3.3.2000

Teemana Arvoa osuustoiminnasta
Pellervolla järjestökampanjavuosi
Pellervo-Seura pyrkii toteuttamaan palvelunsa niin, että ne tuottavat mahdollisimman hyvän lisäarvon jäsenyhteisöille niiden liiketoiminnassa ja edunvalvonnassa. Eväitä palvelujen kehittämiseen hankitaan käymällä noin 350 jäsenyhteisön puheilla vuoden 2000 aikana. Järjestökampanja on keskeinen tehtävä seuran toiminnassa vuonna 2000.
   Pellervolla on nyt maaliskuun 2000 alussa 424 jäsentä. Tavoitteena on ottaa yhteyksiä myös niihin osuustoiminnallisiin yrityksiin, jotka eivät ole Pellervon jäseniä, ja heillekin esitellään palveluita ja jäsenyyttä.
   Kampanjaa varten Pellervon on tuottanut jäsenyrityksille esittelyaineiston Pellervo-Seuran ja sen osakkuusyhteistöjen palveluista. Kampanjaa vetävät Pellervo-Seuran puolelta toimitusjohtaja Samuli Skurnik, julkaisujohtaja Martti Seppänen ja tiedotus- ja järjestöpäällikkö Sami Karhu, sitä ovat valmistelleet ja työstäneet seuralle konsultit Jorma Raike ja Leena Kanerva Aspectum Oy:stä. Operaatioon osallistuu kymmenkunta Pellervo-Seuran eri sektoreista vastaavaa työntekijää.
   Kehittäessään jäsenyhteisöjensä palvelemista Pellervo tarkistaa myös omaa strategiaansa järjestökampanjasta saadun palautteen perusteella. Se sisältää ainakin seuraavat aiheet: toiminta ja arvoympäristö, jäsenyritysten odotukset ja tarpeet, Pellervon missio, perustrategia ja arvot sekä toiminnan ja resurssien kehittäminen.

ETT tehostaa elintarviketutkimusta
Suomen Gallup Group on siirtynyt pääomistajaksi Pellervo-Seuran ja Gallupin ennen puoliksi omistamassa Elintarviketieto Oy:ssä. ETT:stä tulee Suomen Gallupin konserniyhtiö ja sen nimeksi tulee Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Gallup omistaa nyt yrityksestä 62 prosenttia ja Pellervo-Seura 38 prosenttia.    Gallup Elintarviketiedolla on kaksi tutkimusyksikköä, Gallup Agri ja Gallup Food.    Gallup Food -tutkimusyksikköä on vahvistettu siirtämällä siihen Gallup Markkinatutkimuksesta kolme työntekijää. Yksikköä johtamaan on nimitetty Jari Rusanen.    Elintarviketieto Oy:n toimitusjohtajana ollut Leila Lotti on siirtynyt uuden Gallup Elintarviketiedon hallituksen puheenjohtajaksi. Hallitus puolestaan on valinnut Gallup Elintarviketiedon toimitusjohtajaksi KTM Reijo Korven 1. maaliskuuta 2000 alusta lähtien. Korpi on ollut Gallup Markkinatutkimuksen toimitusjohtaja ja jatkaa myös siinä tehtävässä.    Gallup Elintarviketiedon varatoimitusjohtajana jatkaa Risto Ristolainen.    Gallup Elintarviketieto on 17 työntekijällään merkittävä yritys Suomen elintarvike- ja maatalousalan tutkimuksessa. Toimitusjohtaja Reijo Korpi sanoo yrityksen painottavan edelleen merkkituotetutkimusta, mitä tukee		Elintarviketieto Oy:n toimitusjohtaja Reijo Korpi. Kuva Markku Luodekari
Gallup Food -yksikön vahvistaminen uusilla työntekijöillä. Gallup Elintarviketieto on myös vahvistanut asemiaan ulkomaisille yrityksille tehdyssä tutkimuspalvelussa ja aktivoitunut toimissaan lähialueilla. Uusia tutkimustuotteita on tulossa muun muassa puutarha- ja metsäalalle.-MN

Lihatalojen tulokset paranivat
Sekä Atria Oyj että HK Ruokatalo Oyj pääsivät viime vuoden loppupuolella parantelemaan tuloksiaan liha-alan pitkän suhdannekurimuksen jälkeen.
Atria Oyj ylsi viime vuonna 75 miljoonan markan tulokseen ennen satunnaiseriä. Se on 25 prosenttia paremmin kuin edellisenä vuonna. Atrian teurastus- ja lihankäsittelymäärät kasvoivat edellisvuotisista 2,9 prosenttia, koko maassa ne pysyivät ennallaan. Emoyhtiö Atria Oyj kirjasi 64,9 miljoonan markan tuloksen. Liikevaihtoa Atria-konsernille kertyi 3316 miljoonaa markkaa, lisäys on 7,4 prosenttia.
   Myös Lithells AB tytäryhtiöineen teki hyvää tulosta Ruotsissa. Lithellsin liikevaihto lähentelee jo miljardia markkaa. Ruotsissa Atria on luopumassa lähitukkukaupasta.
   Toimitusjohtaja Seppo Paatelainen odottaa tältä vuodelta noin 200 miljoonan markan liikevaihdon lisäystä konsernissa viime vuodesta. Sekä Ruotsissa että Suomessa aloitetaan samanaikaisesti Atria Meal -liiketoiminta kahdella vähittäiskauppa- ja yhdellä ravintolatyypillä.
   Atria Oyj:n yhtiökokous on 10. toukokuuta Kuopiossa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 1,50 markkaa osakkeelta.
HK Ruokatalo Oyj puolestaan oikaisi edellisvuoden 9 miljoonan markan tappionsa yli 20 miljoonaa markkaa plussalle. Liikevaihtoa kertyi 2909 miljoonaa markkaa eli 89 miljoonaa markkaa enemmän kuin vuonna 1998.
   Myös Virossa toimiva AS Rakvere Lihakombinaatti on tuottanut plussaa viime keväästä lähtien, toimitusjohtaja Simo Palokangas sanookin, että Rakveren osto oli strategisesti oikea ratkaisu.
   HK Ruokatalon käyttökate parani ja oli 7,1 prosenttia liikevaihdosta, edellisvuonna 5,4 prosenttia. Tulos verojen jälkeen oli 24,5 miljoonaa markkaa. Omavaraisuusaste nousee hiljalleen kohti tavoitetta, viime vuonna se oli 38,8 prosenttia.
   Tänä vuonna HK Ruokatalo tuo markkinoille HK Kotikeittiö -ideansa. Se avaa ruokapisteitä kauppoihin, asemille, urheilukeskuksiin ja muihin yleisöpaikkoihin tarjoten paikallisesti mukautettuja tuotteitaan.
   Baltiassa HK Ruokatalo kehittää toimintaansa neljän suomalaisjärjestelijän voimin. Virossa Rakverella on 40 prosentin markkinaosuus ja Latviassa 20 prosentin markkinaosuus lihatuotteista. Myös Liettuassa tarkastellaan toiminnan kehittämistä. Palokankaan mukaan sopimustuotantoa kehitetään Virossa viljelijöiden kanssa. Tavoitteeksi hän sanoo tuottaa maailmanmarkkinahintaista lihaa ja viedä sitä maailmanmarkkinoille.
   Alkaneen vuoden kehitys näyttää Palokankaan mukaan sikäli viimevuotista paremmalta, että hintojen lasku on pysähtynyt, ja raaka-aineiden hinnat vaikuttavat pysyvän ennallaan. Hinnat ovat kuitenkin laskeneet alle EU:n keskihintojen.-MN

Seminologilakolla pitkiä heijastusuhkia
Seminologit ja Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liitto MTJL eivät ole päässeet sopimukseen palkoista, ja maaliskuun alusta käynnistynyt keinosiemennystoiminnanan ensimmäinen lakko pysäytti seminologien siemennykset tiloilla ja muun työn keinosiemennysasemilla noin 500 liiton jäseneltä.
   Työntekijäpuoli hylkäsi sopimustarjouksen, koska halusi korjata palkkauksen jälkeenjääneisyyttä sekä työaikoja, lisäksi seminologit halusivat irti vuoden ajan noudatetusta palkkausjärjestelmästä. MTJL hyväksyi sopimusesityksen.
   Joka kolmas viikko siat ja lehmät ovat kiimassa, jolloin siemennykset tehdään. Nautatiloilla keinosiemennystä hyödynnetään käytännössä kaikilla tiloilla, sikatiloista noin puolella.
   Lakon kestosta 3.3.2000 ei ole vielä arvioita. Jatkuessaan se heijastuu paitsi suoraan kotieläintiloille, myös jatkojalostukseen ja elintarvikkeiden tarjontaan aina kuluttajille asti. Pitkät siemennystauot voivat tuntua jalostustuotteiden kuten joulukinkkujen markkinoilla.
   Suomen Kotieläinjalostusosuuskunta ja osuuskunnat ilmoittavat siemennyksiin ja lakkoon liittyvistä asioista lehdissä ja FABA:n kotisivuilla. FABAssa on laskettu lakon maksavan kotieläintiloille puoli miljoonaa markkaa päivässä.
   Palvelutyönantajat ry:n neuvotteluja vetävä Arto Kettunen sanoo kolmantena lakkopäivänä, että ikälisäsysteemiin ei palata, ja käytössä olevaa palkkausjärjestelmää noudatetaan esimerkiksi metsäkeskuksissa ja maaseutukeskuksissa. Kettusen mukaan palkkausjärjestelmä eri alueilla antaa mahdollisuuden suotuisaan palkkakehitykseen, joidenkin ansiot ovat nousseet, joidenkin laskeneet.
   Toisella lakkoviikolla osapuolet arvioivat oltavan neuvotteluyhteydessä, jonka valtakunnansovittelija järjestää. Kettunen sanoo seuraavien rajapäivien olevan 15. maaliskuuta, jonka jälkeen siirtyy palkanmaksu, ja puolen kuun poissaolon seurauksena menetetään vuosilomakorvaus.
   Työntekijäpuolen MTJL:n neuvottelija Pentti Ekola odottaa seuraavaa neuvottelukosketusta toisella lakkoviikolla ja olettaa, että kolme viikkoa on eräänlainen raja-aika: silloin menee eläimiltä ohi toinen siemennyskerta.
   Ekola pitää nykyisen palkkausjärjestelmän uusimista neuvotteluissa kynnyskysymyksenä.-MN

Viikon verkkovihje

Auto, musiikkia, vaatteita, elintarvikkeita Osuuspankista? Monien verkkosivujen tuottajien tavoitteena on lisätä sivujen käyttäjäkuntaa ja käyttäjän hyötyä linkkipalveluilla. Osuuspankin verkkosivulla oleva OPTORI sisältää runsain mitoin yhteyksiä eri toimialojen verkkosivuille.

- Metsäliitto ja ruotsalainen Södra perustavat sellutehtaan Latviaan. Mukana noin 5,4 miljardin markan hankkeessa on Latvian valtio. Toistaiseksi perustetaan starttiyhtiö, joka selvittää mahdollisuuden rakentaa nykyaikaisen sellutehtaan johonkin Latviaan.

ViikkoPellervon alkuun | Yhteydet ja palaute |