion Musamaidot välittää -kampanjassa myydään levyä, jonka tuotto menee Suomen Punaisen Ristin lasten ja nuorten turvataloille.

Kaija Koo (keskellä) ja Kristiina Brask perustelivat haastattelija "Peltsi" Peltolalle, miksi ovat mukana Musamaidot välittää -levyllä. Kampanjan aloitushetki oli Helsingissä 3. tammikuuta. Kuva M.Nummi

Musamaitotölkkejä käytetään kaikissa Valion nestemaitoja pakkaavissa tuotantolaitoksissa.
Kuvassa vain pieni otosta tölkeistä.
|
Valion perusmaitojen ja luomumaidon tölkeissä on suosittujen suomalaisten artistien ja bändien kuvia huhtikuun loppuun asti. Tölkit ovat mainostoimisto Sek & Greyn kuvittamia ja kuvissa esiintyvät Kaija Koo, Kristiina Brask, Antti Tuisku, Darude, Eppu Normaali, Jippu ja yhtyeet Sturm und Drang ja Sunrise Avenue.
Nämä artistit ja yhtyeet ovat mukana Musamaidot välittää -levyllä. Levylle on tehty varta vasten kampanjaa varten Liekki-kappale. Sekä tämän kappaleen että levyn tuotot menevät SPR:n lasten ja nuorten turvatalojen hyväksi.
Suomen Punaisen Ristin turvataloja on Espoossa, Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Vantaalla. Pääsihteeri Kristiina Kumpula SPR:stä sanoo kampanjalla olevan valtava merkitys turvataloissa oleville nuorille, mutta myös niille 180:lle vapaaehtoiselle, jotka tekevät työtä näissä turvataloissa.
Musamaidot välittää -levyä voi ostaa musiikkikaupasta tai ladata edullisesti Valion kotisivulta www.valio.fi/musamaidot. Sivuilla on paljon kampanjaan liittyvää tietoja ja toimintoja.
|