|
||||||||||||||
"Kun pakkaamoita on useita ja ne ovat pieniä, vähittäiskauppa pystyy hyödyntämään tilanteen ja tuottajahinta pysyy alhaisena. Niin sanottujen private labelien määrä vähittäiskaupassa oli Lähteen mukaan kohonnut vuoteen 2007 mennessä yli 50 prosenttiin kauppojen munavalikoimasta, kun se vielä 2002 oli selvästi alle 10 prosenttia." "Missään muualla EU:ssa ei tuoteta kananmunia niin selvästi yli omavaraisuuden kuin Suomessa, jossa kuitenkin munien kulutusaste on unionin toiseksi alhaisin. Poikkeuksena on Hollanti, jonka kananmunien omavaraisuusaste on 230 prosenttia, mutta joka toisaalta vie munansa lähelle Saksaan", totesi Lähde. Jan Lähde muistutti lisäksi, että EU-direktiivien mukainen siirtyminen perinteisistä häkkikanaloista virikehäkkeihin vuoteen 2012 mennessä supistaa munantuottajien määrää rajusti. Hän arvioi nykyisistä munantuottajista jopa 60 prosenttia lopettavan tuotantonsa määräaikaan mennessä. "Siirtyminen virikehäkkikanaloihin ja lattiatuotantoon tarkoittaa isoa investointipakkoa. Muutosinvestointi vastaa vuoden liikevaihtoa. Laajennuksessa kustannukset ovat moninkertaiset." "Hallitsematon hintakilpailu poistuvien häkkien tuotannolla vaikuttaa kaikkiin markkinahintoihin." Salon alueseminaari keräsi yhteensä yli 40 osallistujaa. Pellervo-Seuran luottamushenkilöiden lisäksi tapahtumaan osallistui elinkeinoelämän edustajia eri toimialoilta sekä päättäjiä. -Riku-Matti Akkanen Ministeriö: Sikojen viennistä Venäjälle voi koitua menetyksiä Keskipohjalainen Finnish Meat ilmoitti äskettäin aikeestaan viedä suomalaisia teurassikoja Venäjälle. Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa, että sikojen vienti Venäjälle teurastettavaksi vähentää tilan kansallista tukea, vaikuttaa kotieläintilan kriteereihin ja saattaa pienentää luonnonhaittakorvauksen lisäosaa. Kansallisen tuen maksaminen edellyttää nimittäin ministeriön neuvottelevan virkamiehen Esa Hiivan mukaan, että siat teurastetaan Elintarviketurvallisuusviraston (Eviran) hyväksymässä teurastamossa tai kunnan elintarvikeviranomaisen hyväksymässä pienteurastamossa. Tämän vuoden kansalliseen tukeen oikeutettu nautayksikkömäärä vaikuttaa ensi vuonna kotieläintilan määritelmään eräissä tuissa. Tila muuttuu luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa maksettaessa kasvinviljelytilaksi, jos tilalla ei ole riittävästi kansallisen tuen tukikelpoisia eläinyksikköjä suhteessa peltoalaan. Tällöin tila menettää luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan kotieläinkorotuksen sekä oikeuden tuotannosta irrotettuun tukeen ja kotieläintilan hehtaaritukeen. Selvitys osuustoimintatutkimuksesta maailmalla ja Suomessa Eliisa Trobergin, Panu Kalmin ja Iiro Jussilan kesällä 2008 valmistuneen selvitystyön tarkoituksena on tarjota osuustoiminnasta kiinnostuneille suomalaisille tietoa osuustoiminnan tutkimuksesta maailmalla ja Suomessa. Raportissa (pdf ») tuodaan esiin myös suomalaista osuustoimintaopetusta, jonka perustana selvityksessä esiteltävä tutkimus toimii. KTT Iiro Jussila toimii johtamisen professorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Ph.D. Panu Kalmi on Helsingin kauppakorkeakoulun dosentti ja akatemiatutkija. KTT Eliisa Troberg toimii vanhempana tutkijana Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutissa. Raportin tilasi vuoden 2008 alussa Osuustoiminnan neuvottelukunta, jonka jäseniä ovat Pellervo-Seura ry, Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto SOKL ry, OP-Keskus Osk ja Osuuskunta Tradeka-yhtymä. Neuvottelukunnan keskeisenä tehtävänä on toimia tutkijoiden kanssa yhteistyössä niin, että osuustoimintaa koskeva tutkimus edistyy eri tieteenaloilla maan yliopistoissa ja korkeakouluissa. Neuvottelukunta toivoo, että selvitys palvelisi eri sidosryhmiä.-Sami Karhu Valio laajentaa yhteiskuntavastuun raportointia netissä
Verkkosivusto esittelee monipuolisesti muun muassa, miten lehmistä huolehditaan lypsytiloilla, miten maidon ja maitotuotteiden laatu varmistetaan ja mitä Valio tekee ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi. Lisäksi sivustolla esitellään Valioa työpaikkana. Valion yritysvastuuta esittelevä verkkosivusto julkaistaan soveltuvin osin myös englanniksi www.valio.com -sivulla, viroksi www.valio.ee, ruotsiksi www.valio.se ja venäjäksi www.valio.spb.ru -sivuilla syksyn 2008 aikana. Vuonna 2007 Valio valittiin TNS Gallupin tutkimuksessa Suomen vastuullisimmaksi yritykseksi. Vastaajista 76 % piti tärkeänä, että yritykset myös kertovat vastuullisesta toiminnastaan julkisesti. Kuntaliitoksen takia muuttuva yhdistyksen kotikunta rekisteriin automaattisesti Yhdistyksen kotikunnan muuttuessa kuntaliitoksen takia siitä ei tarvitse erikseen tehdä ilmoitusta yhdistysrekisteriin. Patentti- ja rekisterihallituksesta todetaan, että kuntaliitoksien aiheuttamat kotikuntien muutokset tehdään viran puolesta yhdistysrekisteritietoihin, koska kotikunnan muutos perustuu lakiin. Sama tulee koskemaan niin osuuskuntia kuin muitakin yrityksiä. Yhdistysten säännöissä vanha kotikunta säilyy niin kauan kuin yhdistys muutoin muuttaa sääntöjään. Vuoden 2009 alussa toteutuu 32 kuntaliitosta. Liitosten tuloksena kuntien määrä vähenee 67:llä. Juho Lipsanen Vapon hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi KTM Juho Lipsanen on valittu Vapon hallituksen puheenjohtajaksi. Professori Heikki Niskakangas on eronnut Vapon hallituksesta. Juho Lipsanen on toiminut TeliaSonera Suomen toimitusjohtajana ja sitä ennen Alma Median toimitusjohtajana. Lipsanen on hankkinut energia-alan kokemusta ABB:llä vuosina 1988-2002, jolloin hän vastasi mm. uusiutuvien energialähteiden kehityksestä. Vapo Oy on Itämeren alueen johtava paikallisten ja uusiutuvien polttoaineiden, biosähkön ja -lämmön sekä ympäristöliiketoimintaratkaisujen toimittaja. Vapo-konserni koostuu emoyhtiö Vapo Oy:stä, johon kuuluu viisi liiketoiminta-aluetta: Paikalliset polttoaineet, Lämpö ja sähkö, Pelletti, Puutarha ja ympäristö sekä Vapo Timber Oy. Emoyhtiö Vapon omistavat Suomen valtio ja Metsäliitto Osuuskunta (49,9 %). Arla ostaa Ingmanin kaikki osakkeet Arla Foods hankkii meijeriyritys Ingman Foodsin kaikki osakkeet ja Ingmanista tulee Arlan kokonaan omistama tytäryritys 28. elokuuta lähtien. Arla osti puolitoista vuotta sitten kolmanneksen Ingman Foodsin osakkeista. Sopimukseen sisältyi optio ostaa loput Ingmanin osakkeista. Yrityskaupan loppuun saattamisen ei odoteta aiheuttavan muutoksia Suomen yrityksen rakenteessa tai organisaatiossa. Hans-Åke Hammarström, Arla Foodsin Pohjoismaiden johtaja, sanoo Arlan haluavan tiivistää yhä yhteistyötä yhteistyömeijereiden ja paikallisten maidontuottajien kanssa. Lähivakuutus kasvatti asiakasmääriään Lähivakuutuksen ensivakuutuksen maksutulo vuoden 2008 ensimmäisellä puolikkaalla oli 163 miljoonaa euroa eli kasvoi noin 6 prosenttia. Erityisesti yritysvakuutus- ja liikennevakuutustulot lisääntyivät. Liikennevakuutuksissa Lähivakuutus sai noin 20 000 uutta asiakasta. Lähivakuutuksella oli asiakkaita 530 tuhatta kesäkuun lopussa. Määrä lisääntyi puolessa vuodessa viidellä tuhannella. Asiakkaat arvostavat Lähivakuutuksen henkilökohtaista ja asiantuntevaa palvelua ja toimitusjohtaja Erkki Moisander sanoo Lähivakuutuksen menevän menevän trendejä vastaan. Sijoitustoiminnan nettotuotto oli alkuvuonna yhteensä 6 miljoonaa euroa, vähemmän kuin viime vuonna. Sijoitusmarkkinoiden epävarmuus vaikutti myös liikevoittoon. Lähivakuutuksen liikevoitto tammi-kesäkuussa oli 8 miljoonaa euroa. Edellisvuonna alkuvuoden tulos oli 30 miljoonaa euroa. Osakemarkkinoiden kurssilasku söi myös Lähivakuutuksen tulosta. Kuitenkin niin vakuutustekninen tulos kuin sijoitustoiminta olivat alkuvuonna plussalla, Moisander toteaa. Lähivakuutuksen ja säästöpankkien omistama Henkivakuutusyhtiö Duo sai alkuvuonna noin 15 000 uutta asiakasta. Vaikea pääomamarkkinatilanne näkyi sijoitussidonnaisen säästövakuutuksen maksutulokehityksessä. Duo vähensi sijoitustoiminnan riskejä jo viime vuonna keventämällä osakkeiden osuutta ja lisäämällä rahamarkkinavälineiden osuutta sijoitussalkussa. S-ryhmä viime vuoden tulostahdissa Uudet liiketoimintayksiköt kasvattavat S-ryhmän myyntiä viime vuoteen verrattuna. Voimakas investointiohjelma tulee rasittamaan tulosta, mutta sekä SOK-yhtymän että S-ryhmän operatiivisen tuloksen odotetaan nousevan lähes edellisen vuoden tasolle. Näin arvioi SOK:n pääjohtaja Arto Hiltunen loppuvuoden näkymiä ryhmän kertoessa alkuvuoden tuloksestaan. Heikentyneet talousennusteet tietävät uhkaa erityisesti investointihyödykkeiden myynnin kehitykselle, mutta vahva työllisyys pitää kuluttajan luottamusta yllä ja vähittäiskaupan kysyntä kasvaa myös loppuvuonna, S-ryhmässä arvioidaan. S-ryhmän vähittäismyynti kasvoi tammi–kesäkuussa 13 prosenttia, mutta toimipaikkainvestointien kasvu ja edellisvuotta pienemmät myyntivoitot laskivat S-ryhmän tulosta edellisvuodesta. Erityisen hyvin kehittyi alueosuuskauppojen myynti, kasvua oli 14,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Uusia asiakasomistajia liittyi osuuskappoihin alkuvuonna 47 400. Asiakasomistajille maksettu bonus kasvoi 21 prosenttia edellisen vuoden vastaavan jaksoon verrattuna ja oli 147 miljoonaa euroa. Osuuskauppojen alkuvuoden yhteenlaskettu tulos ennen veroja oli 112,8 miljoonaa euroa (126,3 milj. €). SOK-yhtymän tulos oli puolestaan 12,6 miljoonaa euroa (47,6 milj. €). S-ryhmän yhteenlaskettu tulos oli suunnitellulla tasolla. S-ryhmä investoi tänä vuonna ennätyksellisesti. Puolessa vuodessa kotimaan toimipaikat ovat lisääntyneet 38:lla ja kesäkuun lopussa niitä oli 1 556. Uusi toimistokin käyttöön Hollolassa Lisätehoa Faba Palvelulle Faba Palvelu on juuri avoimet ovat uudessa hallintorakennuksessaan Hollolassa. Asiat ovat muuttuneet paitsi päällisin puolin, myös toiminnoiltaan.
"Nyt markkinaosuus on niin suuri, että asioista voidaan päättää valtakunnallisesti, sanoo Faba Palvelun toimitusjohtaja Seppo Lintukangas. Lintukangas toivoo, että myös itsenäisinä jatkavien Keski-Pohjan Jalostuksen ja Ålands SF:n kanssa yhteistyö jatkuu entistä tiiviimmin. Faba Palvelun markkinaosuus on noin 88 prosenttia. Sen hallinnonkin painopiste liikkuu vähitellen lähemmäs käytännön toimintaa. Eläinainesta on kuitenkin eri puolilla maata, mikä on turvallista mahdollisten eläinsairauksien varalta. Vuoden 2009 alussa Faba Palvelulla on noin 15 000 jäsentä, sen liikevaihto on yli 20 miljoonaa euroa ja se tekee noin 600 000 siemennystä vuodessa. Seminologipalvelun päivystys asiakkaille paranee. Faba Palvelu pystyy elokuusta lähtien käyttämään kymmeniä etäpäivystäviä siementäjiä alueellaan. He kirjautuvat tekstiviestillä päivystyksen ajaksi tiettyyn atk-ohjelmaan ja päivystyksen loputtua siitä ulos. Maatalouden Laskentakeskuksessa tehdään tilausten perusteella seminologeille reittioptimointi. Seminologi voi lähteä suoraan karjatiloille etäpäivystyksestään, vaikka kotoaan. Tämä tehostaa huomattavasti toimintaa ja vähentää kustannuksia, sillä tähän asti seminologit ovat joutuneet autoilemaan päivystyspaikalle noutamaan päivän ohjelmansa. Kansainvälisyys tulee entistä olennaisemmaksi kotieläinjalostuksessa. Lintukangas arvioi, että Suomesta voisi tulla merkittäväkin paikka kotieläinjalostuksessa, jos eläinsairaudet yleistyvät eteläisessä Euroopassa. Viime viikkoina on neuvoteltu Faban liittymisestä Viking Geneticsiin, joka on vuoden 2008 alussa aloittanut tanskalais-ruotsalainen keinosiemennysjärjestö. Faba omistaisi Viking Geneticsistä 25 prosenttia. Muun toimintansa lisäksi Viking Genetics vastaa sonninsiemenen viennistä. Viennin tehostuminen tulisi suomalaisille Lintukankaan mukaan kuin huomenlahjana, jos Suomi liittyy tähän pohjoismaiseen järjestöön. "Yhteispohjoismainen toiminta on jäsenkunnan etu", Lintukangas vakuuttaa. Pekkarinen pitää ikärakennetta vakavana haasteena Yrityksiä on ennätyspaljon, mutta kasvuhakuisuus on vaatimatonta Työikäisen väestön nopea väheneminen ja eläkeikäisen väestön erittäin suuri kasvu on vakava haaste Suomen talouden kasvulle, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen arvioi. Muutos on teollistuneen maailman nopein, Pekkarinen kuvaa kehitystä, kun yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä yli 400 000:lla ja työikäisten määrä vähenee samalla lähes 200 000:lla. Pekkarisen mukaan työuria on pidennettävä kautta linjan, alusta, keskeltä ja lopusta. Pekkarisen kanssa samassa Yrittäminen ja työelämä -seminaarissa Helsingissä puhunut työministeri Tarja Cronberg harmitteli, että riskinotto näyttää olevan vähäistä, samoin sitoutuminen yrittäjyyteen. Yritysten kasvuun on Cronbergin mielestä paneuduttava ja etenkin naisten halukkuus kasvattaa ja laajentaa yritystoimintaansa on vähäistä. Suomi on pahasti jäljessä myös sähköisten palvelujen kehittämisessä. Työ- ja elinkeinoministeriön yrittäjyyskatsauksen ennakkotietojen mukaan Suomessa on enemmän yrityksiä kuin koskaan aikaisemmin. Yritysten lukumäärä vuoden 2007 lopussa oli noin 258 000. Ongelmana on edelleen kasvuun pyrkivien yritysten vähäisyys. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus yrityskannasta on n. 99,8 prosenttia. Näistä alle 10 hengen yrityksiä oli 93,2 %, joista pääosa työllistää alle 2 henkilöä. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä (n. 6 prosenttia ) on tuntuvasti alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa (15 prosenttia) tai kaikissa Euroopan maissa keskimäärin (11 prosenttia). Naisyrittäjiä on Suomessa suhteellisesti enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Kaksi kolmasosaa naisyrittäjistä on yksinyrittäjiä, ja kasvuyrityksiä on suhteellisen vähän. Suomessa on noin 6400 maahanmuuttajien yritystä. Vuodesta 2000 lähtien ulkomaalaisten yrittäjien määrä on yli kaksinkertaistunut. Maahanmuuttajien yritykset työllistävät n. 20 500 henkilöä ja niiden liikevaihto on noin 7 miljardia euroa. Selvitysmies Jarmo Juga esittää Kotieläintutkimuksen resurssien vastattava tuotannonalan painoarvoa Kotieläintuotannon suuren merkityksen pitää heijastua kotieläintutkimuksen resursseihin, korostaa selvitysmies Jarmo Juga maa- ja metsätalousministeriölle luovuttamassaan selvityksessä suomalaisesta kotieläintutkimuksesta. Kotieläintalouden osuus maataloustuotannon markkinahintaisesta tuotosta oli 83 prosenttia vuonna 2006. Selvityksen mukaan kotieläintutkimuksen resurssit ovat nykyisin hajallaan ja viime vuosien rahoitusleikkaukset ovat heikentäneet tutkimuksen tehokkuutta. Maa- ja metsätalousministeriön alaisten sektoritutkimuslaitosten yhdistäminen luonnonvaratutkimuskeskukseksi ei selvitysmiehen mukaan toisi sanottavaa synergiaetua kotieläintutkimukseen eikä poistaisi päällekkäisyyttä. Selvityksessä pidetäänkin parempana vaihtoehtona MTT:ssä ja Helsingin yliopistossa tehtävän kotieläintutkimuksen ja kotieläimiin liittyvän elintarviketutkimuksen yhdistämistä. Selvitysmiehen mielestä tutkimuslaitosten hallinnollista itsenäisyyttä kannattaisi lisätä ja laitosten pitäisi hakea nykyistä enemmän tutkimusrahoitusta EU:sta, TEKESistä ja Suomen Akatemiasta. Myös yksityissektorin rahoitusta voitaisiin lisätä tuotantopohjaisella tuotekehitysmaksulla Tanskan mallin mukaan. Selvityksen mukaan tutkimuksessa tulee jatkossa panostaa kotieläintuotannon tuottavuuden ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen. Koetilojen suunnittelu edellyttää selvityksen mukaan parempaa yhteistyötä ministeriöiden ja tutkimuslaitosten välillä. Ypäjän asemaa hevososaamiskeskuksena ja Maaningan asemaa nautatutkimuksessa tulee vahvistaa. Työjakoa eri tutkimuspaikkojen välillä tulee myös selkiyttää. Uusi metsäaiheinen aikakauslehti MTK:n julkaisuja kustantava Viestilehdet Oy alkaa julkaista ensi marraskuusta lähtien uutta Aarre-nimistä metsäalan aikakauslehteä. Lehti ilmestyy kerran kuussa. Uusi lehti käsittelee metsän hyöty- ja virkistyskäyttöä sekä esimerkiksi ruokaa, sisustamista, terveyttä ja liikuntaa. Jokaisessa numerossa on myös ajankohtaista asiaa puumarkkinoista ja tuoreinta tutkimustietoa. "Lehti ei ole suunnattu ainoastaan metsänomistajille. Lehti tarjoaa tietoa ja elämyksiä metsän ja luonnon aarteita arvostaville suomalaisille, asuivatpa nämä kaupungissa, taajamissa tai maaseudulla. Aarre-nimisen aikakauslehden elämäntyyli- ja hyötyaineisto palvelee sekä mies- että naislukijoita. Aarre haluaa olla myös mielipidefoorumi ajankohtaiselle metsäkeskustelulle, kertoo Viestilehdet Oy:n toimitusjohtaja Heikki Laurinen. Aarre-lehden päätoimittajaksi on nimitetty FM, MBA Mari Ikonen, joka on ollut mm. Yhtyneiden Kuvalehtien julkaiseman Maalla-lehden päätoimittaja. HKScanilla vaisu alkukesä HKScan on vuosien rakennesaneerauksensa loppusuoralla ja kirjasi saneerauksen loppulaskut ja päällekkäiset kustannukset vuoden toiselle neljännekselle, jota näiden lisäksi rasittivat sianlihan vaikea markkinatilanne ja pakkasvarastojen purkaminen epäedullisille markkinoille.
Toimitusjohtaja Kai Seikku sanoo toimitusvarmuuden palautuneen kilpailukykyiselle tasolle kesällä. Elo-syyskuussa kaikki logistiikka hoituu Vantaalta. Epävarmuus toimituksissa on johtanut ainakin joistakim kampanjoista peräytymiseen. Seikun mukaan on merkkejä, joiden perusteella sikasyklin voi odottaa helpottavan vuoden 2008 lopulla. HKScanin tunnusluvut ovat kaukana tavoitteista. Erityisen tappiollista on ollut lihaliiketoiminta. HKScanin liikevaihto huhti-kesäkuussa lisääntyi selkeästi edellisen vuoden vertailujaksoon verrattuna ja oli 591,9 miljoonaa euroa. Ruotsissa tuli yli kolme miljoonaa liikevoittoa. Baltiassa HKScanin liiketoiminta oli parhaimmillaan, mutta siellä talous on alamäessä. Puolassa Sokolów menestyi odotetusti, mutta muut toimet ajoivat koko Puolan liiketoiminnan tappiolle. HKScan pitää voimassa 4. heinäkuuta antamansa ilmoituksen, jonka mukaan konsernin koko vuoden tulos jää merkittävästi edellisvuoden tuloksesta. HK Ruokatalon organisaatiouudistus uusii myös johtajakaartia
HK Ruokatalon perustoiminnot ovat 11.8.2008 alkaen myynti, markkinointi, tilaus-toimitusprosessi ja teolliset prosessit. Myyntijohtajana jatkaa Antti Paavilainen. Innovaatiojohtaja, KTM Hanna Kukkonen siirtyy markkinointi- ja tuotekehitysjohtajaksi. Valmisteliiketoiminnan johtaja Samuli Eskola siirtyy vastaamaan tilaus-toimitusprosessista. Hänelle kuuluvat mm. strategiatyö, ohjaus, logistiikka sekä ympäristöasiat. Teollisten prosessien johtajaksi tulee ETM Juha Sarkkinen Atrian Venäjän tuotantojohtajan paikalta. Hän vastaa mm. teurastuksesta ja materiaaliostoista. HK Ruokatalo on HKScanin tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoimintaa Suomessa. Sen johtoryhmän muodostavat 11.8.2008 alkaen toimitusjohtaja Jari Leija, talousjohtaja Jukka Laiho, myyntijohtaja Antti Paavilainen, markkinointi- ja tuotekehitysjohtaja Hanna Kukkonen, johtaja Samuli Eskola, johtaja Juha Sarkkinen, luova johtaja Jyrki Sukula ja henkilöstöryhmien edustajana Martti Meriniemi. Johtoryhmän sihteerinä toimii Marjukka Hujanen. Atria jää tulostavoitteestaan Liikevaihto kasvaa, mutta tulos jää merkittävästi alle vuoden 2007 tuloksen, kertoi Atria raportoidessaan toisen vuosineljänneksen tulostaan. Raaka-aineiden, materiaalien ja elintarvikkeiden hintojen kehitys on yrityksen mukaan vaikuttanut siihen, että nyt voittoa ennen veroja kertyi 7,7 miljoonaa euroa huhti-kesäkuussa, kun viime vuoden vastaava luku oli yli 45 miljoonaa euroa - se tosin oli ennätyksellinen kausi. Atria Suomen toimitusjohtajan Juha Gröhnin mukaan Atria piti lihavalmisteiden ja liharuokien markkinaosuutensa, mutta menetti osuuttaan lihamarkkinoilla. Sikasyklin taittumisesta on Atrian mukaan ollut lieviä merkkejä. Gröhn kuvaa, että pieniä hintapiikkejä on ollut, mutta markkinat eivät ole vetäneet. Nyt kuitenkin "tuntuisi siltä, että on kalliota jalkojen alla". OP-Keskuksen Vepsäläinen: Hintojen nopea nousu talouden vakavin ilmiö OP-Keskuksen toimitusjohtaja Tony Vepsäläinen uskoo Suomen talouden kestävän meneillään olevan talouden notkahduksen ja epävarmuuden hyvin. ”Kotitalouksien, yritysten ja valtion riskinkantokyky on vahvempi kuin edellisissä laskusuhdanteissa. Liialliseen synkkyyteen ei siis ole aihetta, mutta realismi ja harkinta ovat näissä oloissa kuitenkin paikallaan”, Vepsäläinen sanoi OP-Pohjola-ryhmän eloistunnossa Lahdessa. Vepsäläisen mielestä vakavin ilmiö on hintojen nopeutunut nousu, joka kaiken lisäksi painottuu välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Farmarin avajaispäivänä puhunut Vepsäläinen myös kannusti kaikkia maa- ja elintarviketalouden toimijoita miettimään, miten maatalouden pääomakustannuksiin voitaisiin vaikuttaa. ”Mitään patenttiratkaisua kulujen alentamiseen ei ole, mutta esimerkiksi yhteistoiminnalla voitaisiin vaikuttaa ainakin osaan kustannuksista. Tutkimus ja tuotekehitys tuottavat yhä parempia ja edullisempia ratkaisuja myös maatalouden käyttöön. Esimerkkejä toimivista ja kustannustehokkaista ratkaisuista mm. rakennusinvestoinneissa on jo saatu.” Vepsäläistä huolettaa Makeran tulevaisuus; investointitukien merkitys on ollut huomattava pääomakulujen alentamisessa. Hän myös pitää tärkeänä varmistaa riittävä korkotukilainoitus kaikkien perusteltujen investointien rahoittamiseen maan kaikissa osissa. Valion Laaksonen ruoan hinnasta: Kovimmat hinnankorotukset jo nähty Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen arvioi, että maailman talouskasvun hiipumisen perusteella tuotantopanosten hintojen nousu ei enää näyttäisi jatkuvan ja on perusteita olettaa, että kovimmat ruoan hinnankorotukset on jo nähty. Laaksonen puhui OP-Pohjola-ryhmän eloistunnossa Lahdessa ja totesi, että Valio on joutunut kevään aikana siirtämään maitotilojen nousseet kustannukset hintoihinsa ja useiden tuotteiden hinnat ovat nousseet merkittävästi. Valion tehtävä on edistää maidontuottajiensa elinkeinoa ja siihen näyttäisi Laaksosen mukaan olevan hyvät edellytykset myös muuttuneilla markkinoilla. Unionin maatalouspolitiikka on Laaksosen mukaan tärkeässä asemassa ruoan hinnan kehityksessä. Hän katsoo, että pieni ylituotanto on paras tae elintarvikkeiden riittävälle saatavuudelle ja edullisille hinnoille. Yritysostot tuplaavat Atrian liiketoiminnan Venäjällä ja Baltiassa (Päivitys 1.8.2008) Atria kiilasi itsensä suurimpien lihayhtiöiden joukkoon Venäjällä ostettuaan espanjalaisomistuksessa olleen Kampomosin. Atria arvioi tahkoavansa Venäjällä yhteensä 200 miljoonan euron liikevaihdon vuonna 2010.
Viime vuosina pian 20 vuotta toimineen yrityksen alkukauden hyvä tuloskunto on sulanut. Campomos on siirtynyt suorasta jakelusta Moskovan ja Pietarin ulkopuolella jakelijoiden käyttöön, mikä osaltaan on murentanut kannattavuutta. Tikkakoski sanoo logistiikan olevan tärkeää Venäjällä - eritoten oman. Kaupan myötä Atria sai valmiin oman brändin sekä jakelun. Tehdas ja logistiikka keskus ovat aivan Moskovan keskustan tuntumassa kehätien varrella. Pietarissa on varasto ja jakeluautoja. Sianlihan tarpeestaan kymmeniä prosentteja Kampomos saa omasta alkutuotannostaan. Atrian Venäjän toimintojen johtaja Juha Ruohola sanoo tänä vuonna valmistuneesta nykyaikaisesta sikalasta, että ensimmäiset teurassiat lähtevät sieltä syyskuussa ja sika-aines on sekä amerikkalaista että eurooppalaista. Tällä erää sikala on 2500 emakon yhdistelmäsikala, joka tuottaa 50 000 teurassikaa vuodessa. Tuotanto arvioidaan voitavan kaksinkertaistaa. Sikala on vajaan 200 kilometrin päässä Moskovasta kaakkoon. Teurastamo on lähempänä Moskovaa. Atria kävi läpi kymmeniä yrityksiä parin vuoden aikana tarkentaakseen yrityskaupan kohdetta. Lopulta sekä Ruotsissa että Baltiassa ja Venäjällä kaupat toteutuivat samoihin aikoihin. Baltiassa Atria nousi kakkoseksi HKScanin omistaman Rakveren jälkeen hankkimalla Valgan lisäksi kaksi yritystä, AS Wõro Kommertsin ja AS Vastse-Kuuste Lihatööstusin. Kummallakin on vajaan kymmenen miljoonan euron liikevaihto ja noin 150 työntekijää. Yritykset sijaitsevat noin 80 kilometrin päässä toisistaan eteläisessä Virossa ja Tikkakosken mukaan niistä saadaan merkittäviä synergiaetuja. Lähellä ovat myös Latvian markkinat. Ruotsissa Atria hankki alkukesästä herkuttelutuotteisiin keskittyvän Ridderheims Delikatesser -nimisen yrityksen, jolla on noin 50 miljoonan euron liikevaihto ja yli sata työntekijää. Atria pääsee valmistamaan omilla laitoksillaan Ridderheimsin ulkopuolisilla teettämiä tuotteita. Atria aikoo yhdistää Ridderheimsin ja Falbygdens Ostin toimintaan ja niistä tulee noin 100 miljoonan euron liikevaihdon Atria Deli -liiketoimintayksikkö.
|
