Välitön henkilöstövähennys 124
M-real sulkee kaksi tehdastaan
M-real sulkee kaksi tehdastaan, kuten se nyt päättyneiden yt-neuvottelujen alla ilmoitti ja keskittyy tuotantoihin, joissa yhtiön arvioidaan menestyvän parhaiten.
   Marraskuussa julkistamansa tulosparannus- ja liiketoimintakonseptien yksinkertaistamisohjelman mukaisesti M-real sulkee Lielahden BCTMP-tehtaan ja Kankaan paperikonelinja 2:n. Kankaan paperikonelinja 2 suljetaan heti 20. helmikuuta ja Lielahden tehdas kevään 2008 kuluessa.
   Henkilöstövähennys on 124 henkilötyövuotta.
   "Päällystetyn aikakauslehtipaperin tuotevalikoiman yksinkertaistaminen on edennyt hyvin sekä saanut asiakkailtamme hyvän vastaanoton. Kankaan paperikonelinja 4 tuottaman päällystetyn hienopaperin Galerie Silkin kysyntä on ollut hyvä", toimitusjohtaja Mikko Helander sanoo.


Uusi logistiikkakeskus tulee Sipooseen
S-ryhmä eteni ja investoi käyttötavarakaupan tarjonnan parantamiseen
S-ryhmä aikoo kasvattaa selvästi käyttötavaramyyntiään vuoteen 2015 mennessä.

Pääjohtaja Arto Hiltunen.

   "Merkittävän kasvun saavuttaminen edellyttää mittavia investointeja uusiin toimipaikkoihin muun muassa Kodin Terra -ketjussa sekä olemassa olevien hypermarkettien ja tavaratalojen laajennuksia", pääjohtaja Arto Hiltunen sanoo.
   Liikepaikkainvestointien, ketjuohjauksen ja hankintojen tehostamisen lisäksi uuteen haasteeseen vastataan muun muassa logistiikkaa kehittämällä.
   Torstaina kerrottiinkin, että SOK siirtää logistiikan toiminnot Vantaan Hakkilasta Sipooseen. SOK ostaa tontin Bastuskärristä ja rakentaa sinne uuden käyttötavaroiden logistiikkakeskuksen Inex Partnersille.
   Kiinteistöjohtaja Janne Rytkösen mukaan logistiikkakeskus aloittaa toimintansa vuonna 2012. Sen kokonaispinta-ala on yli 100 000 neliömetriä ja se työllistää alkuvaiheessa 300–400 henkeä.
   Ryhmän hankintatoiminnalla meni hyvin viime vuonna: sen liikevaihto kasvoi neljänneksellä.
   S-ryhmän hyvä menestys jatkui vuonna 2007. Vähittäismyynti nousi 10,5 miljardiin euroon ja siinä oli lisäystä 7,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. S-ryhmän yhteenlaskettu tulos ennen satunnaisia eriä oli 317 miljoonaa euroa, edellisenä vuonna 336 miljoonaa euroa.
   S-ryhmän asiakasomistajien lukumäärä on kivunnut jo 1,7 miljoonaan, ja nyt S-Etukortti on 70 prosentilla suomalaisista kotitalouksista.
Osuuskauppojen jäsenmäärä on jo yli 1,7 miljoonaa.
   S-ryhmän bonusmyynti kasvoi 11 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 6 779 miljoonaa euroa. Asiakasomistajille maksettu bonus kasvoi 13 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 263 miljoonaa euroa.
   Alueosuuskauppojen myynti kasvoi 9,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Osuuskauppojen tulos ennen satunnaisia eriä pieneni 265 miljoonaan euroon.
   Autokauppaa lukuun ottamatta ryhmän liiketoiminnot sujuivat hyvin.
Hyvä myynti kasvatti maatalouskaupan liikevaihtoa odotettua enemmän. Maatalouskauppaan sisältyy rauta- ja rakennustukkukauppa. Kasvua oli 15,4 prosenttia edellisestä vuodesta ja operatiivinen tulos oli 10,1 miljoonaa euroa.
   Lokakuussa aloittaneen S-Pankin tilikauden operatiivinen tappio oli 8,6 miljoonaa euroa. Pankin tase ylitti 1,2 miljardin euron rajan.
   Pankkitunnussopimuksia tehtiin lähes 200 000 kappaletta ja S-Pankin ensimmäisenä Euroopassa liikkeeseen laskemia Visa Credit ja Debit -monisovelluskortteja myönnettiin noin 40 000 kappaletta.


Uusia jäseniä osuus-
toiminnan neuvottelukuntaan
Osuustoiminnan neuvottelukunnan » kokoonpanossa on tapahtunut henkilömuutoksia. Uusina jäseninä neuvottelukunnassa Pellervo-Seuraa edustamassa ovat Martti Asunta ja Erkki Moisander.
   Asunta on Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja. Hän seuraa tässä tehtävässä sekä neuvottelukunnassa maanviljelysneuvos Arimo Uusitaloa, jonka tehtävä päättyi ikävuosien täytyttyä. Moisander taas on Lähivakuutus-ryhmän toimitusjohtaja vakuutusneuvos Harri Kainulaisen jäätyä eläkkeelle tehtävästä.
   Jo aiemmin neuvottelukunnassa on vaihtunut Tradekan edustajaksi Osuuskunta Tradeka -yhtymän hallituksen puheenjohtaja Markku Hyvärinen. Tradekaa edusti neuvottelukunnassa aiemmin Olavi Syrjänen.


Jäsenmäärä kasvoi viisi prosenttia
Paikallisosuuspankeille ennätystulos
Paikallisosuuspankkien yhteenlaskettu liikevoitto kasvoi viime vuonna 26 prosenttia edellisvuotisesta.

Toimitusjohtaja Heikki Suutala

   Paikallisosuuspankkiliiton toimitusjohtaja Heikki Suutala arvioi, että ryhmän tulos 2008 säilyy niin ikään hyvällä tasolla, vaikka ryhmän mukaan yleisen talouden kasvun oletetaankin hidastuvan.
   Kansainvälisten rahamarkkinoiden kiristymisen ei arvioida vaikuttavan ryhmän tulokseen, Suutala sanoo, että ryhmä ei kasvata luottokantaa yli talletusvarallisuuden.
   Viime vuoden hyvään tulokseen vaikutti Suutalan mukaan ennen muuta korkokatteen kasvu. Suutala sanoo ryhmässä oltavan erittäin tyytyväisiä historian parhaaseen tulokseen.
   Liiketoiminnan volyymeissä oli selvää kasvua. Talletukset lisääntyivät 6,3 prosenttia. Talletusmäärä oli yli kolme miljardia euroa vuoden 2007 lopussa. Luottokanta on lähes yhtä suuri ja kasvoi 7,3 prosenttia. Ryhmän pankkien yhteenlaskettu vakavaraisuus nousi 22,1 prosenttiin.
   Pankin toimipisteiden määrä nousi 145:een ja jäsenten määrä lisääntyi yli viidellä prosentilla.



PTT selvitti metsän yhteisomistusmieltymyksiä
Yhteistä metsää omistetaan mieluiten perheenjäsenten kanssa
Valtaosa metsänomistajista haluaa omistaa metsänsä yksin, mutta myös metsäyhtymä sukulaisten kanssa kiinnostaa joka viidettä metsänomistajaa. Kaksi viidestä metsänomistajasta voisi harkita yhteismetsän perustamista perheenjäsenten kanssa.
   Tämän osoittaa Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tuore metsänomistajatutkimus, jonka tekivät Anna-Kaisa Rämö ja Tapio Tilli.
   Yhteisomistusta ollaan valmiita harkitsemaan, jos taloudellinen tuotto paranee yksinomistamiseen verrattuna, puunmyyntitulot ovat säännölliset ja päätöksenteko selkeää.
    Joka kolmas metsänomistaja on kiinnostunut yhteisomistuksesta erityisesti silloin, kun yhteisomistuksessa korostuu maiseman vaaliminen tai luonnonsuojelu.
   Yhteisomistusta harkitessaan metsänomistajat edellyttävät ennen kaikkea, että metsästä saadaan vuosittain tuloja ja parempi taloudellinen tuotto yksinomistamiseen verrattuna.
   Kynnyskysymyksenä näyttä olevan, että metsän voi saada takaisin yhteisomistuksesta.
   Tillin ja Rämön mukaan metsän omistaminen on hyvin tunneperäinen asia ja metsän kautta moni metsänomistaja on yhteydessä sukuunsa ja lapsuutensa elinympäristöön. Oma metsä on tärkeä myös erilaisten toimintojen ympäristönä.
   Toisessa PTT:n tutkimuksessa selvitettiin puukauppapalveluiden laatua metsänomistajan näkökulmasta. Luotettavuus, työn jälki ja kilpailukykyinen hinta muodostavat laadun ytimen, osoitti Rämön ja PTT:n entisen tutkimusjohtajan Ritva Toivosen tekemä tutkimus.
   Yhteismetsäasiaa on myös helmikuun 2008 Maatilan Pellervossa »


Jussi Laitinen Ilmarisesta
Aktian uudeksi toimitusjohtajaksi
Aktia Säästöpankki Oyj:n uudeksi toimitusjohtajaksi nimitetty Jussi Laitinen, 51.
   Laitinen siirtyy Aktian johtoon Keskinäisen Vakuutusyhtiö Ilmarisen sijoitusjohtajan tehtävästä. Uusi toimitusjohtaja tulee tehtävään 4:nä huhtikuuta.
   Kuusi vuotta Aktia Säästöpankin toimitusjohtajana työskennellyt Mikael Ingberg jää pois tehtävästä 30. kesäkuuta 2008. Ennen pankkialalle siirtymistään Mikael Ingberg tunnetaan myös Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n tutkimusjohtajan ja toimitusjohtajan varamiehen tehtävästä.


Marcus H. Borgström Kokkolassa:
Vastuullisuuden haasteet sopivat hyvin osuustoimintayrityksille
Osuustoiminnallisessa yritysmaailmassa on kaikki eväät vastata ajan virtauksiin kuten omatuntotalouden tai ilmastonmuutoksen haasteisiin. Tämän toi esille maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström avauspuheessaan Pellervon Keski-Pohjanmaan seminaarissa Kokkolassa.
   Borgström avasi myös käsitettä omatuntotalous: siinä vastuullisuuden syventäminen on luonnollinen osa yritysten ajattelua ja prosesseja ja vastuullisuus luo parhaimmillaan myös pohjan koko yrityksen olemassaololle.
   Osuustoiminnallisen yrityksen arvomaailmaan mahtuvat Borgströmin mukaan yhtä hyvin sydämen asiat kuin esimerkiksi tietoisuus ilmastonmuutoksesta. Koko tiedote »


Jordan lupaa tuloksen paranevan 2008
Metsäliitto paransi operatiivista tulosta, mutta tulos jäi tappiolle

Pääjohtaja Kari Jordan. Kuva M Nummi

Metsäliitto-konsernin pääjohtaja Kari Jordan toteaa metsäteollisuudella olleen erittäin vaikeat olosuhteet vuonna 2007, mutta Metsäliitto pystyi parantamaan operatiivista tulostaan.
   M-realin Jordan sanoo olevan nykyistä pienempi, mutta kannattavampi tulevaisuudessa.
   M-realin liikevaihto pieneni viime vuonna edellisvuotisesta ja tulos oli 273 miljoonaa euroa tappiollinen kertaluonteisten erien kera. Tappio pieneni edellisvuotisesta.
   Jordan sanoo saneeraustoimintoja jatkettavan, mutta oleellista on myös kehittää yritystä. Pakkaustoimiala on Jordanin mukaan M-realilla jatkossa entistä vahvempi.
   "Pidämme itseämme aika hyvänä kantongissa. Uskon, että kuitupohjainen pakkausmateriaali tulee voittamaan alaa", Jordan perusteli linjausta kertoessaan konsernin vuoden 2007 tuloksesta Helsingissä.
   Metsäliitto-konsernin liikevaihto vuonna 2007 pieneni edellisvuotisesta 7669 miljoonaan euroon, mutta vertailukelpoinen liikevaihto nousi viisi prosenttia. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 22 prosenttia 276 miljoonaan euroon, mutta kertaluonteisten kanssa jäi -27 miljoonaan euroon. Tulos ennen veroja jäi 242 miljoonaa euroa tappiolle.
   Konsernin ensimmäinen neljännes 2008 on pääjohtajan mukaan heikompi kuin vuoden 2007 ensimmäinen neljännes. Meneillään olevilla toimenpiteillä olisi kuitenkin se vaikutus, että koko vuoden tuloksesta tulisi parempi kuin mitä vuoden 2007 tulos oli.
   Pehmo- ja ruoanlaittopaperien liiketoiminta oli Jordanin mukaan selkeä ilonaihe. Liikevoittoa tuli 35 miljoonaa euroa eli lähes kaksinverroin edellisvuotiseen verrattuna.
   Puutuoteteollisuuden näkymiä Metsäliitossa pidetään hyvinä pitkällä tähtäimellä. Potkua konsernin tälle toimiallalle odotetaan mm. Suolahden uudesta vaneritehtaasta. Kriittisenä tekijänä pidetään tukkipuun saatavuutta sopivaan hintaan.
   Metsä-Botnian liikevaihto hieman lisääntyi, mutta liikevoitto pieneni edellisvuotisesta. Raaka-aineen kallistumisen lisäksi alaa rasitti dollarin heikkeneminen.
   Raaka-aineen saatavuus on pääjohtaja Jordanin mukaan kriittisiä tekijöitä toimialalle.
   "Jos puun saatavuus ei parane, kesällä voi olla käyntihäiriöitä", hän ennakoi ja viittaa myös Venäjän puutulleihin.
   Puukaupan Jordan sanookin käyneen kohtuullisesti, mutta toiminta on kaiken kaikkiaan tasapainon hakemista, koska metsänomistaja tarvitsee osansa ja teollisuuden on saatava puu portille järkevään hintaan.
   "Siinä välissä on vielä tekemistä. Kysymys on myös siitä, missä hakataan, miten hakataan, miten kuljetetaan, vaikka yleensä puhutaan vain kantohinnoista", Jordan sanoo.


POP-ryhmä selvitti ja sai yllättäviäkin tuloksia
Aniharva uskoo talousuhkiin

Paikallisosuuspankkiliiton toimitusjohtaja Heikki Suutala sanoo pankkiammattilaisen yhä uudestaan yllättyvän siitä, miten vähän ihmiset suunnittelevat talouttaan. Kuvat M Nummi Johtaja Timo Hulkon mielestä ainutlaatuinen talouden kasvukausi laman jälkeen saanee ihmiset päättelemään, että vastaava nousu ei voi loputtomasti jatkua.

Noin 70 prosenttia suomalaisista ei ole varautunut millään tavalla talouttaan uhkaaviin riskeihin, ilmenee Paikallisosuuspankkiliiton tammikuussa teettämästä tutkimuksesta.
   Paikallisosuuspankkiliiton toimitusjohtaja Heikki Suutala toivookin, että ihmiset käyttäisivät pankkia sparraajana raha-asioidensa kartoittamisessa.
   "Ettei sitten tulisi yllättäviä ja kalliita pikavippitarpeita."
   Jos esimerkiksi asuntolaina on mitoitettu oikein, pienistäkin tilistä syrjään pannuista summista kertyy Suutalan mukaan puskuria yllättävien menojen varalle.
   Tutkimusta Helsingissä tiistaina esitellyt johtaja Timo Hulkko pitää tulosta yllättävänä ja huolestuttavanakin. Miehistä 72 prosenttia ei ole varautunut taloudellisiin uhkiin.
   Mielenkiintoa tutkimuksessa herättää myös tulos, jonka mukaan 35 prosenttia vastaajista ei osannut nimetä yhtään seikkaa, joka voisi uhata omaa taloutta. Nuorista 15–29 -vuotiaista tällaisia oli jopa 41 prosenttia.
   Suutalan mielesta tulos kielii myös siitä, että suomalaiset luottavat vahvasti sosiaaliturvaan.
   Suomalaisista 65 prosenttia arvioi, että oma taloustilanne säilyy ennallaan, 23 prosenttia arvioi sen paranevan ja 12 prosenttia heikkenevän.
   Tutkimuksen teki Protone Oy haastatellen 500:aa yli 15-vuotiasta puhelimitse tammikuussa.
   Talouden heikkenemistä ennakoivia oli eniten pääkaupunkiseudulla, noin 20 prosenttia. Suutalan arvio tämän syistä on, että alueella lienee runsaasti tulospalkkauksen mukaan ansaitsevia sekä pätkätyöläisiä.
   Talouttaan uhkaavan useimmat arvioivat työttömyyden (20,39 %), jota pelkäävät eniten 15-29 -vuotiaat ja yli 35 000 asukkaan kaupunkilaiset.
   Esimerkiksi läheisen kuoleman tai avioeron mainitsi taloutensa uhkaksi vain aniharva; Suutalan mukaan pankeissa on havaittu, että toteutuessaan nämä riskit kuitenkin heiluttavat taloutta voimakkaasti.