|
||||||||||||||
Yrjölän kertoi, että Keski-Euroopassa on vedottu kuluttajiin ja osa kaupoista kertoo, kuinka paljon hinnasta on kuluttajan osuutta. Yrjölä katsoi, että kuluttajaan viesti kaupalle siitä, että suomalaisen lihantuottajan halutaan menestyvän ja kotimaista lihaa olevan tarjolla, olisi yksi vaikutuskeinoista. Nopanen tarkasteli sikatilojen tuloksia ja päätteli, että vuodesta 2008 on tulossa huono tulosvuosi, joka karsii sikatiloja. Sikatilojen selviämisen ehdoton edellytys Nopasen mukaan on, että sianlihan ja porsaan hintaa saadaan nostetuksi kymmenillä prosenteilla. Sikatilojen tehokkuus ei ole kuitenkaan vielä yhtä hyvä kuin merkittävimmissä kilpailijamaissa. Se ei ole kuitenkaan nopeasti muutettava asia, kun sen sijaan sikatilojen vuoden 2007 tulokseen vaikuttanut tuotantokustannusten nousu tapahtui vuoden neljän viimeisen kuukauden aikana. Nopanen päättelee sikaloiden tulostiedoista, että parhaat tilat "porskuttavat" edelleen, vaikka alalla on uhkia. Ei ole kuitenkaan harvinaista, että sikatiloilla syödään pääomia. Nopasen mukaan myöskään viljanviljely välttämättä kannata sikatilalla: itse sikatalous tuo tilan tuloksen, mutta viljelyyn ja koneisiin investoiminen kääntää tilanteen toisenlaiseksi koko tilan kannalta tarkasteltuna. Yritysten aineettomat investoinnit aineellisia suuremmat Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen yhteishankkeessa ilmeni, että yritykset investoivat aineettomaan pääomaan enemmän kuin aineelliseen. Aineettomien investointien määrää, rakennetta ja vaikutusta talouskasvuun selvitettiin nyt kattavasti ensimmäisen kerran. Hanketta rahoitti Tekes. Aineettomista investoinneista noin 45 prosenttia on innovaatioinvestointeja, suurimpana eränä tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit. Samansuuruisia ovat investoinnit yritysten taloudelliseen kompetenssiin eli tuotemerkkeihin, henkilöstön osaamiseen ja organisaatioon. Ohjelmistoinvestoinnit kattavat noin 10 prosenttia aineettomista investoinneista. Aineettoman pääoman merkitys talouskasvulle on huomattava. Nykyisessä kansantalouden tilinpidossa suurinta osaa aineettomista investoinneista ei lueta investoinniksi. Jos ne otetaan huomioon, investointien osuus taloudesta on nykykäsitystä selvästi suurempi. Yrityssektorin investointiaste nousee lähes kymmenen prosenttiyksikköä, 26 prosenttiin vuonna 2005. Investointimääritelmän laajennus vaikuttaa myös tuotannon määrän arvioon. Bruttokansantuotteen (BKT) taso nousee noin 9 prosenttia. Vaikka aineettoman pääoman sivuuttaminen ei olekaan aiheuttanut kovin suurta harhaa talouden kasvulukuihin, kuva talouskasvun lähteistä on kuitenkin vääristynyt merkittävästi. Korjauksen jälkeen pääoman vaikutus talous- ja tuottavuuskasvuun on selvästi suurempi mitä tähän asti on ajateltu. Aineeton pääoma on ollut merkittävä kasvun lähde. Mekaanisesti arvioituna vuosien 2000-2005 työn tuottavuuden kasvusta lähes kolmannes voidaan laskea aineettoman pääoman ansioksi. Aineettomien investointien suurin merkitys on kuitenkin syvemmällä. Ne ovat talouskasvun kannalta tärkeitä, koska niiden avulla yritykset sekä kehittävät että ottavat käyttöön uutta teknologiaa. Alueellinen innovaatiotoiminta saa vahvaa tukea PTT-katsauksessa Innovaation merkitystä Suomen taloudelle ja myös aluetalouden kannalta selvitetään tuoreimmassa PTT-katsauksessa 2/2008. Innovaatioilla käsitetään tutkimuksen ja tuotekehityksen tuottamia aikaisempaa parempia tai uudenlaisia tuotteita tai menetelmiä. PTT-katsauksessa innovaatioasioita tarkastelevat sekä PTT:n omat asiantuntijat että seitsemän ulkopuolista kirjoittajaa. Kirjoittajia ovat työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Mikko Alkio, Tampereen yliopiston yhteiskuntatutkimuksen instituutissa toimiva erikoistutkija Mika Kautonen, ylijohtaja Martti af Heurlin Tekesistä, Laurea -ammattikorkeakoulun rehtori Pentti Rauhala, Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen, Kunnallisen kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkänen, ekonomisti Harri Hietala Suomen Yrittäjistä. Esimerkiksi Viialainen puolustaa vahvasti alueellista innovaatiopolitiikkaa. Hän korostaa, että innovaatioissa ei ole välttämättä kyse uudesta teknologiasta vaan yhtä hyvin innovaatio voi olla aikaisempaa fiksumpi tapa organisoida työt. Usein on kyse yhdistelmästä, missä uuden tekniikan soveltamisen yhteydessä kehitetään toimintatapoja, myös palveluja. Viialaisen mukaan innovaatiopolitiikassa rahoitusriman tulee olla aina riittävän korkealla ja kriteerin samat eri puolilla maata. Esimerkiksi Etelä-Savolle on erityisen tärkeää, että uuden Itä-Suomen yliopiston toiminta jatkuu maakunnassa yhdessä valituilla aloilla. PTT:n ekonomisti Janne Huovari ja tutkimusjohtaja Raija Volk kirjoittavat artikkelissaan ”Innovaatioista kasvuun” aiheesta, jonka tulisi olla keskeinen osa harjoitettua innovaatiopolitiikkaa. He korostavat kirjoituksessaan sitä, että yhtä tärkeää kuin panostaminen innovaatioiden syntyyn on käyttöönotto, ts. hyödyntäminen. Käräjäoikeudessa läpi joka 3:s saneerausohjelma Maksuhäiriöt jatkuvat useimmissa yrityssaneerauksessa olevissa yrityksissä Oikeudessa vahvistetun saneerausohjelman saaneista yrityksistä vain neljännes on onnistunut jatkossa välttämään vakavat maksuhäiriöt ja maksuviiveet. Aiheesta on valmistunut tutkimus Suomen Asiakastieto Oy:ssä. Asiakastiedon mukaan velkojien aloitteesta tehtyjen hakemusten määrä on vähäinen: velkojat eivät siis usko velallisyrityksiensä saneerauskelpoisuuteen. Harva velallisyritys selviääkin edes vahvistetun ohjelman alkuvaiheesta ilman uusia vakavia maksuhäiriöitä. Suomessa haetaan vuosittain yrityssaneeraukseen noin kolmeasataa yritystä. Saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen konkurssiin haetaan noin 47 prosenttia yrityksistä. Näistä konkurssihakemuksista joka kuudes jätetään jo ensimmäisen puolen vuoden ja yhteensä joka kolmas ensimmäisen vuoden aikana. Vuosina 2002-2005 saneeraukseen haetuista yrityksistä 45 prosentille vahvistettiin oikeudessa saneerausohjelma, mutta 2006-2007 hyväksyttyjen osuus putosi 34 prosenttiin. Finanssialan Keskusliiton puheenjohtajaksi Reijo Karhinen Finanssialan Keskusliiton puheenjohtajaksi tulee heinäkuun 2008 alussa
FK:n nykyinen puheenjohtaja Nordean varakonsernijohtaja Markku Pohjola jää eläkkeelle. Nordean edustajaksi FK:n hallitukseen tulee Markku Pohjolan jälkeen Nordean Suomen maajohtaja Carl-Johan Granvik, josta tulee myös FK:n hallituksen varapuheenjohtaja. Hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa myös Tapiola-ryhmän pääjohtaja Asmo Kalpala. FK on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä ja finanssialan työnantajia. Sen jäseniin kuuluvat Osuuspankit, Paikallisosuuspankit, Lähivakuutus-ryhmän Keskusliitto ja Lähivakuutusyhdistyksiä sekä esimerkiksi Valion Keskinäinen Vakuutus-yhtiö. Hintojen myllerrys näkyy Elintarviketalous 2008 -julkaisussa Toukokuussa ilmestynyt Suomen Gallup Elintarviketiedon julkaisema Elintarviketalous 2008 -julkaisu osoittaa, miten viljojen maailmanmarkkinahintojen vuonna 2006 alkanut nousu jatkui ja kiihtyi vuonna 2007 samalla, kun hinnat nousivat rajusti maitomarkkinoilla. Tämä kaikki on näkynyt myös suomalaisilla maatiloilla ja suomalaisessa elintarviketaloudessa. Ruuan hinnassa on siirrytty uudelle tasolle eikä hinnanlaskua ole julkaisun kirjoittajien mukaan näköpiirissä. Korotuspaineita sen sijaan vaikuttaa riittävän jatkossakin.
|
