21.1.2000
Pellervo-Seura on saamassa runsaasti uusia jäseniä ja lisää haastetta järjestöpalveluilleen. Kaikkiaan 56 vakuutusyhdistystä on jättänyt jäsenhakemuksen Pellervo-Seuralle. Pellervon johtokunta kokoontuu seuraavan kerran 4:nä helmikuuta ja käsittelee jäsenhakemukset tuolloin.
Vakuutusyhdistysten Keskusliiton toiminnanjohtaja Taisto Koponen sanoo, että Lähivakuutus-ryhmässä koetaan Pellervon jäsenyys tarpeellisena koko ryhmälle, ja että yhdistykset keskusjärjestöineen haluavat kattavasti olla Pellervo-Seuran jäseninä.
Viime vuoden lopulla Pellervolla oli 370 jäsentä, joista vakuutusyhdistyksiä oli 44. Pellervo-Seuran säännöissä jäsenmaksuperusteet (§ 5) muuttuivat, ja uusien maksuperusteiden ensimmäinen soveltamisvuosi on 2000. Vuosimaksun määräämistä varten jäsenet jaetaan ryhmään A ja ryhmään B. Ryhmään A kuuluvat ne jäsenet, jotka harjoittava liiketoimintaa (yritysjäsenet), ja ryhmään B kuuluvat ne jäsenet, jotka eivät harjoita liiketoimintaa (yhdistysjäsenet).Atria paranteli asemiaan
Atria Oyj:n käsittelemä lihamäärä kasvoi 3,2 miljoonaa kiloa viime vuonna, jolloin lihantuotanto kokonaisuudessaan ei Suomessa kasvanut. Yrityksen liikevaihto nousi 200 miljoonalla markalla 3,3 miljardiin markkaan. Lähes kolmasosa siitä tuli Lithells AB:stä ja viennistä Ruotsiin.
Lehdistötiedotteen mukaan Atria Oyj onkin vahvistanut asemaansa pohjoismaisena alan yrityksenä vähittäiskauppa- ja suurtalousmarkkinoilla. Atrian käsittelemien kaikkien eläinlajien teurastus- ja lihankäsittelymäärät lisääntyivät ripeämmin kuin maan lihantuotanto.
Liha ja Säilyke Oy oli Atrian luvuissa mukana puoli vuotta. Sen liikevaihdon (205 mmk) kasvu oli kuusi prosenttia. Lithells AB:n liikevaihto nousi niin ikään noin kuusi prosenttia ja oli 900 miljoonaa markkaa.
Tämän vuoden lopulla valmistuu Atrian uusi logistiikkakeskus Nurmossa. Sen käyttöönoton odotetaan tuovan yritykselle merkittäviä kustannussäästöjä.
Edellisenä vuonna ja vuoden 1999 alkupuolella markkinoita ja hintoja ravistellut sikakriisi hellitti Atriassa kolmannella vuosineljänneksellä 1999.
"Tulos ennen tilinpäättössiirtoja ja veroja syyskuun loppuun mennessä oli 54 miljoonaa markkaa", toimitusjohtaja Seppo Paatelainen kertoo.-MN
Kansainvälisen ot-seminaarin alustukset saatavissa
Kesäkuussa 1999 Helsingissä olleen kansainvälisen osuustoimintaseminaarin esitelmät on
julkaistu Liiketaloudellisessa aikakauskirjassa. Kirjan numero 4/99 on omistettu kokonaan
seminaariesitelmille. Yhteenvedon esitelmistä ovat laatineet PTT:n toimitusjohtaja Vesa
Vihriälä ja Pellervo-Seuran toimitusjohtaja Samuli Skurnik. Kirja on englanninkielinen.
Kirja on kokonaisuudessan luettavissa
Pellervon englanninkielisillä kotisivuilla. Kukin esitelmä on nähtävissä erikseen.
Suomenksi seminaarin neljä esitelmää on julkaistu Kansantaloudellisessa
Aikakauskirjassa 3/99. Nekin voi lukea verkkosivuiltamme.
Seminaarin kirjoja voi tilata Pellervo-Seurasta:
Anne Äyräväinen, puh.
(09) 476 7514 tai faksi (09) 694 8945
Hallitus vahvisti kansalliset tuet - Kannanmunantuottajat ovat tyytyväisiä munantuotantoa
hillitsevään ns. Laitila-malliin ja päättivät jatkaa keskinäistä sopimusta
toistaiseksi vuoden 2001 loppuun asti. Sopimus on ollut voimassa viime keväästä
lähtien. Sillä hillitään munantuotantoa, ja munantuottajien tulot ovat sen
ansiosta lisääntyneet. - Maaseutumatkailuyrityksissä kannattaa majoituskapasiteetin
kasvattamisen sijaan keskittyä laadun ja ammattitaidon kohottamisen,
ympäristövastuullisuuteen ja markkinointiin. Näin katsotaan kauppa- ja
teollisuusministeriön tuoreessa toimialaraportissa. Maaseudulla toimivien majoitus- ja
virkistyspalveluja tarjoavien pienyritysten ja matkailuyritysten yhteinen liikevaihto on
noin 2,5 mrd. mk vuodessa, maaseutumatkailun teemaryhmän kokoamassa yritysaineistossa on
2 031 yritystä.
Hallitus vahvisti torstaina 20. tammikuuta kansalliset maa- ja puutarhatuet MTK:n ja
ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n kanssa käytyjen neuvottelujen mukaisesti.
Kansallista tukea maksetaan 3,5 miljardia markkaa vuonna 2000, maa- ja
metsätalousministeriön mukaan 59 miljoonaa markkaa enemmän kuin on arvioitu maksettavan
vuoden 1999 tuotannolle. MTK:n valtuuskunta hyväksyi tukiratkaisun keskiviikkona.
Järjestö listaa kuitenkin edelleen olemassa olevia epäkohtia ja muistuttaa, että
Agenda-ratkaisu vain torjui uhanneet tulonmenetykset, ei lisännyt tuloja. Kohoavat
kustannukset vähentävät viljelijöiden tuloa 6 prosenttia vuodessa, mitä ei voida
siirtää tuottajahintoihin. Valtuuskunnan kannanotossa mainitaan, että hallitus on
sitoutunut LFA-tuen korottamiseen ja sen maksamiseen koko maassa, ja ratkaisun
yksityiskohtiin on palattava uudelleen, elleivät komissiolle esitetyt LFA- ja
ympäristötuet toteudu.
Hallitus myönsi Finfood - Suomen Ruokatieto ry:lle 11,2 miljoonaa markkaa
Hyvää Suomesta -toimintaan sekä 2,5 miljoonaa markkaa luomutuotteiden tunnettuuden
lisäämiseen. Maatilojen laatujärjestelmien kehittämiseen myönnettiin enintään 7
miljoonaa markkaa, maatalousyrittäjien opintorahaan 14 miljoonaa ja tulotukien
erillismenoihin 21 miljoonaa markkaa käytettävissä olevista varoista.
LYHYESTI