|
||||||||||||||
Campomosin liikevaihto vuonna 2007 oli noin 75 miljoonaa euroa. Kaupan kokonaisarvo on 75 miljoonaa euroa. Kaupan lopullinen toteutuminen edellyttää Venäjän kilpailuviranomaisen hyväksynnän ja Atria arvioi, että Campomosin konsolidointi tapahtuu 1.10.2008. Atrian toimitusjohtaja Matti Tikkakoski toteaa Campomosin oston myötä Atrian saavan merkittävän osuuden Moskovan alueen modernissa vähittäiskaupassa ja vahvistavan markkinajohtajuuttaan Pietarissa. Campomos on myös laajentamassa tuotevalikoimaansa kuluttajapakattuun lihaan. Yhtiöllä on oma 2500 emakon yhdistelmäsikala ja omaa sekä vuokrattua viljelysmaata. Yhtiön päätuotemerkki on KampoMos. Erityisesti KampoMos-nakit ovat tunnettu tuote Venäjällä. Lisäksi yhtiöllä on valikoimassaan erilaisia premium-luokan lihavalmisteita. Viime vuosina Campomos on laajentanut tuotevalikoimaansa valmisruokiin ja palvelutiskituotteisiin. Yhtiöllä on hyvin toimiva jakeluverkosto sekä Moskovassa, Pietarissa että muilla alueilla. Käyttöönotto lykkääntyy Atrian Pietarin tehtaalla Atria Pietariin tulevan lihavalmistetehtaan valmistumisen ja käyttöönoton arvioidaan siirtyvän vuodelle 2009. Käyttöönoton viivästyminen hidastaa Atrian toimitusten aloittamista uusille asiakkaille Pietarin ulkopuolella. Uuden tuotantolaitoksen piti olla valmis vuoden 2008 loppuun mennessä. Hankkeen urakoitsijana toimivan YIT Rakennus Oy:n mukaan käyttöönoton siirtyminen johtuu vesi- ja viemäriliittymän viivästymisestä. Logistiikkakeskus otetaan käyttöön aikataulun mukaisesti kesän 2008 aikana. HKScanin tulos jää selvästi edellisvuotisesta HKScanin liikevoiton vuonna 2008 arvioidaan jäävän selvästi alle vuoden 2007 tason. Ennakoidusta tulostasosta jäädään näillä näkymin sekä alkuvuonna että kolmannella vuosineljänneksellä. Konsernissa arvioitiin vuoden 2007 tilinpäätöksen yhteydessä, että vuoden 2008 liikevoitto on edellisen vuoden tasoa, mikäli yhtiön oletus sianlihan markkinoiden tasapainottumisesta vuoden jälkipuoliskolla toteutuu. HKScanin johdon tämänhetkisen arvion mukaan suhdannekäänne lykkääntyy vuoden 2008 lopulle. Nopeasti kohonneita raaka-aine- ja energiakustannuksia ei ole pystytty siirtämään myyntihintoihin, mikä näkyy selvästi alentuneina myyntikatteina konsernin kaikilla markkina-alueilla, eivätkä tehostamistoimenpiteet lyhyellä aikavälillä riitä kompensoimaan katteen pienenemistä. HKScanissa pidetään selvänä, että lihan ja lihatuotteiden tukkuhintoja on nostettava konsernin kaikilla markkina-alueilla, jotta liiketoiminnan toimintaedellytykset normalisoituvat mahdollisimman nopeasti. Myös Metsäliitto tarkensi tulosarviotaan Metsäliitto-konserni on muuttanut arviotaan vuoden 2008 liikevoitostaan ennen kertaeriä. Metsäliitto-konserni arvioi aiemmin vuoden 2008 liikevoiton ennen kertaeriä olevan vuotta 2007 korkeampi. Nyt konserni ilmoittaa sen jäävän alle vuoden 2007 liikevoiton. Syiksi heikennykseen Metsäliitto esittää pörssitiedotteessaan, että tämän vuoden tulosta painavat aikaisempaa arviota korkeammat tuotantokustannukset ja yhä heikentyneet Yhdysvaltain dollari ja Iso-Britannian punta sekä sahatavaran heikko markkinatilanne SOK:n Hiltunen sairaslomalla syyskuuhun SOK:n pääjohtaja Arto Hiltunen on sairauslomalla 9.7. alkaen ja palaa työhönsä syyskuussa. SOK:sta kerrotaan, että pääjohtaja Hiltuselle tehdään sepelvaltimoiden ohitusleikkaus kevään mittaan oireilleiden ahtautumien takia. Sairausloman ajan SOK:n pääjohtajan tehtäviä hoitaa hänen sijaisensa, SOK:n liiketoimintojen johtaja Antti Sippola. SOK:n hallituksen puheenjohtajan tehtäviä hoitaa puolestaan hallituksen varapuheenjohtaja, Osuuskauppa Arinan toimitusjohtaja Veli-Matti Puutio. Teollisuus oudoksuu puukaupan vähyyttä Metsäteollisuus luonnehtii puukaupan junnaavan paikallaan. Kesäkuussa metsäteollisuus osti yksityismetsistä 2,2 miljoonaa kuutiota puuta. Määrä on kymmenen prosenttia enemmän kuin toukokuussa, mutta lähes kolmanneksen vähemmän kuin ennätyksellisen vilkkaana viime vuoden kesäkuuna. Teollisuuden tammi-kesäkuun ostot, noin 10,4 miljoonaa kuutiota, ovat teollisuuden mukaan alle puolet viime vuoden vastaavasta määrästä. Teollisuudella on pulaa erityisesti kuitupuusta. Koivutukkia teollisuus osti lähes puolet viime vuoden tammi-kesäkuun määrästä, mutta mänty- ja kuusitukin ostot jäivät alle kolmannekseen. Metsänomistajien itse korjaaman hankintapuun markkinatilanne on ollut hyvä koko alkuvuoden ja hankintakauppojen osuus on kasvanut. Tammi-kesäkuussa ostetusta määrästä yli kolmannes oli hankintakauppoja. Kansainvälisen osuustoimintapäivän viesti: Osuuskunnat torjuvat ilmastonmuutosta Kansainvälinen Osuustoimintaliitto ICA haastaa osuuskuntia entistä tehokkaammin edistämään kestävää kehitystä ja torjumaan ilmastonmuutosta. Vuosittaista Kansainvälistä osuustoimintapäivää vietetään tänä vuonna 5. heinäkuuta. Päivän johdosta julkaisemassaan tiedotteessa ICA toteaa, että osuuskunnat ovatkin ottaneet vastaan ilmastonmuutoksen haasteen. Tämä ei ole uutta osuuskunnille, joista toiset toimivat kansainvälisesti merkittävinä ilmastonmuutoksen torjujina, toiset paikallisella tasolla. ICA:n alkuperäinen Kansainvälisen osuustoimintapäivän englanninkielinen tiedote (pdf, noin 23 kt). Valion Annikka Hurme suositti Johdon Kesäfoorumissa Osuustoiminnan tunnelatausta markkinointiin Osuustoiminnasta löytyi kilpailuetuja, kun osuuskuntien johtoa paneutui miettimään niitä Pellervo-Insituutin kesäfoorumissa Espoossa. Valion johtaja Annikka Hurme esimerkiksi oletti, että osuustoimintaan liittyvää vahvaa tunnelatausta voisi nykyistä paremmin hyödyntää markkinoilla.
Osuustoiminta on Hurmeen mielestä valmis, kaupallisesti hyödynnettävä paketti. Sen menestyminen ei riipu toimialasta. Pörssiyrityksellä Hurme sanoi voivan olla samat arvot kuin osuuskunnalla. Moni kansalainen tahtoo kuitenkin kuulua johonkin yhteisyyteen. Pellervo-Instituutin hallituksen puheenjohtaja Heikki Laurinen alusti keskustelua toteamalla mm., että kun maakuntasarjoja ei ole, osuuskuntien on pärjättävä kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa eikä osuustoiminta sinänsä ratkaise pärjäämistä. Professori Janne Tienari erotteli osuuskuntamallin eduiksi mm. paikallisuuden ja yritystoiminnan pitkäjänteisyyden. Tienari otti esimerkiksi S-ryhmän, jossa yhdistyvät paikallisuuden valtit ja valtakunnallinen keskittäminen. Tienari myös varoittaa strategisesta ajautumisesta: ellei koko ajan pidä mielessä pieniäkin päätöksiä tai päättämättä jättämisiä, yritys voi ajautua strategiseen asemaan, joka ei ole ollut tavoite. Dosentti Petri Ollilan mielestä osuuskuntien kilpailullista etua osoittaa sekin, että ne ovat pysyneet markkinoilla. Euroopassa on noin 130 000 osuuskuntaa - ja lisää tulee - ja niillä noin 83 miljoonaa jäsentä. Osuuskunnat ovat Ollilan mukaan olleet tehokkaita markkinoilla ja saaneet ne vakautetuiksi itselleenkin eduksi. Myös esim. liha-alan laatustandardit ovat siirtyneet osuuskunnilta alalla yleisiksi. Osuuskunnat voivat myös tavallaan sivistää markkinoita. Yritysten on tiedettävä, miten asiakaskunta muuttuu. Näistä muutoksista alustanut professori Mika Pantzar kertoi, että varallisuuden kasvu ei lähde laskuun. Suuret ikäluokat ovat vanhetessaan jälleen kehityksen moottori. Aktiivinen keski-ikä pidentyy. Neljä viidestä noin 35-vuotiaasta naisesta tahtoo vähemmän palkkaa ja työaikaa. Miten talouden voi ratkaista, kun työaika lyhenee? Pantzar kysyi. Yara ja hinnat Paneelin synnyttämässä keskustelussa pääteemoiksi kehkeytyivät osuuskunnan kansainvälistyminen ja ot-yrityksen kilpailukyky verrattuna pörssiyritykseen. Johtaja Arto Tikkanen Valiosta arvioi kansainvälistymisen olevan haaste osuuskunnille, jos jäseniä tulisi monista maista. Tampereen Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja Olli Lehtilä sanoi globaalimaailman tarvitsevan lokaalin vastavoiman ja kysyi, pitääkö kansainvälistyä, jos on tarpeeksi hyvä omalla markkinalla. Lännen Tehtaiden toimitusjohtajan Matti Karppisen mielestä kansainvälistyttävä on kilpailusyistä. Kansainvälinen toiminta on toisarvoinen toiminto, mutta luo primäärietua jäsenille. Hurmeen mukaan kansainvälistyminen ei ole luonteva vaihtoehto osuuskunnalle, mutta se ei kuitenkaan ole este. HKScanin hallituksen puheenjohtaja Markku Aalto muistutti, että Rakveren hankkiminen oli HK:lta puolustuksellinen teko. Aalto lisäsi, että puutulleistakaan ei puhuttaisi nykyiseen tapaan, jos suomalaiset metsäfirmat olisivat ostaneet venäläiset metsäfirmat. Atrian toimitusjohtajan Matti Tikkakoski tokaisi, että Nurmossa heiluisi Tanskan lippu, jos Atria ei olisi kansainvälistynyt. Karppisen mielestä pörssimaailma on äärihyvä johtamisjärjestelmä ja kilpailu äärihyvä kirittäjä, osuustoiminta tavallaan luo uskollisuutta. Lehtilän mukaan pörssissä olevat kilpailijat pitävät osuuskuntiakin hereillä: pitää olla vähintään yhtä hyvä kuin ne. ”Jos lannoitefirma olisi osuuskunta, olisiko lannoitteiden hinta noussut yhtä paljon kuin nyt?”, Olli Lehtilä kysäisi. MTK:n puheenjohtaja Michael Hornborg sanoi osuuskunnan sopivan hyvin alkutuotantoon: on paljon tuottajia, mutta vähän ostajia. Hornborg sanoi, että tuottajalle luo turvallisuutta tieto siitä, että maito haetaan huonoinakin aikoina. Nyt juuri raaka-aineiden varastot ovat pienet ja hinnat heittelevät rajusti. Petri Ollilan mukaan Rochdalen malli ei voi olla ikuinen; isojen jäsenten taholta on paineita keskustella syvällisesti mies ja ääni -kohtelusta. Ryhmän sisäinen tehtäväjakokin täsmentyi Lähivakuutus-ryhmän Keskusliitto muuttui osuuskunnaksi Lähivakuutus-ryhmän Keskusliitto muuttui osuuskunnaksi heinäkuun alussa. Uuden osuuskunnan nimi on Lähivakuutus osk.
Aatteellinen yhdistys ei Heikkisen mukaan ollut enää oikea yhteisömuoto yritykselle, jonka toiminta on laajentunut ja henkilöstö lisääntynyt. Muutos osuuskunnaksi antaa mahdollisuuden kehittää toimintaa sekä järjestää yrityksen johdon ja hallintoelinten roolit ja niiden väliset suhteet tarkoituksenmukaisella tavalla. "Jäsentensä hyväksi toimiva osuuskunta oli luonnollinen valinta yritysmuodoksi", Heikkinen toteaa. Lähivakuutus osk:n tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, vaan tukea jäsentensä eli 84 paikallisen lähivakuutusyhdistyksen, Lähivakuutus Keskinäisen Yhtiön ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Palonvaran harjoittamaa elinkeinotoimintaa. Osuuskunta hoitaa muun muassa koko Lähivakuutus-ryhmän edunvalvontaan, liiketoiminnan ohjaukseen ja -kehitykseen, tietohallintoon, henkilöstön kehittämiseen, markkinointiin ja viestintään liittyviä tehtäviä. Varatoimitusjohtaja Heikkinen kertoo Pellervon teettämästä tutkimuksesta, joka osoittaa osuustoiminnan suosion nousseen. Sen mukaan lähes puolet väestöstä suhtautuu osuustoimintaan erittäin tai melko myönteisesti. Suomalaisten mielestä osuustoiminta on arkea ja aatetta, mutta 2000-luvulla konkreettiset, taloudelliset näkökulmat ovat painottuneet. Osuustoiminnan vahvuuksiksi tunnustetaan ennen kaikkea jäsenedut, paikallisuus, yhteistoiminta ja suomalainen omistus. Taloudellisten seikkojen merkitys painaa myös omassa jäsenyydessä. Ministeriön työryhmä esittää Lisää maidontuotantoa Suomen asema maitomaana on vahvistettava, esittää maa- ja metsätalousministeriön maitosektorin kehitystä arvioinut työryhmä. Tavoitteena on nostaa maidontuotanto uudelleen kasvuun, vähintään 2,4 miljardiin litraan vuodessa. Työryhmä korostaa maidontuotannon asemaa maatalouden ylivoimaisesti tärkeimpänä tuotantosektorina, jonka osuus koko maatalouden markkinatuotoista on lähes puolet. Maitoa tuotetaan koko Suomessa. Suurin haaste maidontuotannolle Suomessa on Euroopan unionin kiintiöjärjestelmän asteittainen väheneminen ja loppuminen vuonna 2015. Suomen maidontuotannon rakennetta on työryhmän mukaan edelleen kehitettävä: Investointihalukkuutta on tuettava. Kiintiöjärjestelmän toimeenpanoa on vapautettava. Tuotantoaan laajentaville tiloille on saatava lisää peltoa lannan levitykseen ja rehun tuottamiseen. Työryhmä pitää tärkeänä tukea biokaasulaitosten perustamista. Suurten tuotantoyksiköiden lannankäsittelyn kannalta biokaasutusta ja jäännöksen tuotteistusta lannoitteeksi pidetään hyvänä ratkaisuna. Työryhmän mukaan suomalaisen maitosektorin vahvuus on raakamaidon korkea laatu ja innovatiivinen tuotekehitys, joihin pitää jatkossakin panostaa. Tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan maitosektorin tutkimusta. Tutkimuksen painopisteinä pitäisi olla erityisesti isojen ja kehittyvien yksiköiden talous ja kustannukset, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä ympäristökysymykset. Viljelijöiden työssä jaksaminen nähdään keskeiseksi tuotannon laajuuteen vaikuttavaksi tekijäksi. Ammattitaitoisen ulkopuolisen työvoiman tarve kasvaa ja tähän tarvitaan koulutusta. Ministeri kutsui elintarviketjun edustajia palaveriin Lihantuotannon ahdinkotilaa purkamaan perustetaan työryhmä Työryhmä ryhtyy selvittämään mahdollisuuksia elintarvikealan yhteistyölle, joka laukaisisi erityisesti sianlihan alkutuotannon ahdinkotilan. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila kertoi keskiviikkona 2. heinäkuuta, että hänelle ilmoitetaan kahden viikon sisällä, keitä henkilöitä elintarvikeklusterin osapuolet työryhmään ehdottavat. Anttila lupasi henkilökohtaisesti varmistaa, että kaikki osapuolet tulevat työryhmään. Keskiviikkoisessa tapaamisessa keskusteltiin myös työryhmän tavoitteista, mutta esimerkiksi aikataulutavoitteita ei ilmoitettu. Anttila oli kutsunut koolle elintarvikeketjun osapuolet sekä mm. kilpailuviraston edustajan, koska hänelle oli tullut vetoomuksia lihantuottajien kustannuskriisistä. Ministeri itse kertoi olevansa erittäin tyytyväinen parituntisen palaverin puheenvuoroihin. Hän pitää oleellisena, että kuluttajan luottamus kotimaiseen tuotantoon säilyy. Myös sitä pidettiin tarpeellisena, että elintarvikeklusterin sisällä eri osapuolet tuntisivat toisiaan nykyistä paremmin. Kilpailuviraston johtajan Juhani Jokisen mukaan palaverissa tai työryhmän tavoitteissa ei esitetty sellaista, mikä ei olisi kilpailulain kannalta sallittavaa. Tilanne on Anttilan mielestä kuitenkin vakava. Hän pitää asiaa myös kiireellisenä, koska tuottajilta ovat rahat lopussa. "Jos menetämme jonkin tuotantosuunnan, sitä ei saada takaisin." MTK:n toiminnanjohtajan Michael Hornborgin mukaan nykyinen järjestelmä ei toimi silloin, kun tapahtuu sellaisia nopeita hintamuutoksia, joita nyt on vuoden sisällä lihantuotannossa tapahtunut. Tuottajajärjestön puheenjohtaja Juha Saikkonen piti hyvänä sitä, että yhteiskunnan eri tahoja saadaan mukaan talkoisiin tuottajien tilanteen helpottamiseksi. Aiheen aamuversio: Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan kutsumassa elintarvikealan tapaamisessa haetaan keinoja kustannuspaineessa olevan kotimaisen alkutuotannon selviämiseksi. Anttila kertoi MTV3:n Huomenta Suomi -lähetyksessä keskiviikkona, että tammikuusta lähtien hänelle on tullut vetoomuksia lihantuottajilta, joiden mukaan esimerkiksi lihasian tuottajan on pantava 7-8 euroa omaa rahaa lähettäessään sian teurastamoon. Anttilan mukaan on unohtunut hakea hintaa suomalaiselle laatulihalle. Suomalainen sianliha joutuu kuitenkin kilpailemaan kaupassa pitkään pakkasessa olleen, dumpatun ulkomaisen tuontilihan kanssa. Sen lihan hinnalla ei Anttilan mukaan pystytä missään maassa tuottamaan lihaa kannattavasti. Anttila korosti, ettei keskiviikkoisessa tapaamisessa haeta syyllisiä, vaan esimerkiksi yritetään tiivistää ketjun yhteistyötä. Hän katsoo, että nyt vahvin alistaa muita. Missään muualla Euroopassa ei Anttilan mukaan kauppa mainosta ruokaa 150 miljoonalla eurolla vuodessa, kuten Suomessa tapahtuu. Ministeri korosti, että pieni Suomi ei pärjää kansainvälisessä kilpailussa ilman keskinäistä yhteistyötä. Atria Suomen toimitusjohtajaa Juha Gröhn sanoi samassa tv-lähetyksessä, että sianlihan hintaan tulisi saada kaksinumeroista prosenttilukua vastaava korotus. Gröhnin mukaan sen on tultava kuluttajamarkkinoilta ja saatava hyödyttämään myös lihaketjun alkupäätä. Hän sanoi joidenkin tuottajien luopuneen lihantuotannosta, mutta mitään ryntäyksenomaista lopettamista ei ole tapahtunut. Ministeri Anttila katsoi, että lihan hintaan on pakka tulla muutoksia, sillä Suomella ei ole varaa menettää omaa tuotantoa tilanteessa, jossa ruoan hinta nousee maailmanmarkkinoilla. Illansuussa keskiviikkona maa- ja metsätalousministeriö järjestää lehdistötilaisuuden, jossa on määrä kertoa tapaamisen tuloksista.
|
