Kavetvuon "siivellä" julkisuutta myös osuustoiminnalle
Pellervon johtokunnan puheenjohtaja vuorineuvos Matti Kavetvuo on saanut runsaasti julkisuutta tultuaan valituksi vakuutusyhtiö Pohjolan toimitusjohtajaksi. Esimerkiksi Kauppalehti Option tuoreessa numerossa 10.2.2000 hän puhuu "legendaarisena liiketalouden osaajana, numeromiehenä, joka nauttii   laajaa luottamusta koko Suomen talouselämässä" sekä uudesta roolistaan Pohjolassa että laajasti osuustoiminnasta ja Pellervosta.    Vuorineuvos Kavetvuo muun muassa perustelee osuustoiminnan kilpailukykyisyyttä ja Pellervon tehtävää jalostaa ajan virrassa olevia asioita jäsentensä hyödyksi. Osuuskuntien omistajan roolista, omistajavalvonnasta ja ohjauksesta hän kertoo Pellervossa keskusteltavan corporate governance -työryhmässä, jonka vuoden 2000 aikana valmistuvia tuloksia hän toivoo osuuskuntien hyödyntävän.   Äkkimuutokset maailman talouselämässä ravisuttavat yrityksiä, Kavetvuo muistuttaa osuustoiminnan toisaalta korostavan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja demokraattista päätöksentekoa ja voivan siten tasapainottaa		Vuorineuvos Matti Kavetvuo Kuva Tapani Lepistö
rajuja muutoksia yritystoiminnassa. Kavetvuon mukaan osuuskunnat pystyvät palkkaamaan kovissa muutospaineissa tarvittavaa kyvykästä väkeä, mutta myös osuuskunnissa on hänen mukaansa syytä tutkia ja kehittää ennakkoluulottomasti noteeratuissa yhtiöissä käytössä olevia kannustinjärjestelmiä ja shareholder value -ajattelua, jotka sellaisinaan eivät sovellu osuustoimintayrityksiin.    Kauppalehti Option haastattelussa vuorineuvos Kavetvuo kertoo tämän vuoden aikana selvitettävän yhteistyömahdollisuuksia myös ei-pellervolaisten osuustoimintayritysten kanssa joko vapaamuotoisen yhteistoiminnan tai saman katon alle järjestäytymisen kautta.    Vuorineuvos Kavetvuota on haastateltu myös 16.2.2000 ilmestyvään Osuustoiminta-lehteen. -MN

Hankkija-Maatalous palauttaa bonusta 17 miljoonaa
SOK:n omistama Hankkija-Maatalous Oy nipisti lisää markkinaosuutta, vaikka maatalouskaupan kokomarkkinat laskivat 10 miljardista noin 9 miljardiin markkaa vuonna 1999.    Agrimarketien myynti kanta-asiakkaille oli viime vuonna noin 1,9 miljardia markkaa, mikä on 55 prosenttia myynnistä. Asiakkaille tilitetäänkin viime vuodelta Agribonusta ja myymäläkaupan bonusta kaikkiaan 17 miljoonaa markkaa. Se on pari miljoonaa markkaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakasta kohti ostot ovat olleet noin 100000 markkaa.    Hankkija-Maatalouden toimitusjohtaja Ensio Hytönen sanoo, että kanta-asiakkuus Bonuksineen ja palveluineen vetää myyntiä yritykseen. Palvelua tehostettiin perustamalla omamyyjäverkosto, jossa on nyt 235 omamyyjää. Määrä nostetaan 250:een ja kanta-asiakkaiden määrän nostamistavoite on nykyisten alle 25000 asiakkaan sijasta 25000-30000 välillä. Viime vuonna kanta-asiakasohjelma täydentyi viljan myynnistä tilitettävällä Agrobonuksella. Myös Agriraha-palvelu on tuottanut hyvää palautetta: siinä on noin 300 miljoonan markan rahaliikenne.		Toimitusjohtaja Ensio Hytönen Kuva Markku Nummi
Agrimarket-ketjuun kuuluvat omien toimipaikkojen lisäksi Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa, Salon Seudun Osuuskauppa, Osuuskauppa Osla Handelslag ja Kymenlaakson Agrimarket Oy. Agrimarketeja on kaikkiaan 143.    Baltiassa Hankkija-Maatalous aloitti Agribalt Oy:n toiminnan, se on Avena Oy:n kanssa yhdessä omistettu yritys. Toimitusjohtaja Hytösen mukaan Latviassa ja Liettuassa tehdään valmisteluja toiminnan aloittamiseksi vielä tämän vuoden aikana. Virossa kauppa on 60-prosenttisesti tuotteiden vaihtamista viljaan. Kaupan lisäämisen ongelmana on viljan jatkomarkkinoinnin vaikeus. Baltiasta Hytönen odottaa kehittyvän 150-200 miljoonan markan markkinat, mutta noihin markkamääriin yltäminen vie kuitenkin vuosia.    Ensio Hytönen on myös Pellervon osakkuusyhteisön Kehitysyhteistyökeskus FCC:n hallituksen jäsen. FCC:llä on hankkeita Baltiassa.    Agrimarketien uudistuneilla kotisivuilla voi tarkastella ketjun verkkopalveluja.-MN

Paikallisosuuspankkien liikevoitto kasvoi hyvin
Paikallisosuuspankit paransivat tulostaan noin 60 miljoonalla markalla edellisvuotisesta. Liikevoittoa kertyi ennakkotietojen mukaan 189 miljoonaa markkaa. Edellisvuonna liikevoitto oli 128 miljoonaa markkaa. Paikallispankkiliiton toimitusjohtaja Tapani Timonen sanoo, että pankit saivat noin 10 000 uutta asiakasta viime vuonna.
   Kaikki paikallisosuuspankit tekivät Timosen mukaan liikevaoittoa. Koko ryhmässä kannattavuus parani: liikevoitto oli 1,7 prosenttia keskikatteesta laskettuna, edellisvuonna se oli 1,2 prosenttia.
   Vuonna 1997 syntyneessä ryhmässä paikallisosuuspankkeja on 43. Konttoreita niillä on 113, joista neljä perustettiin viime vuonna. Tänä vuonna tulee kaksi konttoria lisää.
   Timosen mukaan paikallisosuuspankkien yhteenlaskettu luottokanta nousi viime vuonna 6,7 prosenttia noin 7,5 miljardiin markkaan. Talletuskanta kasvoi 3,7 prosentilla 9,2 miljardiin markkaan.
   Ryhmän yhteenlaskettu vakavaraisuus oli 20,5 prosenttia vuoden 1999 lopulla. Omat varat kasvoivat 9,3 prosenttia eli 100 miljoonaa markkaa.

Viikon verkkovihje

Kevättalven matkailusesonki on kuumimmillaan ja kesäpaikkoja varataan. Matkailuyritykset markkinoivat palvelujaan Internetissä hyvinkin edistyksellisin ratkaisuin.
   Lomarengas Oy on kehittänyt verkkopalveluaan ja tavoitteena on, että ennen kesäkautta lomapaikkojen varaukset voisi tehdä online-palveluna suoraan verkossa. Lomarenkaan asiakkaat ovat paljolti myös ulkomailta, ja lomapaikkojen varaukset verkkosivuilla helpottaisivat yrityksen markkinointia. Jo vuosia toimineilta online-sivuiltaan jotkut matkailualan yritykset saavat yli kymmenen prosenttia asiakkaistaan.