Vieläkö Lex Kallio vaikuttaa?
Pienviljelysseminaari Maatalousmuseo Sarassa 24. syyskuuta
Mitä tapahtui Suomen maatalouden rakenteessa ensimmäisen maailmansodan jälkeen? Heijastuvatko nuo vuodet vielä tämän päivän maatalouteen? Aihetta pohditaan Suomen Maatalousmuseo Sarassa Loimaalla järjestettävässä seminaarissa Suomen selkäranka – pienviljelys? Seminaari on perjantaina 24.9.2010 alkaen klo 10.
   Ohjelma »
   Seminaariin on vapaa pääsy, mutta ennakkoilmoitusta toivotaan sähköpostitse osoitteella: jamini@utu.fi. Turusta on seminaariin ilmainen linja-autokuljetus rautatieasemalta klo 9.00 ja paluu seminaarin päätyttyä.
   Suomen maatalouden rakenteen syntyyn vaikuttivat olennaisesti ensimmäisen maailmansodan jälkeiset uudistukset: torpparien vapautus ja Lex Kalliona tunnettu maanhankintalaki. Maassamme ryhdyttiin tietoisesti panostamaan pienviljelmiin, jotka muun muassa Hannes Gebhardt oli osoittanut taloudellisesti tehokkaimmiksi. Sellaista rakennetta vahvistivat vielä myöhemmin siirtolaisten ja rintamamiesten asuttamistoimenpiteet.
   Seminaarin järjestää Suomen Maataloushistorian Seura yhteistyökumppaneinaan Pellervo-Seura ja Suomen maatalousmuseo Sarka.


Osuustoimintavuodelle 2012
tehdään omat nettisivut Pellervossa

Hanna Muukka.

Maailmanjärjestö YK kehottaa panemaan vauhtia osuustoiminnan edistämiseen. YK:n mielestä pitäisi kiinnittää huomiota osuuskuntien merkitykseen sosiaalisessa ja taloudellisessa kehityksessä erityisesti vuonna 2012, joka järjestö on nimennyt Osuustoiminnan vuodeksi.
   Suomessa Osuustoimintavuotta 2012 on valmisteltu jo tämän vuoden alkupuolelta lähtien.
   Pellervo-Seurassa teemavuodesta tehdään nettisivut. Aineiston niille kokoaa teol.kand. Hanna Muukka opintoihinsa liittyvän työharjoittelujakson aikana Pellervossa. Hanna tekee Helsingin yliopistossa pro gradu -tutkielmaa suomalaisen osuustoiminnan arvoista ja periaatteista.


Pellervon alueseminaari
28.9. Turussa
Pellervon alueseminaari 2010 järjestetään Varsinais-Suomessa Turussa tiistaina 28. syyskuuta.
   Seminaarin otsikkona on ”Osuustoiminta – Ensimmäinen valinta!”. Ohjelmassa » tarkastellaan osuustoiminnan ajankohtaisia kysymyksiä varsinaissuomalaisesta näkökulmasta, mm. maitomarkkinoita, kansainvälistymisen haasteita, kansallisen ruokastrategian valmistelua sekä osuustoiminnan ja keskinäisyyden menestyksen eväitä alkaneella vuosikymmenellä. Pellervo-Seuran hallitus ja johtoryhmä ovat seminaarissa paikalla.
   Seminaari on tarkoitettu Varsinais-Suomen osuustoiminnallisille ja muille alueen vaikuttajille sekä tiedotusvälineille. Tilaisuus on maksuton.
Seminaaripaikkana on Valion tilat, Rieskalähteentie 68, Turku.
Ilmoittautumiset mieluiten Pellervo-Instituutin sähköisen ilmoittautumislomakkeen kautta ke 22.9.2010 mennessä http://www.pellervo-instituutti.fi/kurssille.asp


Yhtiö täsmensi kehittämissuunnitelmiaan
HKScan keskittää sekä Suomessa että Ruotsissa
HKScan mielii vahvistaa asemiaan Suomessa ja keskittää toimintojaan, mikä tietäisi alihankkijat ja ulkoistetut toiminnot mukaan lukien noin 250 henkilön vähenemistä ja 12,5 miljoonan euron hyötyjä vuoden 2011 loppuun mennessä. Yhtiö kertoi kehittämishankkeista jo keväällä.
   HKScan aloittaa suunnitelmia koskevat neuvottelut henkilöstön kanssa lähiaikoina.
   Nyt täsmentyneissä suunnitelmissa on sianlihan teurastuksen ja leikkuun lopettaminen Mellilässä ja siirtäminen Forssaan sekä naudan teurastuksen ja leikkuun keskittäminen Outokumpuun. Lihavalmisteiden ja valmisruokien tuotanto siirtyisi Säkylästä konsernin muihin tuotantolaitoksiin.
   HKScanin toimitusjohtajan Matti Perkonojan mukaan ohjelmaan liittyvät investoinnit sisältyvät HKScan Finlandin liiketoiminnan normaaleihin vuosi-investointiohjelmiin ja siitä arvioidaan aiheutuvan noin kolmen miljoonan euron ylimääräiset kustannukset tänä ja ensi vuonna.
   Ruotsissa Lindköpingin asema Scan AB:n toiminnoissa vahvistuu. Siellä ruokamakkaroiden valmistus keskitettäisiin pääsääntöisesti Linköpingiin vuosien 2011-2013 aikana: Örebron nakkilinjat ja Kristianstadin makkaratuotanto loppuisivat. Myös pääkonttori- ja hallintotoiminnot on suunniteltu siirrettäväksi Skarasta ja Tukholmasta Linköpingiin.
   Toimitusjohtajan Perkonojan mukaan kehittämissuunnitelmat tähtäävät HKScanin kannattavuuden parantamiseen. Nyt toteutettavaksi harkittavilla ohjelmilla tähdätään lisäksi asiakkaiden ja kuluttajien edellyttämien tuotevalikoimien, laadun ja vastuullisen toiminnan varmistamiseen HKScanin koko liiketoimintaketjussa. Ohjelmien avulla vahvistetaan myös pohjaa tulevalle kasvulle ja kannattavuudelle.


Osuustoimintatutkimuksen päivä 18.10. Tampereella
Osuustoiminnan neuvottelukunta ja Pellervo-Seura järjestävät osuustoimintatutkimuksen päivän tänä vuonna maanantaina 18. lokakuuta Tampareen yliopistolla klo 9.30 - 18.00.
   Maksuton tapahtuma on tarkoitettu osuustoiminnan tutkijoille, opiskelijoille, yritysjohtajille, yritysten hallintohenkilöille, julkishallinnon toimihenkilöille ja muutoin osuustoiminnasta kiinnostuneille.
   Osuustoimintatutkijat ja osuustoiminnan neuvottelukunta ryhtyivät järjestämään tutkijoiden ja elinkeinoelämän välistä yhteydenpitoa tiivistävää osuustoimintatutkimuksen päivää vuonna 2005.
   Tutkimuspäivän ohjelma ja ilmoittautumistiedot ».


Tanskan suurin siipikarjayritys HKScanille
HKScanin siipikarjaliiketoiminta laajenee
Tanskaan ja Ruotsiin
HKScan hankkii Tanskan suurimman siipikarjayrityksen Rose Poultryn. Kaupan toteutuessa HKScanin toiminta siipikarjamarkkinoilla laajenee Tanskaan ja Ruotsiin ja yhtiöstä tulee yksi johtavista toimijoista siipikarjamarkkinoilla Pohjois-Euroopassa.
   HKScanin toimitusjohtaja Matti Perkonoja sanoo, että Rose Poultryn strateginen sopivuus HKScanille on erinomainen ja se on merkittävä askel yhtiön siipikarjaliiketoiminnan kehittämisessä.
   Myyjinä ovat Vinderup Poultry A/S, Skovsgaard Fjerkræslagteri A/S ja Hedegaard A/S. Kauppa on tarkoitus saattaa päätökseen kuluvan syksyn aikana.
   Rose Poultry tuottaa vuodessa yli 130 miljoonaa kiloa siipikarjanlihaa, jota myydään yhtiön omalla Rose-tuotemerkillä sekä kaupan merkeillä tuoreena, pakastettuna tai valmisteina yhtiön päämarkkinoilla Tanskassa, Ruotsissa ja Isossa Britanniassa.
   Rose Poultryn liikevaihto tilikaudella 2008/2009 oli noin 211 miljoonaa euroa ja liiketulos noin 0,7 miljoonaa euroa tappiollinen. Alkaneen tilikauden arvioidaan päättyvän voitollisena. Rose Poultryn taseeseen sisältyy korollisia nettovelkoja arviolta 47 miljoonan euron arvosta.
   Rose Poultryn osakkeiden kauppahinta on enintään 23,9 miljoonaa euroa. Se maksetaan enintään 15,9 miljoonan euron käteisvastikkeella ja myyjille suunnattavalla enintään 1 000 000 kappaleen HKScanin A-osakkeen osakeannilla.


Sisältää runsaasti monia ravintoaineita
Valio arvioi luoneensa uuden menestysmaidon
Valio on tuonut markkinoille uuden maidon, josta yhtiö odottaa maitohyllyjen menestyjää.

Maito Plussaa maistaneet kuvaavat, että sitä ei hevin usko rasvattomaksi, koska sen suutuntuma on selvästi täyteläisempi kuin tavanomaisen rasvattoman maidon.

   Tuotepäällikkö Paula Viikari Valiosta kertoo, että vähittäiskauppa on ottanut uutuusmaidon vastaan erittäin myönteisesti.
   Rasvaton Maito Plus^TM sisältää proteiinia ja kalsiumia 1,5 kertaa enemmän kuin tavallinen rasvaton maito. D-vitamiinia siinä on kaksinkertaisesti, energiaa sitä vastoin vähän.
   Maitoa on täydennetty mm. D-vitamiinilla ja B-ryhmään kuuluvalla foolihapolla. Niitä suomalaisten ruokavaliossa on niukasti.
   Tutkimuspäällikkö Taru Pilvi Valiosta kuvaa heraproteiinin olevan ihmisen elimistölle ainutlaatuisesti hyvää tekevä proteiini. Se edistää lihasten palautumista urheilun jälkeen, tehostaa lihasten rakentumista ja yhdessä kalsiumin kanssa edesauttaa laihtumista.
   Pilven mukaan maidon proteiineja tutkitaan nyt paljon ja niiden ominaisuuksista tullaan jatkossa kuulemaan uusia tietoja.
   Paula Viikari pitää uutuusmaitoa hyvänä vaihtoehtona myös suosituille energiajuomille, joiden hintaan nähden Maito Plus^TM:n 1,39 euroa litralta on tosi edullinen.
   Valio järjesti uutuusmaidosta tiedotus- ja ravitsemusalan edustajille tilaisuuden, jossa asiantuntijaraati ylisti Maito Plus^TM:n soveltuvan erinomaisesti niin vanhuksille, runsaasti liikkuville, laihduttajille kuin kasvaville nuorille. Se sopii sekä ruoka- että välipalajuomaksi.
   Keittämistä Maito Plus ei siedä, mutta sitä voi käyttää kahviin, leivontaan ja ruoanvalmistukseen tai kaakaon sekaan.
   Vuosikymmen sitten Valio toi markkinoille laktoosittoman maidon. Valion viestintäjohtaja Pia Kontunen luonnehtii, että Maito Plus^TM on merkittävin maitouutuus tuon jälkeen.
   Maito Plus^TM valmistetaan Valion Jyväskylän meijerissä. Siellä se tulee syrjäyttämään kalsiummaidon. Jyväskylän meijeriin maito keräillään jalostettavaksi keskimäärin 94 kilometrin etäisyydeltä.


OP-Pohjola: Verraten suotuisaa myös jatkossa
Viennin veto kohentanut Suomen taloutta
Hyvä kysyntä Suomen vahvimmilla vientimarkkinoilla kasvattaa vientiä aiempia arvioita enemmän. Kotitalouksissa on vahva luottamus talouteen. Asuntoinvestoinnit lisääntyvät vahvasti. Siinä päätekijöitä, jotka ovat saaneet talouden ennustajia nostamaan aiempia arvioitaan.

Ekonomisti Timo Hirvonen esitteli OP-Pohjola-ryhmän suhdanne-ennusteen 30. elokuuta. Kuvat M Nummi

   OP-Pohjola-ryhmä ennustaa, että Suomen kansantuote kasvaa 2,6 prosenttia tänä vuonna ja hivenen enemmän vuonna 2011. Työttömyysaste pienenee ja päätyy 7,8 prosenttiin vuonna 2011.
   Nordea julkisti oman ennusteensa samana päivänä. Nordea ennustaa Suomen talouden kasvavan 3,5 prosenttia tänä vuonna.
   OP-Pohjola-ryhmän ekonomistin Timo Hirvosen mukaan epävarmuutta maailmantalouden kehittymisestä ovat lisänneet arvioinnit siitä, mitä väliaikaisten elvytystoimien ja varastojen purkamisen hyötyjen hälveneminen vaikuttaa talouteen.
   Hirvonen korostaa, että todennäköisin vaihtoehto ei ole se, että taantuma uusiutuisi.
   Hirvonen aprikoi, mahtaako kotitalouksien luottamus talouteen olla jo turhankin vahvaa. Yksityinen kulutus kasvaa 2 prosenttia tänä vuonna. Säästäminen on voimakkaampaa nyt kuin vuonna 2011. Reaalinen ostovoima kasvaa 2011 nopeammin kuin tänä vuonna.
   Asuntohintojen nousu rauhoittuu. Investoinnit asuntoihin lisääntyivät alkuvuonna yli puolella edellisvuotisesta, mutta OP-Pohjola-ryhmä muistuttaa, että lähtötaso oli vaatimaton.
   Julkisen talouden alijäämä pahenee tänä vuonna ja kuntien alijäämä pysyy OP-Pohjolan mukaan viimevuotisella tasolla. Ensi vuonna valtion talouden tila paranee.


Vesiosuuskuntapäivä tulvi tietoa vesihuollon haasteista
Tarasti kaipaa helpotuksia jätevesiasetuksen vaatimuksiin ja kiinteistökohtaista neuvontaa

Lauri Tarasti (keskellä) sai SVOSKin tunnustuksen merkittävästä työstä vesihuollon hyväksi. Vasemmalla Pertti Halsola ja rva Tarasti, oikealla SVOSKin puheenjohtaja Reijo Korhonen ja toiminnanjohtaja Riitta Virtanen. Kuvat M Nummi Vesiosuuskuntapäivässä oli 40 näytteilleasettajaa. Kansliapäällikkö Hannele Pokan esitys veti Tietoteltan täyteen väkeä. Vesiosuuskuntapäivässä oli neljä eri aiheen työpajaa. Tässä talouspajaa Korian pioneerikoulun käytävällä vetää Jukka Vainio.

Ensimmäisessä valtakunnallisessa Vesiosuuskuntapäivässä puhunut ministeri Lauri Tarasti sanoi toiveensa toteutuvan, kun ympäristöministeri aikoo viedä haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen lakimuutoksena eduskunnan käsittelyyn.
   Tarasti selvitti ministerin pyynnöstä haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toimeenpanon nykytilaa ja kertoi ehdotuksistaan ensimmäisessä Vesiosuuskuntapäivässä Korian pioneeripuistossa Kouvolassa 21. elokuuta.
   Tarasti ehdottaa, että velvoitteet eivät koskisi yli 68-vuotiaita. Eivät myöskään kiinteistöjä, jotka lähivuosina liitetään viemäriverkostoon. Kiinteistön omistaja voisi myös hakea lykkäystä hankkeeseen taloudellisten syiden perusteella. Teknisesti tai muuten kohtuuttomiksi arvioiduista investoinneista voitaisiin vapauttaa.
   Tarasti esittää myös, että kiinteistöjen jätevesirakentamiseen voisi saada avustusta eri lähteistä. Toistaiseksi voi hyödyntää vain yhtä tukilähdettä.
   Tarastin otti esille myös Tekniikan maailman selvityksen, jonka mukaan kahdeksasta testatusta jätevesien puhdistukseen myynnissä olleesta laitteesta vain yksi puhdisti jäteveden ajoittain kuten piti.
   Tarastin esitys sisälsikin suoria vastauksia siihen, miksi kiinteistöistä valtaosassa ei ole ryhdytty asetuksen edellyttämiin puhdistushankkeisiin, vaikka aikaraja lähestyy. Tekniikassa on puutteita, hinnoista ei ole selvää tietoa, ilman ulkopuolisia neuvoja ihmiset eivät tiedä, mihin sitoutua.
   Tarasti pitää tarpeellisena, että kiinteistön omistaja saisi puolueettomalta neuvojalta kirjallisen esityksen kiinteistöön sopivasta puhdistusmallista ja kustannusarvion siitä. Tarastin mielestä kiinteistön omistajan pitäisi saada tukea myös hankkeen suunnitteluun.
   Tarasti suositti, että kun vesijohtoja kaivetaan maahan, mietittäisiin samalla, kannattaisiko vetää myös kaapeli laajakaistaa varten.
   Kiinteistökohtaiseen jätevesineuvontaan on miljoonan euron määräraha tämän vuoden lisäbudjetissa. Päivässä puhunut kansliapäällikkö Hannele Pokka arvioi, että hankkeiden toteuttamiseen ei ole odotettavissa uusia panostuksia. Pokka suositti kuntia lieventämään vaatimuksia alueilla, joilla vesistövaikutukset ovat pienet.
   Vesiosuuskuntapäivän järjestivät Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry SVOSK ja Kouvolan Vesiosuuskunnat ry Korian Pioneeripuistossa.

(25.1.2011) Porua herättänyt jätevesiasetus näyttää kumoutuvan. Eduskunnan ympäristövaliokunta julkisti mietintönsä jätevesisäännöksistä 25. tammikuuta 2011 ja eduskunnan arvioidaan piakkoin hyväksyvän valiokunnan ehdottamat lainmuutokset.
   Vaatimuksia sovelletaan myös vanhoissa kiinteistöissä, joissa on vesijohdot ja vesivessa.
   Asetuksessa olleet puhdistusvaatimukset lievenevät. Kunnat voivat kuitenkin vaatia edelleen tiukkaa puhdistustehoa kiinteistöissä, jotka ovat lähellä rantaa tai tärkeillä pohjavesialueilla.
   Siirtymäaika venyy vuoden 2015 loppuun asti. Uuden lain myötä 68 vuotta täyttäneet vapautetaan jätevesiremonteista, ei kuitenkaan loma-asunnon osalta.
   Uuden vaatimustason voi normaalitilanteessa saavuttaa esimerkiksi kolmen saostuskaivon ja maaperäkäsittelyn yhdistelmällä.
Sosiaalisin perustein kiinteistön haltija voi saada lykkäystä jätevesiremontilleen viideksi vuodeksi kerrallaan.
   Lisää aiheesta yllä »


Uusi lasialan tapahtuma
Nuutajärvellä Lasivitriini-päivä
Suomi saa uuden lasialan tapahtuman. Nuutajärven Galleria Osuuskunta NuGO, huutokauppahuone Piijuska Ky ja Nuutajärven lasikylän toimijat järjestävät Lasivitriini-tapahtuman Nuutajärven lasikylässä lauantaina 18. syyskuuta. Päivään on vapaa pääsy.
   Tällaista tapahtumaa on kaivattu, perustelee NuGO Shopin myymäläpäällikkö Leena-Kaisa Salminen:
   "Yleisöä kiinnostaa nykyisin yhä enemmän esineiden alkuperä ja aitous. Suomalaista laatulasia on jälleen opittu arvostamaan."
   Lasivitriini-päivän aikana on maksuton sisäänpääsy Nuutajärven lasimuseoon. Päivä huipentuu aina yhtä odotettuun lasihuutokauppaan, jossa on myytävänä maamme huippumuotoilijoiden ja –puhaltajien teoksia.


Talletusten kasvu jatkui hyvänä
Paikallisosuuspankeissa
Paikallisosuuspankkien yhteenlaskettu liikevoitto tammi-kesäkuulta 2010 oli 17,8 miljoonaa euroa. Edellisvuotiseen verrattuna se on 3 miljoonaa euroa vähemmän. Paikallisosuuspankkiliiton timitusjohtaja Heikki Suutala sanoo, että tulosta rasitti alhaisesta korkotasosta johtuva korkokatteen aleleminen.
   Ilman korkokatetta tuotot kasvoivat 18 prosenttia.
   Ryhmän talletusten määrä kasvoi 6,0 prosenttia ja talletusten määrä oli kesäkuun lopussa 3,4 miljardia euroa.
   Ryhmän yhteenlaskettu luottokanta oli 3,3 miljardia euroa, jossa kasvua 7,6 prosenttia vuodentakaisesta. Asuntoluottojen määrä kasvoi 7,9 prosenttia.
   Ennestäänkin ryhmän tukeva vakavaraisuus vahvistui: vakavaraisuusprosentti nousi 21,6:een. Järjestämättömien luottojen osuus väheni.


S-Pankilla vahva tuloskasvu
S-Pankin vuoden 2010 alkupuolisko tuotti 3,6 miljoonan euron tuloksen, mikä on 60 prosenttia edellisvuotista enemmän.
   Pankilla on 2 242 000 asiakasta ja S-Etukortti Visan käyttäjät 530 000. S-Pankki myönsi Visa-kortteja keskimäärin 26 000 kappaletta kuukausittain.
S-Pankin toimitusjohtaja Pekka Ylihurula toteaa, että osuuskauppojen asiakasomistajien kiinnostus kauppapankin palveluita kohtaan on jatkunut. Yksityishenkilöiden talletusten määrä S-Pankissa kasvoi 118 miljoonaa euroa.
   S-Pankin vakavaraisuusaste oli kesäkuun lopussa 19,3 prosenttia ja Ylihurulan sijoittakin kauppapankin vakavaraisuudeltaan Suomen pankkisektorin parhaimmistoon.


Lännen Tehtaat jatkoi kala-
liiketoiminnan kehittämistä
Lännen Tehtaiden liikevaihto kipusi 80 miljoonaan euroon toisella vuosineljänneksellä. Kasvua tuli yli 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
   Toimitusjohtaja Matti Karppinen kertoo liikevaihdon kasvun olleen seurausta ennen kaikkea vilja- ja kasviöljyliiketoiminnan hyvästä myynnistä.
   Konsernin tulos jäi kuitenkin selvästi viime vuotta alhaisemmaksi. Yhtiön kertaeristä puhdistettu liiketulos oli kuluneella vuosineljänneksellä miljoona euroa, mikä oli 0,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna. Karppisen mukaan tämä ei tullut täytenä yllätyksenä, koska toinen vuosineljännes oli etukäteen arvioitu tulosnäkymien suhteen vertailukautta haasteellisemmaksi.
   Keväiset työtaistelut toivat jaksoon oman lisänsä. Karppisen mukaan työtaistelujen häiriövaikutukset kotimaan liiketoiminnoissa jatkuivat aina kesäkuulle saakka. Vaikeuksista huolimatta liiketulos ylsi ensimmäisen vuosineljänneksen tasoon.
   Lännen Tehtaat on viime aikoina panostanut vahvasti kalaliiketoiminnan kehittämiseen. Karppinen toteaa kalaliiketoiminnan olleen pitkään yhtiön ”murheenkryyni”. Hän kuitenkin uskoo, että toiminta saadaan strategian mukaisen kehittämisen avulla lähivuosina kannattavaksi.
   Kesäkuussa konserni eteni strategiassaan toteuttamalla omistusjärjestelyn Taimen Oy:n kanssa. Yhtiön tavoitteena on kalan kasvatukseen integroitumalla mahdollistaa Suomen tehokkaimman kirjolohen tuoreketjun syntyminen. Karppinen näkee, että järjestely mahdollistaa myös uusien liiketoimintamallien käynnistämisen. – Marika Kettunen


Baltia ja Puola hyvässä vedossa
Lakko söi tuloksen myös HKScanilta
HKScanin alkuvuoden tulos jäi alle tavoitteen. Voittoa ennen veroja kertyi huhti-toukokuussa viisi miljoonaa euroa, kun yhtiö edellisenä vuonna ylsi 9,4 miljoonaan. Toimitusjohtaja Matti Perkonojan mukaan työtaisteluilla tuolla jaksolla oli merkittävä vaikutus alkuvuoden heikkoon tulokseen.

HKScanin toimitusjohtaja Matti Perkonoja sanoo, että ensimmäisen vuosipuoliskon heikko tuloskehitys vaatii nopeita ja voimakkaita kehittämistoimia koko HKScanin liiketoimintaketjussa. Kuva M. Nummi

"Aika lailla hyviin lukuihin on päästy kiinni", Kari Jordan kuvasi medialle metsäliiton tuloskehitystä syvimmän laman jälkeen. Ala elää tosin paljolti yleistalouden voinnin mukaisesti.

Marjukka Manninen. Kuva M. Nummi

Pääsihteeri Charles Gould. Kuva ICA

Ympäristöministerin asettama selvitysmies, ministeri Lauri Tarasti puhuu jätevesiasetuksen tilanteesta Vesisosuuskuntapäivässä.